Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: sähkökirjat

Kotimaisten sähkökirjojen hinta 24-32 euroa!

Vihdoin saamme tietoa kotimaisten sähkökirjojen hinnoista. Tero Lehdon artikkelissa E-kirjat tulivat Akateemiseen kirjakauppaan kerrotaan, että kotimaiset sähkökirjat maksavat 24-32 euroa ja englanninkieliset 5-100 euroa.

Akateeminen Kirjakauppa tarjoaa heti alkuun yli 100 000 englanninkielistä kirjaa ja kymmeniä tuhansia ruotsinkielisiä teoksia, mutta suomenkielistä luettavaa on vasta muutamia satoja kirjoja.

Edelleenkään kotimaista kirjatarjontaa ei juuri ole tarjolla, koska kustantajat ovat odotelleet kauppapaikkojen syntymistä eikä kauppapaikkoja ole syntynyt, koska myytävää on vähän, kertoo Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski-Engardt artikkelissa. Arrakoski-Engardt kuitenkin arvioi, että lokakuun kirjamessuilla on esittelyssä paljon enemmän suomenkielisiä e-kirjoja.

E-kirjat eivät siis ole halvempia kuin painetut kirjat vaikka perinteisen kirjan jakelu- ja painokulut jäävät pois. Lehdon mukaan e-kirjojen kalleus selittyy e-kirjojen korkealla arvonlisäverolla, 23 prosenttia.

Akateemisella kirjakaupalla on myynnissä kahta eri lukulaitetta hinnaltaan 200-400 euroa: Bookeen Cybook Opus ja I-River Story, ja myöhemmin syyskuussa luvataan EcoReaderin MBook.

Sähkökirjaa ei ole sidottu lukulaitteeseen, joten sen voi ostaa muualta, esimerkiksi nettikaupasta. Akateemisen käyttämä formaatti on kuitenkin sidottu Adobe Digital Editions -lukuohjelmaan ja kirjoissa on DRM-suojaus.

Lähde:

Lehto, T. E-kirjat tulivat Akateemiseen kirjakauppaan. Tietokonelehden sähköinen artikkeli 14.9.2010. http://www.tietokone.fi/uutiset/e_kirjat_tulivat_akateemiseen_kirjakauppaan

Käväisin Akateemisen kirjakaupan sivuilla tutustumassa e-kirja -tiedotteeseen ja kas, kysymyksiin voinko lukea e-kirjaa iPhonella, iPod Touchilla, Amazon Kindlellä, iPadilla tai Linux-laitteella oli vastaus EI, jos e-kirja on DRM-suojattu. Suojaamattomia voi siirtää lukulaitteelle. Lisätietoa Akateemisen e-kirjoista löydät täältä, http://download.akateeminen.com/fi/ukk/ekirja/#01

Sähkökirja tulee vihdoin – Keskisuomalainen

Keskisuomalainen uutisoi 8.9.2010 kuinka suuret kustantajat ja kirjakaupat ovat vihdoin löytäneet yhteisen sävelen sähkökirjan suhteen. Ilkka Kuosmasen artikkelissa Sähkökirja tulee vihdoin kerrotaan  sähkökirjojen esiinmarssista, kuullaan kustantajien ja kirjailijoiden mielipiteitä sähköisistä kirjoista sekä tulevaisuuden skenaarioista kirja-alalla.

Kuosmasen artikkelin mukaan sähkökirjan esiinmarssi ajoittuu lokakuun loppuun Helsingin kirjamessuille, jossa ainakin WSOY ja Otava tuovat tuhdin paketin sähköistä sisältöä syksyn kirjamarkkinoille. Samalla lukulaitteet saadaan vihdoin kirjakauppojen hyllyille, kertoo kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

WSOY:ltä kerrotaan, että heillä on satoja nimekkeitä, uutta ja vanhempaa kirjallisuutta, valmiina odottamassa. Baijarsin mukaan WSOY:n sähköisiä kirjoja tulee myyntiin sekä Elisan verkkokauppaan että kirjakauppojen omille nettisivuille. Kirjoja voi ladata useampaan erilaitteeseen, kertoo Baijars. Mutta myyntihinnoista hän ei halua tässä vaiheessa sanoa vielä mitään.

Kirja tienhaarassa -teoksen julkistamistilaisuudessa (Gaudeamus) kirjoittajat Kai Ekholm ja Yrjö Repo yhdessä Baijarsin ja Jaakkolan kanssa kommentoivat kirjallisuuden tulevaisuudennäkymiä. Vaikka Ekholm & Repo vakuuttelivat, että kirja-ala ei ole kriisissä, eivät he kuitenkaan kiistäneet selvää kirja-alan murrosta: ihmiset eivät enää osta kaunokirjallisuutta entiseen malliin, koska netin ilmainen tieto syö markkinoita tieto- ja oppikirjallisuudelta.

Alv ja KDK

Kustannusalan edustajat penäävät valtiolta pikaisesti arvovalintoja, jotta Suomi säilyttää jatkossakin maineensa lukukansana. Tällä hetkellä sähkökirjan katsotaan olevan palvelua, joten ensimmäinen toimi olisi sähköisen kirjallisuuden alv-kannan alentaminen 23 prosentista 9 prosenttiin kuten painetussakin kirjassa. Lisäksi Ekholm painottaa, että valtion olisi viipymättä otettava kaupalliset kustantajat mukaan parhaillaan perusteilla olevaan Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon (KDK), jonka avulla tarjotaan kansalaisille kaikki sähköinen aineisto ns. yhden luukun kautta.

Tulevaisuuden skenaariot

Ekholm ja Repo hahmottelevat kirjansa loppupuolella kaksi tulevaisuuden skenaariota kirja-alalle: Suomi taantuu lukemisen tapapajulaksi, koska painettuja kirjoja ei enää osteta tarpeeksi, jolloin perinteinen kustannustoiminta ei enää ole kannattavaa. Positiivisessa skenaariossa sähköisestä kustantamisesta tehdään uusi dynaaminen jakelukanava painetun formaatin rinnalle.

Lukijan kannalta muutosta on vielä mahdoton arvioida, mutta Anna Baijarsin mukaan yksi mahdollinen skenaario on, että kustantamot suovat jatkossa painetun muodon vain parheitan myyville tähdilleen ja muiden, ns. rivikirjailijoiden on tyytyminen persoonattomaan sähköiseen formaattiin. Baijars kuitenkin sanoo:”kristallipalloahan tässä ei ole kenelläkään”.

Ilkka Kuosmasen kommentti sähkökirjan lukukokemuksesta löytyy alkuperäisen artikkelin tiedoista (ks. lähde).

Lähde:
Kuosmanen, I. (2010). Sähkökirja tulee vihdoin. Artikkeli Keskisuomalaisen Kulttuurisivuilla 8.9.2010.

JAMKin verkossa pääsy Keskisuomalaisen sähköiseen arkistoon Nelli-portaalin kautta:
http://www.nelliportaali.fi/V/?institute=JAMK&portal=JAMK&new_lng=fin&func=find-db-1-title&mode=titles&scan_start=keskisuomalainen&search_type=contains

Puhelinoperaattorit mukaan sähkökirjamarkkinoille

Ylen uutisen (24.8.) mukaan kirjasyksy tuo vihdoin sähkökirjan myös Suomeen.

Akateemisen Kirjakaupan johtaja Anna-Mari Arrakoski-Enghart muistelee sähköisen kirjan historiaa:

– Olisiko siitä nyt yli 10 vai 15 vuotta, kun Stephen King teki ensimmäisen kokeilun, jossa hän itse myi sivukaupalla uusinta romaaniaan. Se oli jännittävä kokeilu ja sai paljon positiivista pr:ää, mutta ei lyönyt leiville kirjailijalle.

Markkinavoimat jylläävät ja Ylen uutisen mukaan uusia yrittäjiä pyrkii alalle, esimerkiksi puhelinoperaattorit ovat kiinnostuneita lisäämään sähköiset kirjat omaan tuotevalikoimaansa.

Elisa Oyj myy jo mp3-muodossa olevia äänikirjoja, joita voi kuunnella tietokoneella, kannettavalla musiikkisoittimella tai matkapuhelimella, jossa on mp3-soitin. Huhujen mukaan Elisa on käynyt n neuvotteluja myös sähköisten lukulaitteiden kaupan aloittamisesta, mutta toistaiseksi yhtiö on asiasta vaitonainen.

Ensimmäinen sähkökirjana ilmestynyt suomalainen romaani on Tuomas Vimman vuonna 2008 ilmestynyt teos Gourmet.

Lähde:

Kirjasyksy tuo sähkökirjan. 2010. YLEn Uutiset 24.8.2010.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/08/kirjasyksy_tuo_sahkokirjan_1927524.html

TIEKEn artikkeli – eKirja tuli Espooseen

Paula Launosen Tiedosta -lehden artikkeli, Digiajan lukutoukka vaihtaa sivua nuolinäppäimellä tai kosketusnäytöstä kertoo Espoon kaupunginkirjaston lukulaitteiden lainaus- ja käyttökokemuksia.

Espoon kaupunginkirjasto aloitti maaliskuussa 2010 e-kirjojen lukulaitteiden lainaamisen. Lukulaitteet ovat Bebook-merkkisiä ja niilden laina-aika on yksi viikko. Kolmekymmentä lukulaitetta ovat kiinnostaneet asiakkaita ja ne ovat koko ajan menossa, Espoon kaupunginkirjaston tukipalvelujohtaja Oili Sivula kertoo. Syksyllä on tarkoitus hankkia lukulaitteita lisää, kun suomalaiset kirjakustantajat alkavat julkaista teoksia digitaalisessa muodossa. Sivulan mukaan ladattavaa materiaalia on toistaiseksi tarjolla niukasti: ”Enimmäkseen sähköinen aineisto on tietokirjoja tai vanhoja julkaisuja, joiden jakelua tekijänoikeudet eivät rajoita”, Sivula harmittelee.

Bebook-lukulaite on saanut asiakkailta hyvää palautetta: sopivan kokoinen vaikka taskuun, näytön resoluution heijastumaton pinta ja fonttikoon säädeltävyys ovat saaneet kiitosta.

Heikkouksina asiakkaat ovat pitäneet kosketusnäytön puutetta ja sivunvaihdon hitautta.

”Asiakas saa laitteen mukana käyttöohjeen, joka toki löytyy myös netistä. Kotona hän liittää laitteen USB-kaapelilla omaan tietokoneeseensa ja imuroi haluamansa teoksen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisestä HelMet-tietokannasta”, Sivula kertoo.

Uusimmissa lukulaitteissa on kosketusnäyttö, bluetooth-liitäntä ja langaton verkkoyhteys. Sellaisia Espoon kirjasto hankkii vasta sitten, kun hinnat ovat tulleet reippaasti alas nykytasolta.

”Ja kun kehitys menee vielä siitäkin eteenpäin, lukulaite katoaa kokonaan. Jonkin ajan kuluttua kannamme mukanamme kommunikaatiolaitetta, jolla puhumme ja tekstaamme, surffaamme netissä, maksamme ostoksia, asioimme kirjastossa, kuuntelemme musiikkia, katselemme elokuvia ja luemme kirjoja ja lehtiä”, Sivula visioi.

Kirjastoammattilaiselle informaaatioteknologian kehittyminen on mieluisia haaste. Sivula painottaa, että kirjaston perustehtävä sisällön jäsentäjänä säilyy riippumatta siitä, mitkä ovat jakelukanavat ja julkaisualustat.

 Lähde: 
Launonen, P. 2010. eKirja tuli Espooseen : Digiajan lukutoukka vaihtaa sivua nuolinäppäimellä tai kosketusnäytöstä. Artikkeli TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n Tiedosta-lehti 7.6.2010.  Http://www.tieke.fi/julkaisut/tiedosta-lehti/?ARTICLE_NUM=39818&SINGLE_EMBED=12811

Elokuu 2010 – sähkökirjojen tilanne Suomen kustantamoissa

Kustantajat ja kirjakauppiaat ovat koko vuoden lupailleet, että sähkökirja tulee syksyllä, mutta paljon muuta ei ole kerrottu, ei edes, millä laitteella e-kirjoja luetaan.

Aamulehden artikkelissa 10.8. Juha Karvanen (2010) kokoaa yhteen suomalaisten kustantajien ja kirjakauppiaiden lupaukset tulevasta teknologiasta.

WSOY: tuottaja Fredrik Rahka kertoo työnantajansa julkaisevan syksyn aikana kymmeniä, ellei satoja sähkökirjoja.

– Viimeistään lokakuussa. Mutta pitää olla lukulaitteita ennen kuin on järkevää myydä sisältöä. Väinö Linnan 90-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistaan hänen tuotantoaan. Lisäksi on tulossa ainakin Jari Tervoa ja Sinikka Nopolaa, paljastaa Fredrik Rahka.

Otavan myynti- ja markkinointijohtaja Maija Kuusi arvelee kustantamonsa lanseeraavan e-kirjan Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa. Työn alla on kymmeniä nimikkeitä. Nimiä ei paljasteta.

Gummeruksen tuotepäällikkö Annikka Heinonen kertoo julkaisuun tulevan syksyllä 20-30 sähkökirjaa, mutta muistuttaa paljon olevan kiinni laitemyynnistä. Nimiä ei taaskaan paljasteta.

Summa summarum: suomalaiset kustantajat ovat vihdoinkin lähteneet mukaan e-kirjabisnekseen.

Seuraamme mielenkiinnolla, miten asiakkaat ottavat uuden teknologian vastaan.

Lähde:
Karvonen, J. (2010). Sähkökirjat: Näin lupaavat suomalaiset kustantajat. Artikkeli 10.08.2010 – 09:33 Aamulehti.fi.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/sahkokirjat-nain-lupaavat-suomalaiset-kustantajat/186930