Nuorten koulutusalavalinnat – syyt ja seuraukset

Anu Pajala

Seurasin läheltä yhteishaun kautta tulleiden opiskelijoiden alkuvaiheita syksyllä 2018. Hämmästyksekseni huomasin, että opiskelijoista aika moni halusi heti ensimmäisten viikkojen aikana vaihtaa johonkin toiseen tutkintoon. Jäin pohtimaan, millä perusteilla koulutusvalintoja oli tehty ja mitkä olivat mahdolliset syyt sille, että suoritettavaa tutkintoa haluttiin vaihtaa näinkin nopeasti.

Koulutusalan valintaan vaikuttavat tekijät

Sinikka Aapola-Karin ja Tarja Tolonen ovat selvittäneet käynnissä olevassa tutkimuksessaan, että kouluvalintaan vaikuttavat muun muassa vanhemmat, kaverit, koulun sijainti sekä epävarmuus toiveammatista. Myös sattumalla on tutkimuksen mukaan merkitystä ja valinta hakeutumisen osalta saatetaan jättää jopa yhteishaun päättymistä edeltävään iltaan. Tässä on useampikin selitys sille, miksi osa opiskelijoista vaihtaa suoritettavaa tutkintoa heti opintojen alkaessa. Medialla on myös oma merkityksensä ja muun muassa erilaiset television ohjelmaformaatit voivat luoda epärealistisia käsityksiä aloista, joilla työ on todellisuudessa raskasta ja matka mielikuvien unelmatyöhön voi heti alkumetreillä paljastua joksikin ihan muuksi, kun mitä oli ajatellut. Toisinaan vanhemmat saattavat vahvastikin puuttua siihen, mihin oman lapsen tulee jatkaa peruskoulun jälkeen. On tilanteita, joissa tietyt opinnot on aloitettu vanhempien toiveesta tai painostuksesta ja ne ovat myöhemmin keskeytyneet, opiskeluiden käytyä liian raskaaksi tai motivaation puuttuessa. Toisinaan nuori ihailee ehkä omaa vanhempaansa ja haluaa hakeutua samalle alalle miellyttääkseen tai vain sen vuoksi, että äidin tai isän työ vaikuttaa niin mielenkiintoiselta. Sisarusten merkitystäkään ei voi pois sulkea. Näissä tilanteissa opiskeluiden arki voi paljastaa nopeastikin sen, ettei ala olekaan sitä, mitä oli kuvitellut, mitä haluaa tehdä työkseen tai missä pääsee hyödyntämään omia taitojaan ja vahvuuksiaan.

Kaverit ovat peruskoulun päättäville nuorille usein tärkeitä. Toisinaan voidaan päätyä hakemaan samaan koulutukseen parhaan ystävän kanssa tai luotetaan kavereilta saatuun tietoon ja mielikuviin. Nämä voivat olla kovin huonoja valintakriteereitä ja pettymyksiä aiheutuu hyvin todennäköisesti jo opintojen alkuvaiheissa, kun tajutaan, ettei tämä nyt ollutkaan ihan sitä, mitä odotin. Yhtenä tekijänä vaikuttaa vallitseva kulttuuri. Se voi leimata vahvastikin sitä, mihin alalle haetaan tai ei haeta. Mikäli kauemmaksi opiskelemaan lähteminen tuntuu yhdeksännen luokan jälkeen vielä liian haastavalta, voi läheltä löytyvän lukion tai ammatillisen oppilaitoksen valitseminen tuntua turvalliselta ja helpolta vaihtoehdolta. Epävarmuus siitä, mitä haluaa ja mistä on kiinnostunut, saa osan hakeutumaan sattumanvaraisesti johonkin, koska hakuaika umpeutuu ja haku on vain “pakko” tehdä. Se on varmasti suurin syy siihen, että alan opinnot eivät tunnukaan hyvältä valinnalta ja päädytään vaihtamaan alaa. Tässä kohtaa voi vain helposti käydä niin, että sukkuloidaan alalta toiselle ja syynä ei ole se, että alassa olisi jotain vikaa – tämäkään vaihtoehto ei vain ole nuorelle se oikea ja omalta tuntuva ala.

Yläkoulun opinto-ohjauksella on tärkeä merkitys, jotta nuorelle selviää erilaisten ammattien sisältö. Oppilaitosvierailut auttavat ehkä osaltaan hahmottamaan tulevan opiskelun ja yritysvierailut kunkin työn sisältöä. Nuoren on tärkeä saada myös oikeanlaista arviointia ja palautetta omasta osaamisestaan, tiedoistaan ja taidoistaan, jotta nuori kykenee näkemään omat vahvuutensa ja osaamisalueensa. Ne voivat osaltaan auttaa suuntaamaan oikealle alalle. (Valitseeko nuori opiskelupaikkansa itse? Ei läheskään aina, sanovat tutkijat. Yle 2018.)

Miten auttaa nuorta oman alan löytämisessä?

Muutama hyvä vaihtoehto, joita ehkä käytetään turhankin vähän, on syytä mainita heti aluksi ja niistä ensimmäiseksi, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, VALMA. Se on monen mielessä saanut turhaan negatiivista leimaa, sillä se on usein todettu hyväksi paikaksi omaa alaa etsivälle: samalla kun voi suorittaa yhteisiä tutkinnon osia, voi käydä tutustumassa koulutuksenjärjestäjän eri koulutusaloihin. Näin voi hahmottaa paremmin omia kiinnostuksen kohteitaan. Toiseksi, olisi hyvä pohtia, josko peruskoulun työelämään tutustumisjaksoja voisi käyttää ennemmin koulutusaloihin tutustumiseen sen sijaan, että mennään johonkin sattumanvaraisesti valittuun yritykseen tekemään työtehtäviä, jotka eivät välttämättä anna minkäänlaista kuvaa alan todellisista työtehtävistä. Tätä kautta nuori voisi paremmin saada arvokasta tietoa ja kokemusta omaan osaamiseen suuntaavista aloista tai ainakin sulkea pois ne koulutus- ja ammattialat, jotka eivät vastaa omia odotuksia.

Virheitä ja huteja varmasti tulee jokaisen kohdalla, mutta voitaisiinko näitä jotenkin välttää ja jos, niin miten. Ensinnäkin, on tärkeä rohkaista nuorta tekemään omia ja omiin kiinnostuksen kohteisiin suuntaavia valintoja. Toisten mielipiteitä ja ajatuksia on hyvä kuunnella, mutta lähtökohtana on aina nuoren valinta ja päätös, koska hänen on tehtävä se työ, josta tuleva ammattitaito saavutetaan opiskeluiden kautta. Samalla tulisi muistaa, että kiinnostuksen kohteita saattaa olla joko niin paljon, että valinnan tekeminen on liian haastavaa tai valinta vaiheessa mikään ei oikein selkeästi kiinnosta. Sekin täytyy hyväksyä ja antaa nuoren epävarmuudelle tilaa ja aikaa. Nuorta ei tule pakottaa löytämään jotain tiettyä omaa alaa tai kiinnostavaa opiskelupaikkaa. Tärkeä olisi ohjata nuorta tekemään asioita, joissa omat vahvuudet, taidot ja kiinnostuksen kohteet olisi mahdollista löytää, tunnistaa ja hyödyntää. Jossakin vaiheessa se oma alakin sieltä varmasti löytyy, joskus tarvitaan vain enemmän aikaa, kypsyttelyä ja kärsivällisyyttä. Opiskelu ja alan vaihtaminen myöhemmin on aina mahdollista eikä tänään tehty päätös sido ketään tiettyyn muottiin loppuelämäksi. Virheistä ja vääristä valinnoista oppii joskus paremmin kuin oikeista valinnoista. Niitäkin täytyy uskaltaa tehdä ja toisinaan jopa rohkaista tekemään. Pääasia on, että tekee jotain, koska vain sen kautta saa tärkeää tietoa itsestään ja itseä kiinnostavista asioista.

Lähde

Valitseeko nuori opiskelupaikkansa itse? Ei läheskään aina, sanovat tutkijat. Yle uutiset 26.4.2018. Viitattu 15.3.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10150983.