Mistä apua nuorelle, joka jää ilman opiskelupaikkaa lukion jälkeen?

 Riikka Räihä

 Johdanto 

 Olen jo pidempään pohtinut sellaisten nuorten kohtaloa, jotka käyvät peruskoulun ja lukion, mutta sitten lukion jälkeen ei jatko-opiskelupaikkaa löydykään. Opetushallituksen (2018) mukaan peruskoulun päättävistä 97 prosenttia sai opiskelupaikan vuonna 2018, mutta lukiosta valmistuneiden opiskelupaikan saaneiden määriä onkin paljon hankalampi löytää. Opetushallituksen (2019) mukaan vuonna 2019 korkeakoulujen toisessa yhteishaussa (suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset) on haettavana noin 47600 aloituspaikkaa ja hakijamääräksi on odotettu noin 140000 hakijaa. Hakijoiden joukossa on lukiosta juuri valmistuneiden lisäksi paljon muitakin, joten sisäänpääsyprosentteja on vaikea ennustaa. Keskustellessani lukion opinto-ohjaajan kanssa tuli esille, että suuri osa nuorista ei tule saamaan toivomaansa korkeakouluopiskelupaikkaa eli monen nuoren kohdalla voi olla edessä ns. välivuosi ennen opintoja, jos hän ei halua hakeutua esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tyhjiksi jääneille paikoille. 

 Yläkoulussa ja lukiossa nuori on käynyt säännöllisesti vuosittain keskusteluja yhdessä opinto-ohjaajansa kanssa, mutta sitten yhtäkkiä lukion päätyttyä nuori onkin omillaan. Lukiossa varmasti käydään nuorten kanssa läpi myös tällaista tilannetta, mutta suurimmalla osalla odotukset opiskelupaikan löytymiseen ovat korkealla ja ilman paikkaa jäämistä ei ehkä pidetä edes vaihtoehtona. Yo-lakki päässä ja elämä edessä – mutta mistä apua löytyy, jos sitä tarvitsee? 

 Vaihtoehtoja 

 Sanna Toiviaisen väitöstutkimuksen (2019) mukaan koulutuksesta ja työstä syrjään jäävä nuori kaipaa kohtaamista ja kuulumista yhteisöön. Lukioaikaisille ystäville voi muodostua uusia ystäväpiirejä opiskelupaikkojen myötä ja ilman paikkaa jäänyt nuori voi kokea jääneensä yksin. Puheenaiheet voivat jatkossa olla erilaisia erilaisista elämäntilanteista johtuen. Kuitenkin nuorelle olisi usein tärkeää päästä puhumaan tilanteestaan ja pohtimaan vaihtoehtoja jonkun kanssa. Nuoren perheellä ja ystävillä on luonnollisesti suuri merkitys, mutta näiden lisäksi on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. 

 Internet on nuorille helppo ja nopea tapa saada apua. Kun kirjoittaa googleen ”Mitä lukion jälkeen?”, aukeaa pitkä lista erilaisia sivustoja. Löytyy mm. lukioiden omia sivustoja, Opintopolun ohjeita, kaupallisten palveluiden sivustoja sekä keskusteluryhmien tekstejä. Jos nuori pohdiskelee tilannettaan yksin, hän pystyy tekemään erilaisia testejä ja hankkimaan itselleen faktatietoa. Jos hän kaipaa yhteisöä tuekseen, erilaiset keskusteluryhmät voivat tuoda hänelle kaipaamaansa tukea. Keskusteluryhmissä ei yleensä ole mukana asiantuntijoita, jolloin keskusteluryhmien sisältö voi olla toisinaan hieman kyseenalaista ja johdattaa nuorta jopa väärään suuntaan. Nuori voi myös ahdistua internetin valtavasta tietotulvasta ja tarvita apua sopivien sivustojen löytämiseen ja sieltä löytyvän tiedon käsittelyyn. 

 Henkilökohtaista apua voi saada Ohjaamosta. Ohjaamoilla on ollut jo pitkään pyrkimys ohjauksen voimavarojen yhdistämiseen ja yhteistyöhön. Ohjaamoiden keskeisenä tavoitteena on tarjota alle 30-vuotiaille tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea yhdessä palvelupisteessä. Ohjauksen päämääränä on nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen sekä oman polun selkeytymisen edistäminen. (Savonmäki 2018.) 

 Toiviaisen mukaan Ohjaamoilla on suuri merkitys myös sosiaalisena yhteisönä yksilöllisen tuen lisäksi. Nuoret kaipaavat paikkaa, jossa voi tavata vertaisia ja saada säännöllisyyttä arkeen. Yhteisön jäsenenä oleminen ja toisten vertaisten kohtaaminen tarjoaa nuorelle apua yksinäisyyteen ja mahdollisuuksia purkaa syyllisyyden ja häpeän tunteita, joita voi liittyä opiskelupaikkaa ilman jäämiseen tai koulutuksen keskeytymiseen ja vertaissuhteiden myötä myös oma elämänkulku voidaan nähdä uudella, myönteisemmällä tavalla. (Toiviainen 2019.) 

 Uusi lukiolaki tuo tullessaan apua ilman opiskelupaikkaa jääneelle nuorelle. Eduskunta hyväksyi lukiolain kesäkuussa 2018 ja laki tulee voimaan 1.8.2019, täysimääräisenä 2021. Lain avulla vahvistetaan opiskelijan oikeutta opinto-ohjaukseen mm. oikeudella jälkiohjaukseen ilman opiskelupaikkaa jääneille ylioppilaille lukion oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Nuorelle jälkiohjaus on siis vapaaehtoista. Lakiin on kirjattu, että ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa lukiokoulutuksen oppimäärä on suoritettu. (Lukiolaki 2018/714.) 

 Lopuksi 

On mielenkiintoista seurata miten lukiolakiin kirjattu jälkiohjaus tullaan järjestämään. Lain teksti ohjaa lukion sitä järjestämään, mutta millaisia linjauksia kunnat tekevät? Esimerkiksi Tampereella on linjattu niin, että jos asia on helposti ratkaistavissa, tapaus hoidetaan lukiossa, mutta jos asia on haasteellisempi, ohjataan nuori Ohjaamon palveluihin. Nähtäväksi jää minkä verran opinto-ohjaajia rekrytoidaan lisää vai tehdäänkö tehtävien uudelleen järjestelyjä ja käytetään olemassa olevia resursseja. Tampereella on laskettu, että Ohjaamon opinto-ohjaukseen käytettäisiin laskennallisesti 40 prosenttia yhden opinto-ohjaajan työajasta. (Aamulehti 7.1.2019.) 

LÄHTEET

Aamulehti 7.1.2019. Opiskelijat alkavat saada Tamperella opinto-ohjausta lukion jälkeenkin – Tampere lähtee jälkiohjaukseen pari vuotta etuajassa. 2019.  https://www.aamulehti.fi/a/201355488 Viitattu 18.5.2019. 

Itä-Suomen yliopisto Väitöstiedote 29.4.2019. Toiviainen Sanna: Koulutuksesta ja työstä syrjään jäävä nuori kaipaa kohtaamista ja kuulumista yhteisöön. https://www.uef.fi/-/koulutuksesta-ja-tyosta-syrjaan-jaava-nuori-kaipaa-kohtaamista-ja-kuulumista-yhteisoon Viitattu 18.5.2019. 

 Lukiolaki 2018/714.  Annettu Naantalissa 10.8.2018. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180714 

Opetushallitus Mediatiedote 14.6.2018. Uudet opiskelijat valittu ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. https://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/uudet_opiskelijat_valittu_ammatilliseen_koulutukseen_ja_lukioon Viitattu 18.5.2019. 

Opetushallitus Mediatiedote 18.3.2019. Korkeakoulujen yhteishaku alkaa 20.3. klo 8 – tarjolla 47600 opiskelupaikkaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. https://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/korkeakoulujen_yhteishaku_alkaa_20_3_klo_8_tarjolla_47_600_aloituspaikkaa_ammattikorkeakouluissa_ja_yliopistoissa Viitattu 18.5.2019. 

Savonmäki, Pasi (2019) Ohjaamot Suomessa – tukea koulutuksen ja työn poluilla. Teoksessa Juhani Pirttiniemi, Helena Kasurinen, Jaana Kettunen, Erkki Merimaa & Raimo Vuorinen (toim.) OPO 2. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 152-161. 

 

 

Jätä kommentti