Hankkeista ohjausalan alustatalouden ekosysteemeihin
Hanna Gustafsson
Ohjausalan tulevaisuutta miettiessä huomio kiinnittyy samalla lähimenneisyyteen, erilaisiin hankkeisiin ja niistä saatuihin tuloksiin. Hankkeiden ja muiden kehittämisprojektien avulla kartoitetaan tiettyä ohjauksen teemaa ja kehitetään siihen liittyviä käytänteitä ja tukimateriaaleja. Näistä eri hankkeista syntyy lopputuotoksena kirjoja, internetsivuja ja seminaareja. Ohjausalan toimijat ovat usein tietoisia erityisesti hankekokonaisuuksista, joissa oma organisaatio on ollut mukana, mutta miten koottaisiin niistä saatavan hyöty kattavasti ja laajasti koko ohjausalan käyttöön ilman erillisiä – kenties hankerahoituksella koottuja – sivustoja, jotka jäävät usein harmillisen nopeasti päivittämättä? Yhteisellä digitaalisella alustalla voitaisiin välttää saman pyörän keksimistä yhä uudelleen ja kehittää jo tehtyjä asioita eteenpäin ohjausalan laajemmassa yhteisössä eteenpäin.
Perusopetuksen suunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2016, 442) mukaan oppilaan omiin valmiuksiin, arvoihin ja lähtökohtiin perustuvia päätöksiä ja valintoja tulisi tukea oppilaanohjauksessa. Samansuuntaisia ajatuksia on myös Lukion opetussuunnitelmassa, jossa yhtenä tavoitteena on, että ”opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena” (Opetushallitus 2015, 218). Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteissa yhteiskunta- ja työelämäosaamisessa korostuvat myös mm. opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet. Arvioinnissa painotetaan opiskelijan aktiivisuutta tiedonhaussa näihin liittyvissä asioissa. (ePerusteet, voimaantulo 1.8.2018).
Tulevaisuuden ohjauksessa oppilaitoksissa tvt-osaaminen ja sen hyödyntäminen sekä jatkopolutus työelämään (tai koulutukseen) tullee vain korostumaan. Tämä näkyy esimerkiksi lukion opetussuunnitelman uudistuksen kehittämistä varten Opetushallituksen elokuussa 2018 toteuttaman kyselyn vastauksissa ops:n nykytilasta ja kehittämisehdotuksista. Opinto-ohjauksen osuudessa vastaajat toivat esiin tarpeen digitaalisten mahdollisuuksien selkeyttämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen sekä jatko-ohjaus lukion päättymisen jälkeisenä vuonna (Korhonen 2018, 14-15).
Ohjausta toteutetaan oppilaitosten lisäksi monissa muissa paikoissa ja myös aikuisilla on tarvetta uraohjaukseen ja ammatinvaihtoon. Ohjausalan toimijoihin kuuluvat siten oppilaitosten ohella erilaiset työvoimahallinnon toimijat, kuten Työ- ja elinkeinopalvelujen asiantuntijat, ammatinvalinnanohjaajat, Ohjaamossa (2019) työskentelevä moniammatillinen tiimi tai opinnollistamista hankkeissaan miettivät järjestötyöntekijät. Uraohjausta tehdään myös yksityisten palveluntuottajien toimesta sekä erilaisilla kuntien työpajoilla ja työllisyyspalveluissa. Useimmilla toimijoilla on oman organisaationsa (digitaalisia) materiaaleja käytössään ja vähintäänkin internetistä löytyvät tietolähteet apunaan. Ohjaajien taustakoulutus ja -kokemus voivat taata raudanlujan ammattitaidon ilman digiapuvälineitäkin, mutta voi myös käydä niin, että osa monipuolisista tukimahdollisuuksista, työkaluista ja palveluista jää hyödyntämättä.
OHJAUKSEN TUKIMATERIAALIA VERKOSSA
Opintopolku (2019) on useimmiten hyvä väline opiskelupaikan etsimiseen, mutta tällöin oppilaitosten vastuulla on pitää tiedot koulutustarjonnastaan jatkuvasti ajantasaisena myös koskien esimerkiksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Eri ammateista saa puolestaan oppilaitosten sivujen lisäksi tietoa ammattialojen omien esittelysivujen (esim. mytech.fi) kautta ja useimmat ammatit löytyvät Työvoimahallinnon Ammattinetistäkin. Tulevaisuuteen tähtäävän ohjauksen tueksi on ennakointitietoa sekä visioita megatrendeistä ja osaamistarpeista (esim. ForeAmmatti 2019, Ammattibarometri 2019, Sitra 2019), samoin kuin opiskelijoiden työelämään sijoittumiseen liittyviä tilastoja ja käytännön kokemuksia (esim. töissä.fi – korkeakouluista valmistuneet työelämässä 2019, Ammattiosaaja – amiksesta työelämään 2019). Ammatinvalintaan ja osaamisen kartoitukseen on työkaluja ja testejä, leikkimielellä ja tositarkoituksella. Alle 30-vuotiaiden ura- ja koulutus- sekä samalla muuhun elämänkenttään liittyvään tukemiseen tarkoitettujen Ohjaamojen yhteyteen kehitetään myös parhaillaan verkko-ohjaussivustoa (Kohtaamo 2018).
Tietoutta ja innovaatioita on siis paljon. Kuitenkin tarvitaan yhä ohjausalan ammattilaisia, jotka auttavat seulomaan informaatiosta sen oleellisen, avaamaan käsitteitä ja ohjaamaan tarvittaessa oikea-aikaisen tukipalvelun äärelle. TNO-alan toimijat tarvitsevat myös itse tietoa palveluista ja palveluprosesseista, kuten esimerkiksi siitä, mitkä palvelut ovat ensisijaisia, miten opintoja rahoitetaan eri tilanteissa ja miten edetään uudelleenkouluttautumisen suhteen esimerkiksi silloin kun työkyvyssä on haasteita. Internetsivut ja linkit oleellisine asiasisältöineen eivät kuitenkaan päivity itsestään eikä tieto ole aina helposti löydettävissä.
ALUSTATALOUDESTA RATKAISUJA OHJAUSALAN TULEVAISUUTEEN?
Jotta erilaisista sivustoista ei tulisi vain materiaalien ”kaatopaikkoja”, olisi hyvä, että ohjausalalla saataisiin koottua myös yhteisiä tiedon hakuun, jakamiseen ja soveltamiseen liittyviä alustoja. Alustatalous -termiä käytetään digitaalisista alustoista, joissa eri tehtävät tai organisaatioiden palvelut voidaan tuoda samalle alustalle. Alustalla tietoa voidaan hallita ja hyödyntää yhtenevästi. Erilaiset alustat voivat myös muodostaa laajemman alustatalousekosysteemin, joissa eri organisaatioiden palvelut nivoutuvat laajemmiksi verkostoiksi. Tavoitteena on saada ajantasainen tieto ja palvelut niitä käyttävien ulottuville mahdollisimman sujuvasti ja mukautuvaksi muuttuviin tilanteisiin. (Alustatalous 2019). Vaikka alustatalousajattelu on lähtenyt liiketoiminnan kehittämisestä, voidaan sitä hyödyntää myös oppilaitosten ja muiden ohjausalalla toimivien tahojen työssä. Yhteisestä alustasta voisi hyötyä niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat, varsinkin jos heidät asiakaskuntineen otetaan palvelumuotoilun keinoin mukaan kehittämään yhteistä ohjauksen ekosysteemiä.
Eri hankkeissa ja yhteistyöverkostoissa saatujen hyvien käytäntöjen laajempi näkyvyys tuottaisi sujuvampaa yhteistyötä. Siitä voisi olla apua myös oleellisen palvelun ja tuen piiriin pääsemisessä entistä ketterämmin. Parhaimmillaan alusta voisi toimia ohjausta kaipaavien toimijuutta vahvistavana apuvälineenä ja ohjausalan ammattilaisen tukiverkostona. Tällainen alusta tai kokonainen ohjausalustatalouden ekosysteemi toisi myös samalla jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tarvittavaa lisämuistia eri koulutus- ja työelämäpalveluiden sekä ammattien tarjonnasta ja myös hankkeiden aikaansaannoksista. Hanketoimijoille alusta toisi myös jatkuvuutta; tuotokset eivät jäisi vain pienen piirin tai päivittymättömän nettisivun varaan, vaan niitä voitaisiin hyödyntää useammissa organisaatioissa. Niitä voitaisiin alustan puitteissa myös jatkokehittää ja siten suppeammillakin resursseilla aloitettu hanke voisi ohjausalan ammattilaisten yhteisössä löytää yhä uudenlaisia sovellusmahdollisuuksia.
ELY-keskuksien koordinoimien elinikäisen ohjauksen ryhmissä (ELO-ryhmät) kehitetään ohjaustoimijoiden alueellisia yhteistyöverkostoja. Oheisessa kuviossa (Kuvio 1) on kuvattu ELO-ryhmien toimijatahoja. Yhteistyöverkostojen kehittämisen lisäksi ELO-ryhmät osallistuvat monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen. (Laitinen, A., Nykänen, S. & Sirviö, M. 2014, 15, 17.) Ohjaamoja on jo kehitetty tähän suuntaan. Myös maahanmuuttajille suunnatut, isoissa kaupungeissa olevat osaamiskeskukset ovat esimerkki yhteistyöhön pohjautuvasta kehittämisestä koulutukseen, työllistymiseen ja kuntoutuiseen liittyvässä ohjauksessa (Osaamiskeskukset vauhdittavat maahanmuuttajien polkuja koulutukseen ja työhön, 2018). Tulevaisuus ohjausalalla näyttäytyy siten yhteistyöhön kehittämisenä ja yhteisenä tekemisenä. Digitaaliset alustat kuulunevat tähän oleellisesti, jolloin myös ohjausalan toimijoiden työpanos näiden alustojen kehittämisessä on tärkeää oleellisen ja oikea-aikaisen tiedottamisen, neuvonnan ja ohjauksen kannalta.
LÄHTEET JA LISÄMATERIAALIA AIHEESTA
Alustatalous. 2019. Alustataloudesta kertovat internet-sivut. Viitattu 4.5.2019. https://www.alustatalous.fi/alustatalous.html
Ammattibarometri. 2019. Sivusto työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksestä keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Viitattu 28.4.2019 https://www.ammattibarometri.fi/
Ammattiosaaja – amiksesta työelämään. 2019. Viitattu 28.4.2019: www.ammattiosaaja.fi
ForeAmmatti. 2019. Sivusto ammatti- ja ennakointitiedosta uraohjauksen tueksi. Viitattu 28.4.2019 https://www.foreammatti.fi/
ePerusteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. OPH-2629-2017. Määräyksen päätöspäivämäärä 20.12.2017. Voimaantulo 1.8.2018. Viitattu 4.5.2019. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/3689879/reformi/tutkinnonosat/4211783
Kohtaamo 2018. Kohtaamon verkkosivut. Viitattu 4.5.2019. https://kohtaamo.info/verkko-ohjaus
Korhonen, A. 2018. LOPS2021. Yhteenveto lukion opetussuunnitelman perusteiden
kehittämistarpeista. Opetushallituksen verkkokysely lukioille. Elokuu 2018. Opetushallitus. Viitattu 4.5.2019. https://www.oph.fi/download/193565_Lops_kysely_raportti.pdf
Laitinen, A., Nykänen, S. & Sirviö, M. 2014. ELO-opas – kohti elinikäistä ohjausta. Näkökulmia ELO-toimintaan. 2014. LAITURI-projekti. Jyväskylä: Grano.
Mytech. 2019. Teknologiateollisuuden sivusto ammatinvalinnan tueksi. Viitattu 28.4.2019. https://www.mytech.fi/
Ohjaamo. 2019. Sivusto, jossa on tietoa alle 30-vuotiaille suunnatuista Ohjaamojen palveluista. Viitattu 28.4.2019. https://ohjaamot.fi/
Opetushallitus. 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. 4.p. Helsinki: Next Print Oy.
Opetushallitus. 2015. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Määräykset ja ohjeet 2015:48. Helsinki: Next Print Oy.
Opintopolku. 2019. Opetushallituksen ylläpitämä internetsivusto, josta löytyy koulutustietoutta ja sähköinen yhteishaku. Viitattu 28.4.2019. https://opintopolku.fi/wp/fi/
Osaamiskeskukset vauhdittavat maahanmuuttajien polkuja koulutukseen ja työhön. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tiedote 20.12.2018. Viitattu 5.5.2019. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osaamiskeskukset-vauhdittavat-maahanmuuttajien-polkuja-koulutukseen-ja-tyohon
Töissä.fi – korkeakouluista valmistuneet työelämässä. 2019. Viitattu 3.5.2019. https://toissa.fi/
Sitra 2019. Sitran internetsivut. Viitattu 28.4.2019. https://www.sitra.fi/