Positiivinen pedagogiikka lisäopetukseen 

Anne Jurva Poissaolevat opiskelijat  Luokan sivuseinän taululla on värikkäitä muistilappuja. Pinkinvärisessä lukee ystävällinen, iloinen, ahkera ja avulias. Keltaisessa lukee rohkea, huumorintajuinen ja tunnollinen. On vielä muutama, yhtä ihana lappu. On ollut terveystiedon tunti. Opiskelijoita on pyydetty kuvaamaan itseään adjektiiveilla. – Tällaisia nuoria meillä on lisäopetusluokka täynnä, vai onko?  Lappujen määrästä huomaa, että puolet opiskelijoista on ollut poissa. Mitähän poissaolevien lapuissa olisi lukenut?   Olen muutaman vuoden ollut lisäopetuksessa ns. ”kymppiluokalla” linjanjohtajana. Minulle…

Jatka lukemista

Mistä apua nuorelle, joka jää ilman opiskelupaikkaa lukion jälkeen?

 Riikka Räihä  Johdanto   Olen jo pidempään pohtinut sellaisten nuorten kohtaloa, jotka käyvät peruskoulun ja lukion, mutta sitten lukion jälkeen ei jatko-opiskelupaikkaa löydykään. Opetushallituksen (2018) mukaan peruskoulun päättävistä 97 prosenttia sai opiskelupaikan vuonna 2018, mutta lukiosta valmistuneiden opiskelupaikan saaneiden määriä onkin paljon hankalampi löytää. Opetushallituksen (2019) mukaan vuonna 2019 korkeakoulujen toisessa yhteishaussa (suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset) on…

Jatka lukemista

 NUOTTA – Nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille  

Jenni Numme  Varsinais-Suomen alueelle tullut suuri maahanmuuttajamäärä on luonut tarpeen tehostaa koulutusjärjestelmän kykyä vastaanottaa vasta vähän aikaa maassa olleita maahanmuuttaja-taustaisia nuoria. Nuotta -hankkeen päätavoitteena on koulutus- ja työelämäorganisaatioiden yhteistyöllä kehittää malleja sekä käytäntöjä ja materiaaleja, joiden avulla luodaan maahanmuuttajanuorille toimiva, tehokas ja riittävän nopea väylä siirtyä, hakea tai päästä koulutukseen, edetä opinnoissa, hankkia riittävä ammattitaito ja päästä koulutuksen kautta työelämään.  Johdanto Nuotta on Euroopan sosiaalirahaston…

Jatka lukemista

Pienryhmän ohjaus

Teija Kolehmainen Johdanto Ohjaus on vuorovaikutusta, jossa pyritään auttamaan ihmistä ratkaisemaan jokin ongelma tai oppimaan uusi toimintatapa. Ohjaus voi olla yksilöohjausta, ryhmäohjausta tai yhteisöohjausta. Tässä artikkelissa käsittelen lähemmin pienryhmän ohjausta ja ilmiöitä, joita siihen liittyy. Pienryhmän ohjausta voidaan käyttää esimerkiksi opinto-ohjauksessa tai silloin, kun halutaan vaikkapa työtiimin toimivan hyvin yhdessä. Pienryhmän ohjaaminen säästää ohjaajan aikaa…

Jatka lukemista

Työhönvalmennus Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa

Jaana Aalto  Artikkelissa kuvataan ryhmämuotoisesti toteutettavaa työhönvalmennusta aidoilla työpaikoilla Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (Telma-koulutus). Telma-koulutuksessa opiskeleva voi saada opintojen aikana ryhmämuotoisesti ja yksilöllisesti toteutettavaa työhönvalmennusta.  Ammatillisessa erityisoppilaitoksessa Ammattiopisto Livessä tuetaan opiskelijoita työhönvalmennuksellisin keinoin. Työhönvalmennuksen keinoja on kehitetty muun muassa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Opitaan työhön yhdessä hankkeessa, jossa hankekumppaneina ovat Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, Vates-säätiö, Kehitysvammaliitto ja vetäjänä Invalidisäätiö. Invalidisäätiö on Ammattiopisto Liven taustaorganisaatio (Opitaan työhön yhdessä 2018).  Opitaan…

Jatka lukemista

Nuorten koulutusalavalinnat – syyt ja seuraukset

Anu Pajala Seurasin läheltä yhteishaun kautta tulleiden opiskelijoiden alkuvaiheita syksyllä 2018. Hämmästyksekseni huomasin, että opiskelijoista aika moni halusi heti ensimmäisten viikkojen aikana vaihtaa johonkin toiseen tutkintoon. Jäin pohtimaan, millä perusteilla koulutusvalintoja oli tehty ja mitkä olivat mahdolliset syyt sille, että suoritettavaa tutkintoa haluttiin vaihtaa näinkin nopeasti. Koulutusalan valintaan vaikuttavat tekijät Sinikka Aapola-Karin ja Tarja Tolonen…

Jatka lukemista

Työssä oppimisen ohjaaminen työelämän ammattilaisen näkökulmasta

Eliisa Koivukoski  Työssäoppiminen Ammatillisen reformi myötä oppimista ollaan siirtämässä yhä enemmän työpaikoille. Työpaikkaohjaajat ovat tärkeässä roolissa, kun työelämän kautta kehitytään alan ammattilaisiksi työn tekemiseen kautta. Miten työpaikkaohjaajat näkevät oman roolinsa työssäoppimisen ohjaajina ja millaisia näkemyksiä heillä on työssäoppimisesta ja ohjaamisesta. Työssäoppimiseen liittyvissä tutkimuksissa on harvemmin tuotu esiin työpaikkaohjaajien näkemyksiä. Tutkimukseni yhtenä tavoitteena oli tarkastella miten…

Jatka lukemista

Aktiivisuuden promoottorit

Sami Kangas Yläkouluikäisten oppilaiden koulumotivaatio ja parhaansa tekeminen laaja-alaisesti on aivan liian monella oppilaalla hukassa, niin myös meillä Kaustisella. He eivät saa koulusta irti kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita heidän tuossa kasvun ja kehityksen sekä oppimisen vaiheessa olisi mahdollista ja syytä saada. (Tastula 2018) Kaveripiirien luomat paineet pojilla ja erityisesti maaseudulla rajoittavat innostusta ja kiinnostusta. Innostuminen…

Jatka lukemista

Hankkeista ohjausalan alustatalouden ekosysteemeihin

Hanna Gustafsson  Ohjausalan tulevaisuutta miettiessä huomio kiinnittyy samalla lähimenneisyyteen, erilaisiin hankkeisiin ja niistä saatuihin tuloksiin. Hankkeiden ja muiden kehittämisprojektien avulla kartoitetaan tiettyä ohjauksen teemaa ja kehitetään siihen liittyviä käytänteitä ja tukimateriaaleja. Näistä eri hankkeista syntyy lopputuotoksena kirjoja, internetsivuja ja seminaareja. Ohjausalan toimijat ovat usein tietoisia erityisesti hankekokonaisuuksista, joissa oma organisaatio on ollut mukana, mutta miten…

Jatka lukemista

Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa opinto-ohjauksen

Tea Ruppa, KTM, lehtori | matkailu ja liiketoiminta Vuoden 2018 alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen uudistus on tuonut ohjaukseen uusia haasteita. Toimintatavat ovat muuttuneet, koska ohjausta on oltava nyt tarjolla paitsi opintojen aikana myös jo ennen opintojen aloittamista sekä opintojen jälkeen. Keskeiset uudistuksen tuomat muutokset ovat jatkuva haku ja opintojen henkilökohtaistaminen. Jatkuva haku antaa…

Jatka lukemista