Kotokaruselli-hanke maahanmuuttajien tukena

Päivi Honkanen | Opettaja, maahanmuuttajavalmentaja | Ylä-Savon ammattiopisto

Ammatillinen koulutus on ollut monella tapaa muutosten keskellä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui vuoden 2018 alusta. Oppilaitokset ovat toteuttaneet reilun vuoden ajan reformin mukaista, aiempaa työelämälähtöisempää ammatillista koulutusta. Viime vuosina ammatillisten oppilaitosten arkeen oman sävynsä ovat tuoneet eri kulttuureista ja eri kielialueilta kotoisin olevat opiskelijat.

Ylä-Savon ammattiopisto on mukana EU-rahoitteisessa KotoKaruselli-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kouluttautumista ammattiin ja samalla edistetään kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hanketta koordinoi Etelä-Savon koulutuskuntayhtymä ESEDU Mikkelin seudulta. Yläsavolaisen YSAOn lisäksi muita verkosto-oppilaitoksia ovat Savonlinnalainen Samiedu ja Sakky Kuopiosta.

On tiedossa, että työvoimapula on todellisuutta monella alalla tällä hetkellä, ja osaavan työvoiman tarve kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Maahanmuuttoa pitkään seurannut tutkija Pekka Myrskylä toteaa, että Suomi tarvitsee vuosittain noin 34 000 uutta maahanmuuttajaa seuraavien 10–15 vuoden aikana erilaisiin työtehtäviin. Suomalaisen yhteiskunnan on pystyttävä hyödyntämään meille muualta tulevaa työvoimaa entistä tehokkaammin. Koulutusorganisaatiot ovat tärkeä lenkki tässä työssä. (Myrskylä 2019).

Maahanmuuttajien kotoutuminen on määritelty prosessiksi, jossa mistä tahansa syystä toiseen maahan muuttanut henkilö̈ löytää̈ tapansa olla ja toimia uudessa asuinmaassaan. Kotouttamisella tarkoitetaan niitä palveluita ja toimenpiteitä̈, joiden avulla pyritään edistämään ihmisen kotoutumista, muun muassa työllisyyttä̈, opiskelua ja osallisuutta sosiaali‐ ja terveydenhuoltoon sekä samalla koko suomalaiseen yhteiskuntaan. (Saukkonen 2016a).

Maahanmuuttajalle annettu ohjaus on hyvin merkityksellistä kotoutumisprosessin ja työllistymisen kannalta. Ohjausta annetaan työvoimahallinnossa, kotoutumiskoulutuksessa ja myöhemmin ammatillisessa koulutuksessa. Väitöskirjassaan Eine Pakarinen on määritellyt maahanmuuttajille annettavan ohjauksen kolmivaiheiseksi prosessiksi, joka koostuu alku-, työskentely- ja arviointivaiheista. Pakarisen tutkimuksen mukaan alkuvaiheen ohjaus on erityisen tärkeä, sillä alkuvaiheessa kartoitetaan ja suunnitellaan maahanmuuttajan koko kototutumisprosessia elämäntilanteesta ja osaamisesta kouluttautumiseen ja urasuunnitelmiin asti. Tutkimuksessa on selvinnyt, että ohjaukseen tulisi varata nykyistä enemmän resursseja ja ohjaus- ja kulttuuriosaamista tulisi kehittää. (Pakarinen 2018).

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa 2018 todetaan, että vuonna 2020 kotoutumispalveluiden on tarkoitus siirtyä̈ maakunnan alaisuuteen. Tällöin maakunnalle tulee yleis‐ ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä̈, suunnittelusta ja seurannasta. (Eduskunta 2018).

Tammikuussa 2019 julkaistussa eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä todetaan, että nykyisiä kotouttamistoimia on muutettava nykyistä toimivammiksi ja kotouttamiskoulutuksen ja turvapaikan hakemisen prosesseja on nopeutettava. Valiokunnan mielestä työharjoittelun kaltaiselle toiminnalle tulee luoda paremmat pelisäännöt, jotta maahanmuuttajille mahdollistuu nykyistä nopeampi pääsy työmarkkinoille. Eduskunta 2019).

KotoKarusellin hankeaika jatkuu vuoden 2020 loppuun. Ysaon tavoitteena on saada vuosittain noin 40 maahanmuuttajaa hankkeen toimien piiriin. Hankkeen avulla maahanmuuttajille voidaan hankkia esim. tulkkipalveluja kun ammatillisia opintoja käynnistellään. Monella maahanmuuttajalla on ennen Suomeen muuttamista hankittua ammatillista osaamista, mutta usein puutteellisen kielitaidon vuoksi sitä on vaikea tunnistaa ja hyödyntää Suomessa. Kotokaruselli mahdollistaa tulkkauspalveluja niin läsnäolotulkkauksena kuin myös kirjoittamalla toimivan Kotochat-palvelun muodossa. Kotochatissa osallistujien fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Asiakas voi olla missä vaan ja asioiden hoitaminen tapahtuu reaaliajassa kirjoittamalla tulkin kanssa tietokoneen välityksellä.

Ennen opiskelun aloittamista maahanmuuttajaa on ohjattu työvoimahallinnossa, jossa hänelle laaditaan kototutumissuunnitelma. KotoKarusellin puitteissa on mahdollista toteuttaa enemmän ohjausta jo kotoutumiskoulutuksen aikana ja hankkeen avulla kehitetään myös nivelvaiheissa annettavaa ohjausta ja tukea. Nivelvaiheilla tarkoitetaan opiskelijan siirtymistä ensin kotoutumiskoulutuksesta ammatillisiin opintoihin ja myöhemmin ammatillisesta koulutuksesta siirtymistä työelämään. Puutteellisen kielitaidon vuoksi opiskelija tarvitsee pitkäjänteistä ohjausta, että hänen koulutuspolustaan muodostuisi mahdollisimman hyvin juuri hänelle itselleen sopivaa. Hankkeen avulla myös nivelvaiheohjaukseen on mahdollista saada tulkkipalvelua avuksi.

Maahanmuuttajien ohjaajana toimivalla henkilöllä tulee olla vahva ohjausosaaminen sekä tuntemusta eri kulttuureista, jotta ohjaussuhteesta muodostuisi luottamuksellinen ja tuloksellinen. Opinto-ohjaajat ovat ohjauksen ammattilaisia, mutta ohjaustyötä oppilaitoksissa ja työelämässä tekevät monet muutkin ammattiryhmät. Oppilaitoksissa toki työskentelee opinto-ohjaajia, mutta ohjausosaaminen on erittäin tärkeä taito kaikille opiskelijoiden kanssa työskenteleville. Helposti saattaa käydä niin, että heikon kielitaidon omaavan opiskelijan omat toiveet ja urahaaveet jäävät liian vähäiselle huomiolle ja opinnot muotoutuvatkin ohjaajan toiveiden mukaisiksi. Ohjaajan tulee tiedostaa, että monissa kulttuureissa myös valtaetäisyys on suurempi kuin Suomessa, eikä opiskelijan ole sopivaa esittää eriävää mielipidettä ohjaajan ehdotukseen nähden.

Mielestäni olisi hyvä, jos joku opinto-ohjaajista erikoistuisi erityisesti maahanmuuttajien parissa tehtävään ohjaustyöhön. Pakarisen väitöstutkimuksessa tuli vahvasti esille tarve lisätä ohjaajien osaamista, sillä maahanmuuttajien ohjaamisessa on monia erilaisuuksia verrattuna kantaväestön ohjaamiseen. Ohjaukseen liittyy laajat ja moniammatilliset verkostot, joten ohjaajalla on hyvä olla osaamista myös erilaisissa verkostoissa toimimisesta ja on tärkeää tuntea mm. salassapitosäännökset. Myös maahanmuuttajan kotouttamisprosessi tulee tuntea jo opintojen rahoituksenkin näkökulmasta. (Pakarinen 2018.)

Opintojen alussa useilla aloilla on ohjelmassa Suomen lainsäädännön edellyttämien korttien ja koulutusten suorittaminen. Esim. hygieniapassi, työturvallisuus- ja tulityökortit ovat tietyillä aloilla edellytyksenä työpaikan saamiselle. Näiden suorittaminen hyväksytysti ei ole läpihuutojuttu kantasuomalaisellekaan, saati heille joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli. Niin suomen kielen opintoihin, kuin myös opiskeluvalmiuksiin on nykyään mahdollisuus saada opetusta jo ennen varsinaisten ammatillisten opintojen aloittamista. KotoKaruselli-hankkeessa kehitetään opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja entistä paremmin myös maahanmuuttajille soveltuviksi. Hyviä opiskeluvalmiuksia tarvitaan myös ammatillisiin opintoihin liittyvien teoriaopintojen suorittamiseen. Lainsäädännön uudistusten myötä kaikki perustutkinto-opiskelijat suorittavat yhteiset tutkinnon osat eli YTO-aineet. Ytoissa opiskellaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, matemaattis-luonnontieteellistä osaamista sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamista. Ysaolla on jo aiemmin kehitetty maahanmuuttajien koulutusta MAO-ohjelman aikana (maahanmuuttajien ammatillinen koulutus). Ohjelman aikana kehitimme mm. suomi toisena kielenä opetuksen integroimista ammattiopintoihin ja työhönvalmennusta tukena opinnoissa.

Ysaolla osaamisen kartoittamista on pilotoitu jo aikaisemmin yhteistyössä työelämän kanssa viemällä opiskelija oikealle työpaikalle tekemään alan työtä työyhteisön jäsenenä. Työpaikan ja oppilaitoksen edustajat arvioivat ammattiosaamista yhteistyössä ennalta sovittujen työtehtävien avulla. Näin osaaminen tulee näkyväksi kielitaidosta riippumatta. Tätä hyväksi havaittua toimintamallia aiomme jatkaa myös KotoKaruselli-hankkeessa. Työnantajalla on myös mahdollisuus rekrytoida osaava työntekijä saman tien palvelukseensa, jos osaaminen vastaa työpaikan tarpeita.

Uuteen työpaikkaan mennessä hyvä ja riittävä perehdyttäminen on avainasemassa työsuhteen tai työelämässä oppimisen jakson onnistumiselle. Kotokaruselli-hankkeen toimiin kuuluu myös tarvittavien tukitoimien vieminen maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ja hänen työpaikkansa avuksi työelämään. Tuki voi olla esim. lisäohjausta. Tukea on tarjolla varsinkin niille aloille, joilla työvoiman saanti on haasteellista. Ylä-Savossa näitä ovat esim. teknologia- ja maatalousalat.

Aikaisemmin toteutetussa Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön (Petmo) -hankkeessa on kehitetty erittäin hyvää materiaalia avuksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden ja myös monikulttuurisen työyhteisön perehdyttämiseen. Hankkeen tuotoksena on vapaasti Internetistä saatavilla monikulttuurisille työpaikoille kattava käsikirja ja perehdyttämisopas. Materiaali löytyy nimellä Erilaisuus sallittu. Hyvä monikulttuurinen yhteisö alkaa muotoutua molemminpuolisesta kulttuurierojen ymmärtämisestä (Petmo 2007).

Lähteet

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2019. https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Tarkastusvaliokunta_kotouttaminen_mietinto_2019.aspx

Myrskylä, P. Keskisuomalainen. 24.1.2019.

Pakarinen, E. Maahanmuuttajien ohjaus työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa kohti interkulttuurista ohjausta. Itä-Suomen yliopisto 2018.

Perehdymme monimuotoisuuteen. ESR. ERILAISUUS SALLITTU – käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle 2007.

Rinne, H, Pitkänen, S, Vuorento, M, Ala-Kauhaluoma, M. Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminen. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2/2018.

Saukkonen, P. (2016a). Mitä on kotoutuminen? Kvartti 4/2016, 60‐72.