Työpaja oppimisympäristönä – Osaamisen kertyminen työpajalla

Tarja Puskala

Artikkelissa tarkastellaan osaamisen kertymistä työpajaympäristössä ja miten tätä osaamista voidaan hyödyntää hakeuduttaessa työpajajakson jälkeen tai työpajajakson aikana opiskelemaan. Käytännön työtä tähän liittyen on tehty kolmen vuoden aikana STEP ON hankkeessa (S20683). Hankkeen päätoteuttajana on Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina Kaks`Kättä työpaja ry, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen työpaja Junki ja Paukun Paja.

OKM määrittelee työpajat seuraavasti: Työpajat tukevat asiakkaitaan koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Työpajatoiminta perustuu valmennuksen ja työn kautta tapahtuvalle tekemällä oppimiselle. Työpajat ovat työvaltaisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä. Viitattu 14.3.2019. https://minedu.fi/tyopajat-ja-etsiva-nuorisotyo

Viimeistään vuoden 2018 alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi mahdollisti työpajat osaamista kerryttäväksi oppimisympäristöksi. Ennen tätä työpajalla hankittua osaamista on voitu sattumanvaraisesti tunnistaa ja tunnustaa oppilaitoksissa, riippuen siitä, millä tasolla alueen työpaja-oppilaitosyhteistyö on ollut. Reformin myötä työpajat tunnustetaan oppimisympäristöiksi yhtä lailla kuten yritykset tai harrastuksen kautta kertynyt osaaminen. Niin työpajalla kuin yrityksessä osaaminen voi kertyä tekemällä oppien. Viitattu 14.3.2019. https://minedu.fi/amisreformi

Työpajoille asiakkaat ohjautuvat pääasiassa TE-toimiston tai sosiaalitoimiston kautta. Työpajalla tuetaan asiakkaan paluuta työelämään, hakeutumista koulutukseen tai vaihtamaan aivan uudelle alalle. Asiakkaalla on usein työpajalle tullessaan haasteita enemmän tai vähemmän myös elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Työpajatoiminta tarjoaa näille henkilöille työ- ja yksilövalmennusta, jossa valmentautuminen ja kuntoutuminen sekä oppiminen (huom. ei opiskelu) tapahtuu työtä tekemällä työpajan eri osastoilla. Tätä kertynyttä osaamistaan työpajan asiakas voi nyt ja tulevaisuudessa hyödyntää hakeutuessaan opiskelemaan tai työelämään.

OPINNOLLISTAMISEN PROSESSI

Työpajalla hankittua osaamista kuvataan opetussuunnitelman käsitteistöllä.

Esimerkiksi tähän artikkeliin on valittu STEP ON hankkeessa Kaks`Kättä työpajan omistamassa Seinäjoen Kierrätyskeskuksessa ja Ilmajoen Kierrätyskeskuksessa tehty opinnollistamistyö, jossa Kierrätyskeskuksien työtehtäviä on verrattu liiketoiminnan perustutkinnon perusteet, merkonomi, asiakaspalvelu 20 osp pakollisen tutkinnonosan ammattitaitovaatimusten toteutumiseen työpajalla tekemällä oppien. Viitattu 14.3.2019. https://eperusteet.opintopolku.fi

Asiakaspalvelu 20 osp toteutuminen työpajan Kierrätysmyymälässä.

Ammattitaitovaatimus	Työtehtävät, joiden kautta asia voidaan oppia työpajalla	Opitaan muulla tavoin (verkko-opinnot, yritys tms.)
valmistautua asiakaspalveluun osana asiakaslähtöistä liiketoiminnan kokonaisuutta	Huomioi asiakkaan yleisesti, tervehtii asiakasta. Huomio asiakkaaseen aina, kun asiakas tulee liikkeeseen sisälle. Tuotetuntemus selvillä ja ellei ole niin opettelee tuotteiden hinnat ja mistä tuote löytyy. Seuraa koko ajan tilannetta ympärillään ja menee kysymään, jos huomaa, että asiakas tarvitsee apua tms. Annetaan kassakuitti kaikille asiakkaille kysymättä. Pakataan tuotteet kassiin ja särkyvät pakataan erikseen, tervehditään ja toivotetaan hyvää päivänjatkoa. Astioiden kohdalla varmistetaan erikseen, että ne ovat ehjät. Huonekalujen kantamisessa autetaan asiakasta ja voidaan tarjota kotiinkuljetusta pientä korvausta vastaan. Käteisostokuittien kirjaaminen ja tallentaminen. Aamuisin edellisen päivän kassa lasketaan ja rahat tilitetään toimistoon + tehdään tähän liittyvät kirjaukset. Rahanvaihto toimistosta eli huolehtii, että kassassa on riittävästi vaihtorahaa.	Halutessa hygienia- ja ikärajapassien suorittaminen verkossa ja Sedulla.
palvella sisäisiä tai ulkoisia asiakkaita eri kanavissa hyödyntäen kielitaitoaan	Tuntee eri asiakasryhmät mm. talon henkilökunta muilta osastoilta. Opettelee tuntemaan eri asiakasryhmät niin, että osaa esim. myöntää henkilökunta-alennuksen. Osaa ohjata asiakkaita oikeaan paikkaan esim. oikean henkilön luokse, joka vastaa asiasta tai ottaa tiedot ylös ja vie eteenpäin (ulkoiset asiakkaat). Työpajalla käy viikoittain asiakkaita, jotka puhuvat joko englantia tai venäjää. Hakee paikalle henkilön, jolla on kielitaitoa, jos ei itse osaa kommunikoida em. kielillä.	Tarvittaessa laajasti tai suppeasti yto-aineet Sedussa.
edistää omalla työllään asiakastyytyväisyyttä ja myönteistä asiakaskokemusta.	Annetaan kassakuitti kaikille asiakkaille kysymättä. Pakataan tuotteet kassiin ja särkyvät pakataan erikseen, tervehditään ja toivotetaan hyvää päivänjatkoa. Astioiden kohdalla varmistetaan erikseen, että ne ovat ehjät. Huonekalujen kantamisessa autetaan asiakasta ja voidaan tarjota kotiinkuljetusta pientä korvausta vastaan. Talvella 2018-19 alkaa työpajalla asiakaspalvelu –koulutuksien järjestäminen esimerkkitapauksien avulla. Koulutuksen tarkoitus on, että työpajan valmentautuja osaa toimia oikealla tavalla ja varmistaa täten asiakastyytyväisyyden erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Kohtelias ja asiakkaan huomioiva palvelu. Huolehtii myymälän siisteydestä.

OSAAMISEN KERTYMINEN TYÖPAJALLA, JONKA OPPIMISYMPÄRISTÖ ON TUNNISTETTU

Erilaisten oppimisympäristöjen kuten työpajan tunnustamisen yhtä lailla osaamista kerryttäväksi oppimisympäristöksi palvelee erityisesti niitä työpajan valmentautujia, joille on ollut aikoinaan haasteellista kiinnittyä perinteisen opetuksen luokkaympäristöön. Tekemällä oppivat valmentautujat voivat kerryttää taitojaan ja osaamistaan työpajalla työn tekemisen kautta. Kun työpajan valmentautuja huomaa oman osaamisensa ja taitojen kehittyneen ”ammattitaitovaatimusten mukaisesti” saattaa kynnys opiskelemaan lähtemisestä madaltua ja valmentautuja hakeutuu opiskelijaksi oppilaitokseen.

STEP ON hankkeesta saatujen kokemusten myötä asia on käytännössä juuri näin. Hankkeen osallistujista 30 on aloittanut opiskelun. Lisäksi työpajan kahvilapalveluissa on viisi työpajan valmentautujaa suorittanut oppisopimuksella ravintola- ja cateringalan perustutkinnosta kahvilapalvelut 10 osp laajuisen tutkinnonosan. Opinnollistaminen ja työpajan tunnustaminen oppimisympäristöksi mahdollistaa tutkinnon osien tai jopa kokonaisen tutkinnon suorittamisen työpajalla, kun työpajan oppimisympäristö on tunnistettu ja tunnustettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opinnollistamistyössä pitää olla aina mukana kyseisen alan perustutkinnon opettaja sekä työpajalta osaston työvalmentaja. Opinnollistaminen ei koskaan tee työpajasta oppilaitosta ja työpajan asiakas ei ole opiskelija. Opiskelijan statuksen hän saa vasta kun hänet on hyväksytty opiskelijaksi oppilaitokseen.

Opinnollistamisen myötä työpajan henkilöstön käytännön tietämys tutkintojen sisällöistä ja ammattitaitovaatimuksista luo työpajalle mahdollisuuden kehittää toimintaansa vielä enemmän asiakaslähtöisemmäksi, unohtamatta kuitenkaan työpajan perustehtävää. Lisäksi se auttaa työpajoja tunnistamaan työpajalla tehtyä työtä uudenlaisesta näkökulmasta, unohtamatta tässäkään työpajan perustehtävää. Osaamisen tunnistaminen auttaa työpajan valmentautujia hahmottamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan, mikä tukee heitä tulevaisuuden koulutus- ja työllistymispolkujen rakentamisessa.

STEP ON hankkeessa laadittu kuvaus osaamisen kertymisestä työpajalla.

OPINNOLLISTAMISEN HYÖDYT ERI TAHOILLE

STEP ON hanke järjesti 22.5.2018 yhteistyössä Aluehallintoviraston (AVI) ja työpajojen alueellisen verkoston (ALU) kanssa Osaamisen tunnistaminen –koulutuspäivän. Koulutuspäivään osallistui sekä työpajojen että oppilaitosten edustajia. Päivän aikana mietittiin yhdessä mm. opinnollistamisen hyötyjä työpajalle, oppilaitokselle ja työpajan valmentautujalle. Hyödyt voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Työpajan näkökulmasta 1) toiminta tulee näkyväksi valmentautujille, pajan henkilöstölle, päättäjille, sidosryhmille työnantajille/yrittäjille ja suurelle yleisölle, 2) toiminnan laatu paranee; asiakasprofiili monipuolistuu, tuotteistaminen vaikuttavuus ja varteenotettavuus, 3) yhteistyön avaus koulutuksen järjestäjän kanssa (yhteinen kieli ja yhteinen toiminnallinen prosessi), 4) työyhteisön kehittyminen; ryhtiä työvalmennukseen, yhteisiä toiminnallisia prosesseja esim. yhteistyötä yksilövalmentajan ja työvalmentajan kanssa, itsearvioinnin tehokkaampi käyttöönotto ja työvalmentajan profiilin nouseminen.

Työpajan valmentautujan näkökulmasta: 1) Valmentautujan oma sisäinen kasvu; minä pystyvyys, motivaatio nousee, rohkeus lisääntyy kokeilla uutta, usko omiin kykyihin paranee, 2) Valmentautujan tavoitteellisuus herää. Osaamisen ja oppimisen merkitys kasvaa ja katse nousee jokapäiväisestä lähitulevaisuuteen eli oman elämän suunnittelukyky kasvaa, positiiviset kokemukset oppimisesta lisääntyy, sitoutuminen työpajatoimintaan, sosiaalinen pääoma kasvaa, 3) Valmentautujan potentiaali lähteä opiskelemaan kasvaa. Voi kokeilla oppijuutta/opiskelua, suorittaa keskeytyneet opinnot loppuun, motivaatio lisääntyy samoin kuin ymmärrys opintojen vaatimuksesta, 4) Valmentautujan mahdollisuudet työllistyä paranevat. Osaamisen sanottaminen helpottuu, kun osaaminen on dokumentoitu ja tätä kautta henkilö pystyy paremmin hahmottamaan oman osaamisensa työelämän vaatimuksiin nähden.

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta: 1) HOKSiin apuja, 2) tuettuja näyttösuorituspaikkoja, 3) helpottaa opintojen suorittamista ja useammalla on mahdollisuus valmistua, 4) työpajalta opiskelut aloittava valmentautuja on motivoitunut opiskeluun, 5) uutta näkemystä siitä, että työpajakin voi toimia oppimisympäristönä, 6) kun ollaan tutustuttu voidaan luoda uusia yhteisiä tavoitteita ja toiminnallisia prosesseja ja 7) oppilaitos voi hyödyntää myös työvalmentajaverkoston ja työelämävalmennusverkoston omia verkostoja

Muut sidosryhmät (esim. TE-hallinto, sosiaalitoimi, viranomaistahot): 1) tunnistettu osaaminen kulkee asiakkaan mukana eli ei tarvitse aloittaa alusta joka kerta, 2) tukea mm. maahanmuuttajien jatkosijoittumiseen. Osaamisen näkyväksi tekeminen ja sen dokumentointi, mahdollisten oppimisen esteiden tunnistaminen ja 3) saadaan tietoa asiakkaan osaamisesta ja kyvyistä, jolloin jatkosuunnitelmantekeminen on helpompaa.

Osaamistodistus

Valtakunnallinen osaamistodistuksen malli julkistettiin 17.9.2014. Yhtenäisellä ilmeellä haetaan osaamistodistuksen luotettavuutta ja tunnettavuutta, jotta sen käyttö yleistyisi ja sen arvo olisi tunnistettavissa. Viitattu 14.3.2019. www.tpy.fi

STEP ON hankkeessa on pilotoitu Osaamistodistuksen systemaattista käyttöönottamista. Osaamistodistuksessa työpajan valmentautujan työpajalla hankittu osaaminen, tekemällä oppien, tulee näkyväksi ja sitä voidaan hyödyntää valmentautujan jatkopolulla työelämään tai koulutukseen hakeuduttaessa. Viitattu 14.3.2019. www.tpy.fi

Osaamistodistuksella on suuri merkitys myös ammatillisen itsetuntemuksen kehittymiselle ja se antaa rohkeutta tarttua vaativampiinkin haasteisiin. Työpajalla on käytännössä esiintynyt tilanteita, että Osaamistodistus on ainoa todistus, jonka henkilö on elämänsä aikana koskaan saanut. Osaamistodistuksella on laajempaa yhteiskunnallistakin merkitystä, esimerkiksi itsetunnon kannalta sellaiselle henkilölle, jolla on ollut opiskelu- ja työelämässä paljon epäonnistumisia ja keskeytyksiä. Osaamistodistus ei kuitenkaan sisällä väylää minkään oppilaitoksen opiskelijaksi eikä se anna suoraa tutkintoa mihinkään ammattiin.

Osaamistodistuksen käyttö edellyttää työpajan oppimisympäristön tunnistamista ja tunnustamista tutkinnon perusteiden mukaisesti yhdessä alan opettajan kanssa. Viitattu 14.3.2019. www.tpy.fi Opettajalla on riittävä asiantuntemus verrata työpajan käytännön työtehtäviä tutkinnonperusteissa tarkoitettuun ammatilliseen osaamiseen ja arviointikriteereihin. Tästä syystä STEP ON hankkeessa on jokaisen työpajan osaston opinnollistamisessa ollut mukana alan opettaja. STEP ON hankkeen aikana on Osaamistodistuksia kirjoitettu Kaks`Kättä työpajalla 61valmentautujalle.

Osaamistodistuksen kirjoittaminen edellyttää riittävän tarkkaa ja todennettavissa olevaa osaamisen dokumentointia. Tähän on mm. Kaks`Kättä työpajalla kehitetty STEP ON hankkeessa Google Driveen rakennettu sähköinen oppimispäiväkirja, jonne jokaiselta osastolta kirjataan kerran viikossa asiat, joita valmentautuja on käynyt läpi ja mitä hän on oppinut ja tehnyt. Osaamistodistuksen saaminen edellyttää myös tietynpituista työpajajaksoa, jotta työpajan valmentautujan kertynyt osaaminen on todellisuudessa mahdollista osoittaa ja todentaa. Osaamistodistuksen allekirjoittaa työpajan osaston esimies eli työvalmentaja ja työpajan toimitusjohtaja. Allekirjoituksellaan he vastaavat siitä, että Osaamistodistus on totuudenmukainen ja tarvittaessa antavat lisätietoja. Osaamisen dokumentoinnissa on työpajoilla voinut halutessaan hyödyntää myös Instagramia ja blogia

Työpajan valmentautuja joustavasti ammattiin opiskelijaksi oppilaitokseen

Kun työpajan asiakkaan osaaminen on kertynyt työpajalla, se on dokumentoitu ja hän haluaa lähteä opiskelemaan alan perustutkintoa, voi hän tehdä sen kahdella vaihtoehtoisella tavalla: a) hakemalla yhteishaussa tai b) hakeutumalla suorahaun kautta oppilaitokseen. Suorahaku on mahdollista koko ajan, kun taas yhteishaku tapahtuu pääasiassa kaksi kertaa vuodessa opintopolun kautta.

Kun päätös opiskelijaksi hyväksymisestä on tehty, tehdään opiskelijan kanssa HOKS (henkilökohtainen opiskelujen kehittämissuunnitelma), jossa mm. on mahdollisuus tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittua osaamista esim. työpajalla kertynyttä osaamista, josta henkilö on esittänyt työpajan antaman Osaamistodistuksen. Jos tilanne näyttää selkeältä henkilö voidaan ohjata näyttöön, muutoin keskustellaan yhdessä, miten puuttuva osaaminen voidaan hankkia. Suoraan osaamisen tunnustamista ei voi tehdä muuta kuin toisen oppilaitoksen antaman todistuksen perusteella. Viitattu 29.10.2018. https://www.oph.fi/download/195873_Osaamisen_tunnustamisen_taulukko.pdf