Sattumaltako hyvä tyyppi?
Mia Terenius | Opettaja, TTM | Koulutuskeskus Salpaus
Mystinen sattuma
Sattuma on mielenkiintoinen ilmiö, se on jotain mystistä ja ennalta odottamatonta. Sattuma on myös monen työuran ja menestyneen työntekijän taustalla. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sattuman muun muassa seuraavasti: ”satunnainen tapahtuma, sattumus; se mikä tapahtuu odottamatta, ennalta arvaamatta…myös sokeasta kohtalosta…” Sattuman merkitystä ja sattumaa ilmiönä on tarkasteltu monessa eri lähteessä. Helttula (2015) pohtii väitöskirjassaan sattumaa ilmiönä ja sen merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Hänen sosiologisessa tutkimuksessa ”sattumat syntyvät ihmisten tehdessä tekoja, joilla he pyrkivät subjektiiviseen oman etunsa mukaisin päämääriin, ja että näiden tekojen seuraukset ovat pääsääntöisesti yhteiskunnalle positiivisia” (Helttula 2015, 5). Väitöskirjassaan Helttula vie lukijansa sattuman aikamatkalle antiikin ajalta renesanssin ja valistuksen vuosisatojen kautta nykyaikaan (2015, 29-66). Tämä aikamatka on mielenkiintoinen, mutta tässä artikkelissa sattuman merkityksestä ohjauksessa en näe tarpeelliseksi avata tätä matkantekoa.
Hyvien tyyppien taidot
Todellisuudessa sattumalla on suurikin merkitys ja uskallan uskoa, että meidän nuoret ja aikuiset opiskelijat eri kouluasteilla pelaavat sattuman noppapeliä luultua enemmänkin. Sattuma lopulta on se tekijä, joka voi olla keskeytysten taustalla tai uravalintojen sekä työpaikkojen taustalla. Työelämän match voi hyvinkin olla sattuman kauppaa ja hyvien tyyppien kohtaamista. Järjestämässämme ammatillisen oppilaitoksen ja paikallisten työnantajien sekä järjestöjen ”Täältä tullaan työelämä” -paneelissa työelämä painotti ”hyvien tyyppien” merkitystä. Hyvä tyyppi on työyhteisön kannalta tärkeä, se tuo valoa työyhteisöön ja työpäiviin. Hyvän tyypin määritelmä on erilainen erilaisissa työyhteisöissä, mutta hyvien tyyppien merkitys on kasvanut muuttuvassa työelämässä. Hyvä tyyppi on se työntekijä, jolla on kykyä joustavuuteen, muutokseen, hän on sinnikäs ja uuttera, hän on se positiivinen ja kannustava tyyppi (resilienssi).
Sattuman merkitys ohjauksessa
Millaisia taitoja me ohjauksen ammattilaiset sitten tarvittaisiin näiden hyvien tyyppien voimauttamiseen tai ohjaukseen? Vai uskalletaanko vain luottaa sattuman puuttuvan peliin? Kuurila (2014) tarkastelee väitöskirjassaan uravalintojen monitahoisuutta sekä ammattikorkeakoulun tutoropettajien ohjauksen sisältöä sekä opiskelijoiden uraohjauksen tarvetta. Kuurilan (2014, 60) mukaan uranvalintaprosessi on kompleksinen tapahtuma, johon vaikuttavat sosiaalinen vuorovaikutus ja ennustamattomat tekijät. Kuurila käsittelee väitöskirjassaan laajasti niin perinteisiä kuin postmoderneja urateorioita, mutta painottaa kuitenkin, että perinteisillä urateorioilla on edelleen oma vankka tarkoituksensa. Väitöskirjan tutkimuksen viitekehys ulottuu kolmeen postmoderniin urateoriaan uranvalinnan päätöksentekoteoriaan, suunnitellun sattuman teoriaan (Mitchell yms.1999) ja uran rakentamisteoriaan. Uraohjauksen näkökulmasta Mitchell, Levin ja Krumboltzin (1999) kehittivät suunnitellun sattuman teorian ”Planned happenstance”. Sattuman merkitys ei kuitenkaan ole tämän teorian mukaan arpapeliä, vaan sattuma tulisi nähdä myönteisenä mahdollisuutena. Mitchell ym. (1999, 117) mukaan suunnitellun sattuman teoria tarjoaa viitekehyksen tai oikeastaan työvälineen ohjaukseen. Ohjauksessa voidaan hetkeksi pysähtyä pohtimaan ennalta odottamattomien sattumien merkitystä ja niiden luomia mahdollisuuksia. Tämä sattumien tunnistaminen sekä niiden tiedostaminen myönteisinä eteenpäin vievinä tapahtumana tai tapahtumien ketjuna voi olla ratkaiseva tekijä urien kannalta. Tämä voisi olla työväline ns. hyvien tyyppien ohjaukseen. Kuurila (2014, 62) painottakin, että sattuman merkitystä tulisi enemmän hyödyntää opiskelijoiden uraohjauksessa. Järvensivu ja Pulkki (2019) tutkivat työurien monimuotoisuutta, koetun terveyden moninaista luonnetta ja näiden yhteyttä toisiinsa (Järvensivu ja Pulkki 2019, 39). Haastattelututkimuksen aineisto muodostui kahdestatoista pohjoiskarjalaisen miehen haastattelusta. Tutkimuksen viitekehyksenä oli kaaosteoria, jota ei ole aiemmin Suomessa sovellettu. Haastattelun aineiston he luokittelivat kaaosteorian mukaisesti; suoraviivainen työura, heilurimallinen työura, hahmonsa löytävä työura ja hahmoton työura. Yhtenä keskeisenä tuloksena oli ettei ihmisen työura noudata koko ajan samaa mallia eivätkä mallit erotu selkeästi toisistaan. Työurat ja terveys kietoituvat vahvasti toisiinsa. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kaaosteoria tarjoaa vaihtoehdon työurien tarkasteluun muuttuvassa työelämässä. Kaaosteorian avulla tapahtunut aineiston analysointi toi esille työurien monimuotoisuuden, suunnittelemattomuuden, rajallisen valinnan vapauden, kontekstien, kytköksien ja dynamiikkojen sekä sattumien merkityksen (Järvensivu ja Pulkki 2019, 51-52).
Molemminpuolinen resilienssin tarve
Sattuman merkistys uravalinnoissa on siis tiedostettua sekä teoreettisesti tutkittua, mutta kuinka paljon ohjauksessa luotetaan sattumien kantavaan voimaan tai annetaan sattumalla tilaa? Monien sattumien summa voi olla kuvaus tämän päivän työelämän muutoksesta. Tunnettua on ajattelumalli, jossa yksikin riittävän hyvä sattuma voi olla enemmän kuin monien sattumien summa. Tämä ajatus on kääntymässä päälaelleen, sillä tulevaisuuden työ muodostuu useista samanaikaisista urista ja tulonlähteistä. Onko ne sitten sattumia vai tiedostettuja uravalintoja. Sattuman tiedostaminen ja sen myönteisen voiman hyödyntäminen ohjauksessa on lähellä voimavara- ja ratkaisukeskeistä ohjauksen lähestymistapaa. Voimavarakeskeisyydelle on nimellistä myönteisten voimavarojen tiedostaminen ja niiden hyödyntäminen. Sattuman merkitystä voimavaraistavana ja myönteisenä eteenpäin vievänä tekijänä on ohjauksen asiakkaille merkittävää tämänpäivän ohjauksessa. Sattuma on samalla myös niiden hyvien tyyppien voimavara ja toisaalta näillä hyvillä tyypeillä on tulevaisuudessa tarvittavaa riittävää resilienssiä työmarkkinoille. Työnhakijoilta edellytetään resilienssin kykyä (Myllärinen 2017) eli kykyä kohdata haasteita, pettymyksiä ja taitoa palautua niistä. Resilienssiä on myös sinnikkyys ja myönteisen elämänasenteen hallinta. Myllärisen (2017) mukaan on tärkeää nähdä itsensä onnistujana ja luoda tilanteita, joista saa onnistumisen kokemuksia.
Mutta onko meillä ohjaajilla riittävää uskallusta hyödyntää sattumien myönteistä merkitystä ja riittäviä taitoja ohjata asiakasta tiedostamaan myönteisten sattumien mahdollisuuksia? Entä kuinka kehittynyt opinto-ohjaajien ammatillinen resilienssi on kohdata asiakkaita, joilla näkemys työurasta on pirstoloitunut ja elämän viitekehys muodostuu usean sattumien summasta. Ohjauksen kannalta tämä edellyttää meiltä opinto-ohjaajilta, ammatillisilta opettajilta ja ohjaajilta kykyä kohdata haasteita, joustavuutta ja luovuuden taitoa sekä aitoa uskallusta heittäytyä sattumankin johdateltavaksi.
Lähteet
Helttula, J. 2015. Sattuma yhteiskuntaa muokkaavana voimana. Tutkimus sattumien synnystä, olemuksesta ja vaikutuksesta. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Suomen yliopistopaino. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9715-5
Järvensivu A, Pulkki J. 2019. Työura: Yksilön valintoja vai monimutkaista kehkeytymistä? Janus Sosiaalipolitiikan ja sosialityön tutkimuksen aikakauslehti, 27 (1), 38-54. https://doi.org/10.30668/janus.64170
Kuurila E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 384. Turku 2014.
Mitchell Kathleen E., Al S. Levin, John D. Krumboltz. 1999. Planned Happenstance: Constructing Unexpected Career Opportunities. Journal of counseling & development. Spring 1999. Volume 77.
Myllärinen Hanna-Leena. 2017. Resilienssi työnhaussa –joustava työnhakija keskittyy mahdollisuuksiin. 2017. https://piilo-osaajat.com/2017/10/20/tyonhaku-ja-resilienssi/
Kuvalähteet:
Kuva 1: Sattuma (Mia Terenius Uraohjauskoulutus Lahdessa 2019)
Kuva 2: Kohtalo löytyy sen polun varrelta, jolla seikkailet (Ninnimoi design)