Aktiivisuuden promoottorit

Sami Kangas

Yläkouluikäisten oppilaiden koulumotivaatio ja parhaansa tekeminen laaja-alaisesti on aivan liian monella oppilaalla hukassa, niin myös meillä Kaustisella. He eivät saa koulusta irti kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita heidän tuossa kasvun ja kehityksen sekä oppimisen vaiheessa olisi mahdollista ja syytä saada. (Tastula 2018) Kaveripiirien luomat paineet pojilla ja erityisesti maaseudulla rajoittavat innostusta ja kiinnostusta. Innostuminen rajoittuu usein pojilla teollistuneen aikakauden teknisiin välineisiin ja vanhemmilta tuttuihin ammatteihin. (Tanhua 2019) Tytöillä yhä useammin sosiaalisen median tuomat ulkonäköpaineet vaikuttavat nuoruusiässä tehtäviin elämänvalintoihin. (Viisteensaari 2018, 40-42.) Tasa-arvon edistäminen on myös hankalaa, ja se ehkä johtuu maaseudulla vallitsevista perinteistä, vaikka muuten ollaankin teknologian tuomien mahdollisuuksien äärellä (Tastula 2018). Nuoret ovat sosiaalisessa mediassa kansainvälisiä, hekään eivät silti vielä aidosti ymmärrä globaalisuuden vaikutusta lähivuosikymmenien arkeemme.

Tulevaisuutta ennakoivan raportin pohjalta olemme valtavan murroksen edessä, ja siksi Suomen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän pitää luoda osaamista sellaisten teknologioiden varalle, jotka yleistyvät 20–30 vuoden kuluttua (Linturi & Kuusi, 418-419). Suomi on tällä hetkellä teknologisen ennakoinnin kärkimaa. Teknologian muutokset luovat uusia työpaikkoja, mutta ne painottuvat tulevaisuudessa hyvin eri tavalla kuin nykyisin. Lähitulevaisuudessa yli miljoona suomalaista on uudelleen koulutettava. Vaikka muutos yleensä tuokin hyvää, on olemassa myös muutosta jarruttavia voimia. Muutosta jarruttavat yleensä ne, joilla asiat ovat nyt hyvin ja ovat menettämässä saavutettuja etuuksiaan. (Ylen Aamu-tv 2019) Tulevaisuuden työntekijän pitää osata ajatella luovasti ja kriittisesti, ratkaista ongelmia, ja kun ongelmat ratkotaan tiimeissä on hyvä osata tunnetaitoja, kuten empatiaa. On hallittava laajasti ihmistaitoja ja kyettävä oppimaan uutta. (Sormunen 2019; Eurofound 2016) Tulevaisuuden työntekijä on siis sosiaalinen tiimipelaaja, joka omaa hyvät kommunikointi-, tiimityö- ja viestintätaidot. (Heikura 2018, 64)

Promoottorit

Aktiivisuuden promoottorit -hankkeessa haastetaan yläkoulusta kahden ikäluokan halukkaat oppilaat aktiivisiksi promoottoreiksi kehittämään koulun toimintakulttuuria globaalikehitys huomioivaksi. Tarjotaan heille vaihtoehtoinen ja toteutukseltaan ainutlaatuinen kahden viikkotunnin valinnaiskurssi koulun toimintakulttuurin kehittämiseksi: Suomen sata uutta mahdollisuutta / Radikaalit teknologiat –tulevaisuuskurssi. Oppilaat osallistetaan yhdessä tutkimaan radikaalin teknologian mahdollisuuksia. (Linturi & Kuusi 2018; Tastula 2018) Tämän pohjalta voidaan ideoida paikallisen yhteisön ja koulun tulevaisuutta, ja sitä miten koulun pitäisi toimia, jotta se antaa mahdollisuuksia nuorille tulla tulevaisuuden osaajiksi. (Sormunen 2019; Tastula 2018) Mukaan toimintaan saatiin paikalliset kummiyritykset Sasken Finland Oy, Picturall, Codetag Oy ja Metalli Järvelä. Ensimmäisenä lukuvuotena mukaan Promoottoreihin lähti yhteensä 24 kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Tyttöjen osuus määrällisesti jäi matalaksi, ainoastaan neljä tyttöä.

Oppilaiden kanssa suunniteltiin yhdessä opintoretkikohteet ja toimintakulttuurin muutokseen liittyvät ehdotukset ja esitykset. Heidän osallisuudestaan ja kiinnostuksensa kohteista lähtien valittiin hankkeelle kokonaistoteutuksen muoto. Tässä hyödynnettiin nuorten omaa motivaatiota ja mielenkiinnon kohteita toiminnan suunnittelussa ja kytkemisessä erilaisiin tulevaisuudenkuviin. Nuorten kiinnostuksen kohteiksi osoittautuivat virtuaalisuus, ohjelmointi (pelit), 3D ja energia. Tavoitteena on saada nuoret sitoutumaan kotiseutunsa kehittämiseen näkemällä uudet teknologian tuomat mahdollisuudet, Euroopankin pienuus ja toisaalta myös tulevaisuuden uhkakuvat. (Tastula 2018) Tavoittelemisen arvoista on myös saada heidän panostaan myös kunnan, seutukunnan ja maakunnan kehittämiseen.

Projektityö

Kummiyritysten ja promoottoreiden aloitustapaamisessa yhteiseksi toiminnalliseksi projektiksi muodostui oman digitaalisen musiikkisoittimen toteuttaminen. Saskenin avustuksella suunnitellaan ja toteutetaan oma Arduinoon perustuva mp3-soitin ja vahvistin. Soittimeen tarvittava ohjelmisto ja koodaus luodaan Codetagin asiantuntemuksen avulla. Metalli Järvelä mahdollistaa koteloinnin suunnittelun ja toteuttamisen yhteistyössä Saskenin kanssa. Lopuksi tuotteen julkistaminen ja lopputuloksen “markkinointi” Picturallin kanssa. Tämän koko projektin toteuttavat oppilaat näiden asiantuntijoiden avustuksella. Yhteisiä projektitapaamisia on noin kaksi kertaa kuukaudessa, koulupäivän jälkeen.

Oppilaiden innostus tarttua haasteisiin on ollut mieleenpainuvaa. Vaikka ohjelmointikokemusta yläkoululaisella on vielä kovin vähän, rohkeutta tarttua työhön ammattilaisten avustuksella riittää. Projektin edetessä voi huomata miten ymmärtämys lukea ja tuottaa ohjelmointikoodia lisääntyy. “Tässähän on ihan samoja juttuja, mitä me Sami käydään sun tunneilla.” Projektityö on antanut monimuotoisten työtehtävien myötä mahdollisuudet onnistumisen tuntemuksiin erilaisille oppijoille ja tekijöille. Yhdessä tekeminen, yhteiseen päämäärään pyrkiminen ja toisten tukeminen ovat näitä tulevaisuuden tärkeitä työelämätaitoja (Sormunen 2019). Pitkän projektin tuloksellinen toteuttaminen vaatii järjestelmällistä ja pitkäjänteistä otetta, minkä vuoksi oppilaat kokivat projektityöskentelyn kehittäneen järjestelmällisyyttä työn tekemiseen. Ohjauksen näkökulmasta on huomattava, että kun mukana on koulun ulkopuolisia “siviilielämän” toimijoita, oppilaiden toimintamallit ja roolit poikkeavat merkittävästi kouluarjesta.

Haasteellista on ollut saada aikataulut sovitettua yhteen neljän eri alan yrityksen, koulun ja oppilaiden harrastusten kanssa. Alaikäisten nuorten kanssa toimiessa täytyy myös ottaa huomioon oppilaiden vanhemmat ja heidän aikataulunsa. Ihanteellista olisi voida lyödä aikataulut lukkoon viikkoa tai kahta aikaisemmin, mutta usein varmistus tapaamiskerran onnistumisesta saatiin yrityksiltä vasta päivää tai paria aikaisemmin.

Opintoretket

Opintoretkiä oli hankesuunnitelman (Tastula 2018) mukaan tarkoitus toteuttaa kuusi. CEBIT-messut Saksassa jouduttiin jättämään toteutuksesta pois, koska järjestäjien mukaan jokaisella alle 16-vuotiaalla messuille osallistujalla tulisi olla mukana oma huoltaja. Ainoastaan kolme oppilasta olisi voinut lähteä matkaan ilman huoltajaa. Tämä oli ensimmäinen ja ainut suuri hankkeen kohtaama pettymys. Myös SLUSH-messut Helsingissä jäivät suunnitelmista poiketen toteutumatta, järjestäjien mukaan oppilaiden liian nuoren iän vuoksi. Opintoretket Jyväskylään ja Ouluun ovat toteutuneet suunnitellusti. Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Evolle sen sijaan matkat ovat vielä tätä artikkelia kirjoitettaessa tekemättä, mutta toteutetaan toukokuussa. Kaustinen on sijainniltaan erinomainen paikka, ajatellen matkoja eri puolille Suomea. Linturin ja Kuusen (2018) julkaisussa esittelemien teknologioiden joukosta löytyi paljon kiinnostusta herättäviä aihealueita ja näitä soveltavia yrityksiä. Lukuvuoden mittaiseen toteutukseen täytyi rajata paljon hyviä vierailukohteita pois, joten toiminnan jatkolle jäi vielä paljon oppilaita kiinnostavia aiheita.

Jyväskylään suuntautunut opintomatka painottui 3D-tulostukseen (3D Formtech Oy), luoviin aloihin (HAMK), lisättyyn todellisuuteen peleissä (Zaibatsu Interactive Oy) ja Smart Cityyn (Business Jyväskylä). Huipennuksena oppilaat pääsivät kokeilemaan mobiilikaupoista löytyvää Kankaan Taika -lisätyn todellisuuden peliä.

Oulun opintomatka kohdistui Oulun ammattikorkeakoululle (OAMK). Oulussa tutustuimme lisätyn- ja virtuaalitodellisuuden (AR/VR) toimintaan, pikamallinnukseen ja PrinLab –painettavan elektroniikan laboratorioon. Painettava elektroniikka (Printed Electronics) on elektroniikkaa, jota valmistetaan painamalla perinteisin painomenetelmin.

Lopuksi

Toteutuksen laajuus suhteutettuna resursoituun aikaan ja aikatauluun oli tässä vaiheessa hanketta arvioituna liian tiukka. Hankkeen rahoitus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka, joten uuden lukuvuoden alkaessa voidaan jatkaa siitä mihin keväällä jäädään. Tulevaisuudessa Promoottoreiden kokoonpano uudistuu vain osittain uudelle lukuvuodelle ja tämä antaa mahdollisuuden siirtää saatuja kokemuksia uusille oppilaille. Voidaan siis edetä eteenpäin ja aikatauluun nähden pienemmin askelin. Toivottavasti tällaisesta toiminnasta tulee pysyvä jatkumo koulussamme, ja rahoitus toiminnalle löytyy.

Pienellä maaseutupaikkakunnalla toimivien teknologiayritysten on hyvin vaikea houkutella alojen huippuosaajia työntekijöiksi. Maaseudulle muuttajalla täytyy usein olla jokin kytkös alueeseen perheen, suvun tai kumppanin kautta. Kunnan on vaikea omilla toimillaan vaikuttaa alueen vetovoimaisuuteen yritysten parhaaksi. Pitkäaikaisin ja merkittävä voimavara osaajien saamiseksi ovat alueen omat nuoret. Osallistetaan ja innostetaan nuoriamme kiinnostumaan ja opiskelemaan teknologiaa. (Varila 2018) Toivottavasti tämä hanke on ollut joillekin nuorista sellainen sysäys tulevaisuuteen.

Lähteet

Eurofound 2016. Foundation seminar series: The impact of digitalisation on work. Dublin: Eurofound.

Heikura, V. 2018. Työelämätaidot muuttuvassa työelämässä: Music Against Drugs ry: n tiimiharjoittelujaksolle osallistuneiden nuorten käsityksiä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 28.3.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201804192120.

Järventaus, J. & Kekäläinen, H. 2018. ”Uudistuva työ ja yrittäjyys–visioista toteutukseen.” (2018).

Linturi, R & Kuusi, R. 2018. ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018‐2037.” Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1 (2018): 2018.

Sormunen, J. 2019. Tulevaisuuden työntekijän valtteja ovat empatia, kriittinen ajattelu ja vuorovaikutus – niihin eivät robotit pysty. Yle Radio 1 12.4.2019. Tiedeykkönen-sarjan osa. Haastateltavana tekoälytutkija Hannu Toivonen, matemaatikko Johanna Rämö ja kognitiivinen aivotutkija Silja Martikainen. Kuunneltavissa Yle Areenassa. Viitattu 16.4.2019. https://areena.yle.fi/1-50067902.

Tanhua, I. 2019. SEGLI-hankkeen tutkimusraportti. Viitattu 30.3.2019. https://www.kaikkienduuni.fi/miksi-sukupuoli-vaikuttaa-alavalintaan.

Tastula, M. 2018. Aktiivisuuden promoottorit. Perusopetuksen innovaatio- ja kokeiluhaku 2018 hankehakemus. Kaustisen kunta.

Ylen Aamu-tv. 2019. Mitkä teknologiat muuttavat suomalaisen yhteiskunnan? Yle TV1 18.4.2018. Vieraina tulevaisuudentutkija Risto Linturi sekä kansanedustaja Ville Vähämäki. Katsottavissa Yle Areenassa. Viitattu 22.4.2019. https://areena.yle.fi/1-4416047.

Viisteensaari, J. 2018. Nuorten kokemuksia ulkonäköpaineista ja sosiaalisista paineista. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 28.3.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201804232331.

Varila, T. 2018. Sasken Finland Oy toimitusjohtaja. Kaustinen. Tapaaminen 10.7.2018.