NUOTTA – Nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille  

Jenni Numme

 Varsinais-Suomen alueelle tullut suuri maahanmuuttajamäärä on luonut tarpeen tehostaa koulutusjärjestelmän kykyä vastaanottaa vasta vähän aikaa maassa olleita maahanmuuttaja-taustaisia nuoria. Nuotta -hankkeen päätavoitteena on koulutus- ja työelämäorganisaatioiden yhteistyöllä kehittää malleja sekä käytäntöjä ja materiaaleja, joiden avulla luodaan maahanmuuttajanuorille toimiva, tehokas ja riittävän nopea väylä siirtyä, hakea tai päästä koulutukseen, edetä opinnoissa, hankkia riittävä ammattitaito ja päästä koulutuksen kautta työelämään. 

Johdanto

Nuotta on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama projekti, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajanuorten ja muiden aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien nuorten hakeutumista työvoimaa tarvitsevien alojen ammattiopintoihin kehittämällä heidän opiskeluvalmiuksiaan tukemalla opintojen etenemistä sekä suunnittelemalla täydennyskoulutusta työelämä- ja koulutusorganisaatioiden tarpeisiin eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ohjaukseen. Hankkeen toteuttajina ovat Turun kaupungin Sivistystoimiala / ammatillinen koulutus ja projektitoimisto sekä Peimarin, Raision ja Salon seudun koulutuskuntayhtymät. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2017–30.6.2019(Koulutustakuu.fi [viitattu 28.4.2019].) Tämä artikkeli rajataan käsittelemään pääasiassa maahanmuuttajia, joten muut aliedustetut ryhmät jäävät vähemmälle tarkastelulle. Lisäksi tässä artikkelissa keskitytään opinto-ohjauksen kannalta merkittävimpiin aihealueisiin ja teemakokonaisuuksiin 1-3 

Hankkeen tausta ja tavoitteet 

Varsinais-Suomi vastaanottaa suuren osan Suomeen saapuvista maahanmuuttajista. Heistä useimmat ovat nuoria, joille työnsaanti mahdollisuudet ovat heikot. Haasteena on usein maahanmuuttajan heikko kielitaito, pohjakoulutus ja työllistyminen. Jälkimmäinen on lisäksi yksi vaikeimmista yhteiskuntatakuuta koskevista haasteista. Samanaikaisesti Varsinais-Suomen alueella hotelli-, ravintola- ja catering- sekä luonnonvara-aloilla työllisyys on hyvä ja kotityö- ja puhdistuspalveluala (1.8.2018 lähtien puhtaus- ja kiinteistöpalveluala) sekä sosiaali- ja terveysala kärsivät työvoimapulasta. Kotityö- ja puhdistuspalvelualalla, nykyisellä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla, on myös opiskelijapulaa. (ESR, 1.2.2017–30.6.2018, 2.)  Maahanmuuttajanuorten oman näkemyksen mukaan kielitaito ja ennakkokäsitykset ovat suurimpia työllistymisen esteitä. Heidän mielestään suomen kielen taito kehittyy parhaiten kuitenkin ammatillisessa koulutuksessa ja töissä.  (Tuusa, Pitkänen, Shemeikka, Korkeamäki, Harju, Saares, Pulliainen, Kettunen & Piirainen 2014, 24.) 

Varsinais-Suomen alueelle tullut suuri maahanmuuttajamäärä on luonut tarpeen tehostaa koulutusjärjestelmän kykyä vastaanottaa vasta vähän aikaa maassa olleita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Nuotta -hankkeen päätavoitteena on koulutus- ja työelämäorganisaatioiden yhteistyöllä kehittää malleja sekä käytäntöjä ja materiaaleja, joiden avulla luodaan maahanmuuttajanuorille toimiva, tehokas ja riittävän nopea väylä siirtyä, hakea tai päästä koulutukseen, edetä opinnoissa, hankkia riittävä ammattitaito ja päästä koulutuksen kautta työelämään. (ESR, 1.2.2017–30.6.2018, 8) 

Tämän lisäksi Nuotta –hankkeen tavoitteina on mm. syrjäytymisen ehkäiseminen, maahanmuuttajanuorten kotoutumisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen sekä koulutus- ja työelämäorganisaatioiden alueellisen koordinaation ja yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on myös ammattitaitoisen työvoiman lisääminen alueellisesti etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla kuten sosiaali- ja terveysala ja kotityö- ja puhdistuspalveluala sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuurisen ja kielellisen osaamisen tekeminen monipuolisesti näkyväksi ja osaksi eri alojen asiakastyötä. (ESR, 1.2.2017–30.6.2018, 6.) 

Hankkeen toimenpiteet 

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat neljään eri teemakokonaisuuteen 

  1. Koulutukseen hakeutuminen ja opiskeluvalmiuksien kehittäminen 
  2. Opintojen tuki 
  3. Kulttuurien kohtaaminen koulussa ja työpaikalla 
  4. Tiedotus, viestintä, arviointi ja levittäminen 

Hankkeen toimenpiteiden myötä oppilaitoksilla ja työelämäorganisaatioilla on entistä paremmat valmiudet tukea maahanmuuttajien opintojen etenemistä, koulutukseen osallistumista ja läpäisyä sekä työllistymistä. Näin myös ammattitaitoisen työvoiman tarjonta lisääntyy työvoimapulasta kärsivillä aloilla. (ESR, 1.2.2017–30.6.2018, 2-3.) 

Hanke pyrkii edistämään maahanmuuttajanuorten osaamista ja parantamaan mahdollisuuksia opiskella työllistävä ammatillinen tutkinto. Esimerkkinä on sosiaali- ja terveysala, jossa pääsykokeet ovat suomen kielisiä ja aikarajoitettuja. Tämä johtaa siihen, että usean maahanmuuttajan kielitaito ei ole riittävää, ja suuri osa heistä jää koulutuksen ulkopuolelle. Hankkeella pyritään siihen, että soveltuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt saavuttavat riittävän tuen ja ohjauksen tuella ammatillisen perustutkinnon. (ESR, 1.2.2017–30.6.2018, 7.) Tuusa ja muiden mukaan (2014, 24) etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat löytäneet haluamansa alan, mutta heidän kielitaitonsa ei ole ollut riittävä koulutuksen pääsemiseen.  

Työllisyyteen joudutaan pohtimaan uusia ratkaisuja, kun suuret ikäluokat ovat eläköitymässä. Yksi varteenotettava ratkaisu on työvoiman rekrytointi ulkomailta. Samanaikaisesti tulisi kuitenkin kouluttaa ja työllistää jo maassa olevia työikäisiä henkilöitä. Monikulttuurisen osaamisen ja työelämän monikulttuuristumisen kannalta maahanmuuttajien työllistäminen ja kouluttaminen on tärkeää. (Korhonen & Puukari 2013, 203.) 

Teemakokonaisuuksien toimenpiteet 

Teemakokonaisuus 1 

Teemakokonaisuudessa 1 on tarkoitus luoda valikoitumisen ja ohjauksen malli työvoimasta kärsiville aloille, ns. valmentautumisjakso. Nuotta – hankkeen tarkoituksena on kehittää kohderyhmän oppilaan ohjausta ja ohjaukseen liittyvää verkostoyhteistyötä ja markkinointia. Verkostoyhteistyön kohderyhmänä ovat oppilaitosten opinto-ohjaajat ja urasuunnittelijat, Valma-ryhmä, TE-palvelut ja muut ohjaustyötä tekevät. Kohderyhmän ohjaajien tietoisuutta lisätään niin, että maahanmuuttajataustaiset löytävät väylän hakea ammatilliseen koulutukseen. (ESR, 1.2.2017–30.6.2018, 8.) Korhosen ja Puukarin (2013, 152) mukaan ohjauksen strategiatyön lähtökohta on kaikkien asiakasryhmien ohjauksen turvaaminen, myös maahanmuuttajien tai koulutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden.  Ohjauksen moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulutus- ja ohjausväylät tulisi olla tiedossa koulutukseen siirtymisen eri vaiheissa. Ohjaus nähdään nykyään laajempana kokonaisuutena ja sen kehittäminen ulottuu ohjauskulttuuriin ja ennalta ehkäisevään työhön. Asiakkaiden mukanaolo suunnittelussa lisäisi palveluiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. (Mts. 152.  

Kaikkien kansalaisten palveluiden saannin, koulutuksen ja työllistymisen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta on tärkeää, että ohjauksen palvelujärjestelmä toimii. Heikoin arvosanoin peruskoulusta päässeiden ohjaus on osoittautunut haasteelliseksi monihallinnollisessa ja -ammatillisessa yhteistyössä. Myös perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa keskeyttämisvaarassa olevien tai jo koulutuksen ulkopuolella olevien ohjaus vaatii erityistä yhteistyötä. (Mts. 153.) 

Valikoitumisen malli muodostuu kahdeksan viikon mittaisesta valmentautumisjaksosta, jonka aikana selvitetään opiskelijan soveltuvuus alalle. Valmentautumisjakson suunnittelussa ovat mukana aiemmin aloittaneet lähihoitajaopiskelijat. Valmentautumisjaksolla opiskelijaa mm. haastatellaan ja testataan hänen kielitaito. Haastattelussa selvitetään opiskelijan kulttuuriset käsitykset, mahdolliset esteet, opiskelijan asenne ja motivaatio ammatillisesta näkökulmasta.  Valmentautumisjakson aikana opiskelija osallistuu toiminnalliselle tutustumisjaksolle työelämässä. Tutustumisjakso sisältää mm. työelämä- ja elämänhallintataidot, sosiaaliset taidot sekä tieto- ja viestintäteknisen osaamisen. Valmentautumisjakson lopussa pidetään arviointiosuus, jossa selvitetään opiskelijan edellytyksiä jatkaa lähihoitajaopinnoissa. Jos opiskelijan taidot ovat riittämättömät, hänet ohjataan urasuunnittelun kautta muille aloille. (ESR, 1.2.2017-30.6.2018, 9-10.) Korhosen ja Puukarin (2013, 162) mukaan maahanmuuttajille räätälöity koulutus ja henkilökohtainen koulutukseen ja työelämään ohjaus ovat tärkeimpiä asioita työllistymisen kannalta koko Euroopan Unionissa. 

Valmentautumisjakson aikana kotityö- ja puhdistuspalvelualalla järjestetään kotiväenilta, jolla sitoutetaan myös opiskelijan läheiset tukemaan ja kannustamaan opiskelijaa. Erilaisilla tukitoimilla ja hakeutumisvaiheen ohjauksella tavoitellaan koulutusten hyvää läpäisyastetta. (ESR, 1.2.2017-30.6.2018, 9-10.) Honkasen ja Suomalan (2009, 35) mukaan hyvin toimivan kodin ja koulun yhteistyö rakentuu mm. vastavuoroisesta kommunikaatiosta, tasa-arvoisuudesta, asenteista, ihmiskäsityksestä, oikeudenmukaisuudesta, vastuullisuudesta, yhteisistä toimintamalleista, kunnioituksesta ja ammatillisuudesta.  

Case1. Nuotta  hankkeessa järjestetty kotiväenilta kotityö- ja puhdistuspalvelualalla 2017 

Valmentautumisjakson aikana opiskelijat ryhmäytyivät hyvin sekä kiinnostuivat alasta. Ryhmäytymistä edesauttoi valmentautumisjakson aikana järjestetty perhepäivä – kotiväenilta. Kotiväenilta sai suuren suosion. Jokaiselta opiskelijalta osallistui 1-2 läheistä (tyttö- poikaystävää, puolisoa, huoltajaa, ystävää). Kullakin opiskelijalla oli kotiväenillassa oma ja tärkeä rooli esim. tervetuliaispuheen pitäminen, alkumaljojen tarjoileminen tai tarjottavista kertominen. Opiskelijat olivat selkeästi iloisia ja ”ylpeitäkin” saadessaan esitellä omaa kouluaan muille. Opiskelijat valmistivat itse opettajan johdolla tarjottavat ja koristelut. Ryhmänohjaaja oli suunnitellut ohjelmaa, mm. kahoot-kysymyksiä / digitaalisia pelejä, lapsille leikkejä. Kotiväenillan jälkeen olisi muutamia uusia opiskelijoita halunnut aloittaa ryhmässä, mutta ryhmäkoko oli jo riittävän iso ja ryhmään olisi ollut vaikea päästä enää sisälle.  

Nuorisotakuu tutkimuksen mukaan oppilaitokset, jotka tarjoavat räätälöityjä koulutuksia maahanmuuttajille, vaikuttavat myönteisesti nuorisotakuun toteuttamiseen. Tällaisissa koulutuksissa on tarjolla vaikeammassa asemassa oleville tuettua ammatillista ja valmentavaa koulutusta (Tuusa ym. 2014, 41).  

Teemakokonaisuus 2 

Teemakokonaisuudessa kaksi tarkoituksena on kehittää käytäntöjä, jotka tukevat maahanmuuttajien opintojen etenemistä. Tällaisia ovat mm. erilaiset tukipajat kuten opiskeluvalmiuksien, suomen kielen tai tietyn ammatillisen aineen paja. Opintojen tuki kokonaisuudessa vahvistetaan lisäksi osaamista ohjaukseen ja opetukseen mm. selkokielen käyttämisessä, eri kulttuurien huomioimisessa opetuksessa ja ohjauksessa Opiskelijan oppimisen tueksi laaditaan suomen kielen materiaalia kuten ammattisanastoa eri aloille(ESR, 1.2.2017-30.6.2018, 10.)   

Suomen kieli koetaan vaikeaksi maahanmuuttajataustaisten keskuudessa, sillä se on usein hyvin erilainen henkilön omaan kieleen verrattuna (Tuusa ym. 2014, 24).   Pinolehdon mukaan maahanmuuttajataustaisen kielitaidon puute on yksi selkeä este opintojen etenemiselle. Lähes yhtä huomioitava este opiskelulle on suomalainen opiskelukulttuuri. Maahanmuuttajataustainen on tottunut opettajajohtoiseen opiskeluun kun taas Suomessa pyritään mahdollisimman itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhakuun tiimityöskentelytaitoja unohtamatta. (Pinolehto 2017, 93.) 

Hankkeessa tehty selkeä kielinen materiaali on luettavissa verkkosivulta www.tekoihin.fi. Teemakokonaisuuteen kaksi liittyen Koulutustakuu.fi sivuilta on kuunneltavissa webinaari, joka käsittelee romaaniopiskelijan ohjaamista: ”Miten tuen ja ohjaan romaaniopiskelijaa koulutuspolulla?” (Koulutustakuu [viitattu 28.4.2019].).    

Kolmannessa teemakokonaisuudessa keskitytään kulttuuriseen kohtaamiseen koulussa ja työpaikalla. Työpaikkaohjaajakoulutuksissa tulee usein esille kysymyksiä ja toiveita maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. (ESR, 1.2.2017–30.6.2018, 11.) Monet maahanmuuttajat tulevat Suomeen kollektiivisesta eli yhteisökulttuurista, mikä voi muodostua haasteeksi yksilökulttuuria edustavalle länsimaiselle ohjaajalle. Jos ohjaajan ja ohjattavan välillä kulttuuriset erot ovat suuret, tuo se lisähaasteita monikulttuuriseen ohjaukseen. On tärkeää, että ohjaaja kehittää omaa monikulttuurista tietoisuuttaan, jotta toiminta eri kulttuureista tulevien kanssa on joustavaa. Ohjaajan oma persoonalinen rooli, laajalla kulttuurikuvalla sekä toimintojen tuntemisella on suuri merkitys. (Korhonen & Puukari, 2013, 24, 56.) Individualistisessa kulttuurissa työntekijä tekee työnsä mahdollisimman itsenäisesti ja vastuullisesti huolehtien oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kollektiivisessa kulttuurissa perhe ja suku voi olla yksilöä merkityksellisempi. (Korhonen & Puukari, 59.)  

Lisäksi tässä teemakokonaisuudessa kehitetään työelämä- ja koulutusorganisaatioiden tarpeista lähtevät täydennyskoulutusmallit maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamiseen työelämäorganisaatioiden henkilökunnalle ja esimiestasolle sekä koulutusorganisaatioiden ohjaus- ja opetushenkilöstölle. Näin syvennetään työntekijöiden ja esimiesten osaamista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa, edistetään eri organisaatioiden yhteistyötä ja vahvistetaan yhteistyöverkostoa. (ESR, 1.2.2017–30.6.201811.) Suomessa on vielä työpaikkoja, joissa maahanmuuttajiin suhtaudutaan varauksella, esim. työssäoppimispaikkoja on vaikea saada ennakkoasenteiden tai puutteellisen kielitaidon vuoksi. Ohjauskeskustelut työelämän jaksoihin liittyen ovat ensiarvoisen tärkeitä. (Korhonen & Puukari, 2013, 255–256.)   Nuotta – hankkeessa on tehty Monikulttuurinen työpaikkaohjaajan opas, jota voi lukea www.tekoihin.fi sivustolta.  

NUOTTA -hanke ja opinto-ohjaus 

Hankkeessa yksi tärkeimpiä tavoitteita on monialaisen verkostotyön luominen ohjausalan henkilöstöön. Hankkeen myötä koulutusaloja on markkinoitu henkilökohtaisesti opinto- ja uraohjaajille sekä muulle ohjausalan henkilöstölle. Opinto-ohjauksessa on tieto otettu myönteisesti vastaan, sillä tällaisen räätälöidyn valikoitumisen mallin ja valmennusjakson kautta maahanmuuttajataustaisella on ikään kuin paremmat edellytykset päästä kiinni koulutukseen. Erillinen valikoitumisen malli on mahdollisuus myös niille opiskelijoille, jotka jäävät yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa. Nämä opiskelijat menevät usein opinto-ohjaajan luokse tai esim. ohjaus- ja hakupalveluun tai ohjaamoon, josta heidät voidaan ohjata hakemaan hankkeessa mukana oleville aloille erillisellä haulla.  

Opinto-ohjaajan näkemys valikoitumisen mallin luomisessa on varmasti myös aiheellista. Opinto-ohjaaja voi olla lisäksi mukana nuottaopiskelijoiden opiskelijavalinnoissa ja opiskelijoiden haastatteluissa. 

Opinto-ohjaajan on tärkeää huolehtia omasta ammattitaidosta, sen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Hankkeessa on pidetty monikulttuurisuuteen liittyviä koulutuksia, joihin opinto-ohjaajilla ja muulla ohjausalan henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua monikulttuurisen osaamisen kartuttamiseksi. Samoin useat kielitietoisuuskoulutukset ovat antaneet opinto-ohjaajille valmiuksia vieraskielisen opiskelijan kohtaamiseen. Hankkeessa on huomioitu myös opiskelijan osallistamiseen osallistuminen esim. kotiväenillan järjestämisellä. Tätä opiskelijan perhettä ja lähipiiriä yhdistävää kotiväeniltaa voidaan myös pitää merkittävänä kouluviihtyvyyden lisäävänä tekijänä, mihin opinto-ohjaajakin työssään pyrkii vaikuttamaan. Opinto-ohjaajan osallistuminen kotiväeniltaan antaa mahdollisuuden tulla mielekkäällä tavalla ”lähemmäksi” opiskelijaa ja hänen läheisiään. Tällainen tapahtuma lisää osapuolten luottamusta ja kunnioitusta ja helpottaa mahdollista myöhempää yhteydenottoa.  

Nuotta – hanke on antanut monenlaisia välineitä niin opinto-ohjaukseen kuin muuhunkin ohjaukseen monikulttuurisen opiskelijan kohtaamiseksi ja hänen opintopolun eri vaiheiden loppuun saattamiseksi.  Tällainen tuki on ollut em. lisäksi mm. työelämään liittyvää tukea ja oppimisvalmiuksia tukevia opintoja.             

LÄHTEET

ESR, 1.2.2017-30.6.2018. Hakemusnumero: 102951. Nuotta – nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille.   

Honkanen, E., Suomala, A. 2009. Oppilashuollon käsikirja. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. 

Korhonen, V., Puukari, S. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus. 

Koulutustakuu.fi Nuotta – Nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille 2019. Viitattu 28.4.2019. http://www.koulutustakuu.fi/nuotta-nuoria-osaajia-tyovoimaa-tarvitseville-aloille/. 

Tuusa, Pitkänen, Shemeikka, Korkeamäki, Harju, Saares, Pulliainen, Kettunen & Piirainen 2014. Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Toimeenpanon ensimmäisen vuoden arviointi ja seurannassa sovellettavien indikaattoreiden kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 15/2014. Viitattu 2.5.2019. https://tem.fi/documents/1410877/2859687/Yhdess%C3%A4+tekeminen+tuottaa+tuloksia+14052014.pdf 

 

 

 

Jätä kommentti