Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa opinto-ohjauksen

Tea Ruppa, KTM, lehtori | matkailu ja liiketoiminta

Vuoden 2018 alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen uudistus on tuonut ohjaukseen uusia haasteita. Toimintatavat ovat muuttuneet, koska ohjausta on oltava nyt tarjolla paitsi opintojen aikana myös jo ennen opintojen aloittamista sekä opintojen jälkeen. Keskeiset uudistuksen tuomat muutokset ovat jatkuva haku ja opintojen henkilökohtaistaminen. Jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen ympäri vuoden. Opintojen henkilökohtaistamisen prosessissa jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintopolku. Opiskelija keskittyy hankkimaan vain puuttuvaa osaamista eli opinnoissa opiskellaan vain niitä asioita, joita ei vielä osata.

Jatkuva haku vaatii ohjauksen toimintamallien uudistamista

Jatkuvan haun tarkoituksena on tarjota opiskelijalle joustava mahdollisuus aloittaa ammatilliset opinnot oman elämäntilanteen ja tarpeen mukaan ympäri vuoden. Tämä vaatii ohjauksen toimintamallien uudistamista. Koulutuksen järjestäjät päättävät itse omista hakumenettelyistään ja hakuajoistaan. Yhteishaun kautta opintoihin hakeutuvat peruskoulun suorittaneet, jatkuvan haun kautta tulevat pääasiassa toisen perustutkinnon suorittaneet, ylioppilaat sekä korkeakoulututkinnon suorittaneet. Opiskelijat ovat eri ikäisiä ja heidän osaaminen on hyvin erilaista. Erilaisuus haastaa opintojen ohjausta, ja opiskelijat tarvitsevat entistä enemmän opintojen eriyttämistä. Tästä johtuen vastuuohjaajat tarvitsevat polkujen suunnittelussa opinto-ohjaajan ja erityisopettajan tukea. Gradiassa opinto-ohjaajat käsittelevät hakupalveluista tulevat jatkuvan haun hakemukset ja kirjaavat kaikki käsittelyn vaiheet Wilma-oppilashallintojärjestelmään. Opinto-ohjaaja haastattelee ammatinopettajan kanssa jatkuvan haun hakijat ja esittää koulutuspäällikölle opiskelijaksi ottamista tai hylkäämistä. Ei-valituksi tulleet opiskelijat ohjataan edelleen esim. hakupalveluiden ohjaukseen tai Ohjaamo Jyväskylään. Hakuvaiheessa koulutuksen järjestäjän velvollisuus on ohjata hakijoita sopivaan koulutukseen tai johonkin hakijalle sopivaan palveluun, jos häntä ei valita opiskelijaksi. Gradian hakupalvelut vastaavat omalta osaltaan hakeutumisvaiheen ohjaustarpeeseen. Hakupalveluista opiskelijat saavat neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, sähköpostitse ja Chat-palvelussa. Lisäksi hakupalvelut järjestää myös koulutusinfoja ja tapahtumia sekä tekee yhteistyötä mm. perusopetuksen opinto-ohjaajien, nuorisopalvelujen ja etsivän nuorisotyön, Ohjaamon, ja kaupungin työllisyyspalveluiden sekä TE-palveluiden kanssa.

Henkilökohtaistaminen muuttaa ohjauksen luonnetta

Uudessa lainsäädännössä henkilökohtaistaminen on merkittävässä roolissa. Jokaiselle opiskelijalle, oli kysymyksessä nuori tai jo työelämässä ollut aikuinen, laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 44-45§). Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan opiskelijakohtaisesti mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hankittava osaaminen ja osaamisen hankkimistapa, näytöt ja muu osaamisen osoittaminen sekä tarvittava ohjaus ja tuki, myös erityinen tuki. Opettajalta tarvitaan henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja toteuttamiseen ohjaustaitoja, ja opettajat tarvitsevat tähän ammattitaitoisten opinto-ohjaajien apua. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnustaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 46 – 47§). Tämä uuden lain mukainen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi vaatii myös HOKS-ohjaajan ja opinto-ohjaajan yhteistyötä, osaamista ja yhteistä aikaa. Käytännössä esim. Gradiassa ammatilliset opettajat tekevät ammatillisten tutkinnon osien osaamisen tunnustamiset, yhteisten opintojen osalta ne tekevät opinto-ohjaajat. Osaamisen tunnustaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä.

Opinto-ohjaaja antaa opiskelijalle palautetta opintojen etenemisestä ja urasuunnittelusta. Uudistuksen myötä jokaiselle opiskelijalle tehdään HOKS:n yhteydessä urasuunnitelma. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). HOKS-ohjaaja aloittaa opiskelijan urasuunnitelman laatimisen HOKS:n laatimisen yhteydessä. HOKS-ohjaaja ja opinto-ohjaaja päivittävät ja täydentävät urasuunnitelmaa yhdessä opiskelijan kanssa opintojen kuluessa ja keskustelu dokumentoidaan HOKS:n urasuunnitelmaan. Tämä vaatii opinto-ohjauksen toimijoiden yhteistyötä, vastuiden jakamista ja riittävästi aikaa dokumentointiin.

Opintojen päättövaiheessa HOKS-ohjaaja ja opinto-ohjaaja tarkistavat yhdessä yhteisten opintojen suoritukset ja käyvät keskustelun valmistuvan tai eroavan opiskelijan kanssa. Opiskelija ohjataan muuhun koulutukseen tai työelämään. Erityisesti eroamistilanteessa tavoitteena on estää opiskelijan syrjäytyminen (531/2017, 57-60§, 96-97§).

Ohjausvastuu on laajentunut

Uudessa laissa ohjaus nähdään opiskelijan oikeutena saada opetusta ja ohjausta. Ohjauksen tavoitteena on myös sujuvoittaa opintoja, auttaa valintojen tekemisessä ja opiskelijan oman opintopolun rakentamisessa. Lisäksi ohjaus nähdään osana opiskelun yleistä tukea ja henkilökohtaisia tukitoimia. Ohjauksen tarkoituksena onkin tukea ja kehittää nuoren omia valmiuksia kantaa vastuuta ja tehdä perusteltuja suunnitelmia ja valintoja omaan tulevaisuuteensa. (Välijärvi 2018, 26.) Ohjaus on ohjaajien ja ohjattavien yhteistoimintaa, jossa luodaan yhteisiä tulkintoja ja ajattelumalleja sekä vahvistetaan ohjattavan omaa toimijuutta (Vehviläinen 2015, 48). Erityisesti toisen asteen tutkintojen suorittamisen tavat monimuotoistuvat ja ohjauksen tarve lisääntyy, kun henkilökohtaiset opintopolut tehdään jokaiselle opiskelijalle. (Välijärvi 2018, 26-27.)

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kaikki perustutkinto-opiskelijat kuuluvat opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen piiriin. Aiemmin aikuisopiskelijoille ei ollut oppilaitoksessa tarjolla tukipalveluita. Opinto-ohjausta on uuden lainsäädännön mukaan tarjottava kaikille opiskelijoille, myös ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa opiskeleville. (Ora 2018, 141 ja Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017.) Tämä muutos vaatii ohjauksen resurssointitapojen ja -määrien tarkistusta sekä opettajien mahdollisuutta saada apua opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelupolkujen suunnitteluun.

Koulutuksen järjestäjän ohjausvastuu on laajentunut paitsi ennen opintoja tapahtuvaan ohjaukseen, tavallaan myös opintojen päättymisen jälkeiseen aikaan. Vaikka laissa ei erikseen määritellä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjän on taattava valmistuville opiskelijoille ohjauspalvelut vielä opintojen päättymisen jälkeenkin, rahoituslaissa oleva vaikuttavuusrahoitus kannustaa oppilaitoksia parantamaan opintojen päättövaiheen ohjausta ja jopa jatkamaan ohjauksen kestoa opintojen päättymisen jälkeiseen aikaan. Oppilaitoksilla on velvollisuus ohjata myös sellaisia opiskelijoiksi hakeutujia, joita ei valita oppilaitoksen opiskelijoiksi. Koulutuksenjärjestäjän ohjausvastuu ja velvollisuus on uuden lain myötä paljon entistä laajempi.

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ja valintojen tekeminen vaatii itseohjautuvuutta myös opiskelijoilta. Kaikilla opiskelijoilla ei ole valmiuksia toimia itsenäisesti ja vastuullisesti omia opintojaan suunnitellessaan ja edistäessään. Ohjaajille jää joidenkin opiskelijoiden ohjauksessa iso vastuu tukea ohjattavia kohti toimijuutta. Sekä opiskelijat että opettajat tarvitsevat tukea toimijuuden vahvistumiseen. Onneksi itseohjautuvuutta voi opetella. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa ammatillisten opettajien HOKS-ohjaajan työn vaatimat ohjausvalmiudet sekä varmistaa opiskelijoiden riittävän opinto-ohjauksen saatavuus.

Ohjauksen tarve on lisääntynyt, ja uudistuksen asettamiin ohjaustavoitteisiin vastaaminen on haaste koulutuksen järjestäjille varsinkin, kun samaan aikaan ammatilliseen koulutukseen tarkoitettuja määrärahoja on vähennetty. Opettajia on irtisanottu, lähiopetusta on aiempaa vähemmän, ryhmäkoot ovat kasvaneet ja itseoppimista on lisätty. Samaan aikaan ohjauksessa on huomioitava opiskelijat, jotka vaativat erityistä tukea.

Uuden lain mukaisen ohjaustyön onnistumiseen tarvitaan koko henkilöstö. Nyt olisi varmistettava, että opinto-ohjaajilla ja opettajilla on pedagogisten ja ammatillisten valmiuksien lisäksi myös riittävät ohjaukselliset resurssit sekä valmiudet kohdata opiskelija yksilönä.

Opinto-ohjauksen määrä ja opinto-ohjaajien ja HOKS-ohjaajien työnkuvien selkiinnyttäminen on tärkeää opinto-ohjauksen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. OAJ:n tavoite on, että yhdellä opinto-ohjaajalla olisi ohjattavanaan enintään 200 opiskelijaa (Opettaja-lehti 5, 8.3.2019 s. 25). Näin vahvistettaisi ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja laatua nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531#Pidp451436560

Opettaja-lehti 5, 8.3.2019

Ora, P. 2018, Ammatillisen koulutuksen reformi -ohjaus muutoksessa, teoksessa OPO 2 Opinto-ohjaajan käsikirja, Toim. J. Pirttiniemi, H. Kasurinen, J. Kettunen, E. Merimaa & R. Vuorinen. Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 2018:1

Vehviläinen, S. 2015, Ohjaustyön opas –Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Oy

Välijärvi, J. 2018. Ohjaus sivistyskunnan tehtävänä, teoksessa OPO 2 Opinto-ohjaajan käsikirja, Toim. J. Pirttiniemi, H. Kasurinen, J. Kettunen, E. Merimaa & R. Vuorinen. Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 2018:1