Miten tulisi toimia kuvatekstin kanssa, kun yhdistää kaksi kuviota yhdeksi kuvioksi kahdesta saman tekijän eri kirjasta kummankin kuvion esittäessä täysin samaa asiaa? Yhdistelmä näistä kahdesta edustaisi lukijalle selkeämpää näkymää, kuin kaksi erillistä tai pelkästään vain toinen. Vai tulisiko käyttää jompaa kumpaa, ja sitten koittaa tekstissä avata, mitä sillä haetaan? Saako kuviota ylipäänsä yhdistää? Esim. KUVIO […]
Osaisitko neuvoa, miten selvitän kyseisen sivun päivitystiedot tai miten merkitsen sivun lähdeluettelooni. Tarvitsen sivun tietoja opinnäytetyöhöni liittyen. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365. Vastaus: Täytyihän systeemiä kokeilla itsekin. Kirjoitin hakuehdoksi B-Hb ja sain listan erilaisista hemoglobiiniin liittyvistä labrakokeista. Valitsin huvikseni hiilimonoksidi-testin. Se näyttää olevan myrkytystutkimus, jonka tulos on valmiina näytteenottopäivänä. Mielenkiintoinen sivusto. Vai voisiko kokonaisuutta kutsua tietokannaksi? Organisaatio näyttää kutsuvan […]
Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy, koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset. Riittääkö lähteeksi Google […]
Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/ En tiedä keneltä olisin tätä asiaa kysynyt, mutta: Miten tuon paperisen opinnäytetyön kanssa tehdään kun se pitää syöttää Paperisen opinnäytetyön tiivistelmän syöttäminen kirjaston tiivistelmätietokantaan <http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/tiivistelmat>? Miten tunnukset saadaan tuonne järjestelmään? Vastaus: Kirjaston asiakaspalvelijat ovat tässä asiantuntijoita, minun on luntattava kirjaston oppariohjeista. Siellä on linkki tiivistelmätietokantaan, […]
Toiminnallisen opinnäytetyön lähdemerkinnät: Teemme opinnäytetyönä kirjallisen oppaan. Täytyykö oppaassa olla kaikki lähteet tarkasti merkittyinä vai voiko käyttää lähteenä esim: www.terveysportti.fi, Käypähoito.fi, THL jne. Kirjat ja muut artikkelit tietenkin koko nimellä ja tekijöillä merkittynä. Mutta sopiiko nettilähteet pelkistää noin? Jos kaikki pitää merkitä todella tarkasti niin tulee todella pitkä lähdeluettelo oppaaseen, kun esim terveysporttia on käytetty […]
Kun olen käyttänyt nettilähteitä, miten merkitsen esim. http://www.bovallius.fi. Miten täsmennän tämän osoitteen? http://www.finatex.fi, Tekstiili- ja vaateteollisuus ry. Viitattu 1.2.2012. Vastaus 1: Bovallius-säätiön sivustolle viitataan sivuston nimellä (Bovallius): Bovallius. 2012. Bovallius-säätiön sivusto. Viitattu 23.4.2012. http://www.bovallius.fi. Yleensä tietoja referoidaan joltain muulta kuin etusivulta. Käytä silloin kyseisen sivun nimeä/otsikkoa. Vastaus 2: Finatex-sivun lähdeviite on melko ok. Aloita kuitenkin […]
Jos esim. kappale koostuu puoliksi omasta pohdinnasta/arvioinnista sekä lähdeviitteistä, niin miten merkitsen lähteet kappaleeseen? Toisin sanoen jos esim. kappaleessa on useampia tekstiviitteitä samaan lähteeseen sekä omaa tekstiä sekaisin niin onko helpointa laittaa tekstiviite kappaleen loppuun? Tuntuisi tyhmältä merkitä jokaisen virkkeen perään sama lähde, jos seuraavassa virkkeessä on puolestaan välissä täysin omaa pohdintaa.. Eroahan tuossa on […]
Tuleeko n.d merkintä aina, jos vuosiluku ei ole tiedossa? Vastaus: Kyllä se tulee. Se on nykyään aika yleinen lähdemerkinnöissä, koska joistakin nettisivuista ei saa kaivettua mitenkään tietoa siitä, milloin sivu on luotu tai päivitetty.
Esitämme työmme vasta sen arviointiin lähettämisen jälkeen. Nyt kuvailulehti pitäisi jättää kielentarkastukseen. Kysyisinkin tuosta sivumääräasiasta eli voiko sivumäärää muuttaa kielentarkastuksen jälkeen ennen arviointiin antamista? Muutoksia ja tekstin muokkausta tulee varmasti tehtyä vielä ennen arviointiin lähettämistä eli toivottavasti sivumääränumeron muuttaminen onnistuu…? Muutoinhan työ siirtyy taasen kuukaudella eteenpäin. Vastaus: Piti kysyä neuvoa viisaammalta, eli Kielikeskuksen Satu Liukolta: […]
Kysymys liittyen kirjallisuuskatsaukseen valittuihin tutkimuksiin. Muutama tutkimus ei aukea PDF-muodossa, jolloin niissä ei ole sivunumeroita. Laitetaanko tekstin ”sisään” viitteiksi artikkelin koko sivumäärä (esim. 251 – 260.), kuten lähdetietoihin tulee, vai jätetäänkö tällöin sivunumero(t) tekstin sisältä kokonaan pois (esim. Hill 2005.). Vastaus: Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole: (Hill […]
Meillä on lähdeluettelossa paljon tutkimuksia, joissa on artikkelin vol., nro ja sivut. Jamkin raportointiohje sanoo,että ne kaikki mainitaan. Raportointiohjeen esimerkissä ei ole tuota volumenroa kuitenkaan laitettu näkyviin. Eli laitammeko vol.nron näkyviin niihin artikkelilähteisiin, joissa se on olemassa ja tuleeko se silloin muotoon 121(12):1317 – 25 vai 121, 12, 1317 – 25. Entä, jos artikkelissa on […]
Miten merkitsen alla olevan linkin uutisen lähteeksi opinnäytetyöhöni? Kyseessähän on Keskisuomalaisen nettisivuilla julkaistu STT:n uutinen. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuluttajavirastolta-aloite-puhelinmyynnin-saatelyyn/975690 Tässä versioni: Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja. 2011. Keskisuomalainen. Viitattu 2.4.2012. http://ksml.fi, uutiset, kotimaa, kuluttajavirastolta aloite puhelinmyynnin saatelyyn. Internetosoite pitää ilmeisesti myös tehdä hyperlinkiksi (näkyy sinisenä ja avautuu linkki). Ja toinen kysymys kuuluu: tuleeko kyseinen nettisivuston lähdemerkintä merkitä varsinaisessa asiayhteydessä […]
Tekstissäni on pätkä: ”Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (tähän pitäisi tulla lähdeviite sulkuihin)”. Lähde on koottu omaksi teoksesta Työtoveri toista sukupolvea./Ilmarinen Juhani, toim. Mertanen Virve. Miten tuo sulkuihin tuleva lähdeviite tulisi merkitä? Vastaus: Kannattaa ensin miettiä, miten lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa. Koska kirjalla on tekijä (J. Ilmarinen), jolla on vastuu […]
Miten tulee blogin lähdemerkintä: Blogi Asiakkuudenhallinnasta, http://asiakkuudenhallinta.blogspot.com , vuodelta 2008. Vastaus: Oletan, että viittaat yhteen blogikirjoitukseen etkä koko blogiin. Silloin lähdemerkintä tulee tavanomaiseen tapaan: Kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain. 2008. Kirjoituksen otsikko. Kirjoitus Asiakkuudenhallinta-blogissa pp.kk.2008. Viitattu 5.3.2012. Nettiosoite. Joissakin harvoissa tapauksissa on järkevää viitata koko blogiin, kuten vaikkapa kertoessaan tietyn aihepiirin blogien olemassaolosta. Silloin viitataan koko […]
Crieg-Grann, M. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Rewiew 15, 75-78. Mar/Apr 2006. Viitattu 12.2.2012. http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/219222101/134D7F61BE577BC282D/7?accountid=11773. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Artikkelin päiväys jäi epäselväksi. Hain lehteä Jamkin kirjaston lehtiportaalin kautta consumer –haulla. Miten lehtiportaalista haettu artikkeli pitäisi merkitä? Vastaus: Lehtiportaali on väline etsiä varsinaisia elektronisia lehtiä (e-lehtiä). Sitä ei tarvitse ilmoittaa mitenkään. Lehtiportaali […]
Löysin Helecon Mix -tietokannasta artikkelin: Reku, J. 2002. Eettinen kuluttaminen muotioikkuko? Kuluttaja 2002/1, 40-41. Viitattu 12.2.2012. Artikkeli olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta en saanut sitä näkyviin. Vastaus: Aineiston saatavuus -boxissa oikeassa laidassa ei tosiaan ole linkkiä suoraan artikkeliin. Helecon Mixissä onkin monista artikkeleista vain perustiedot (viitetiedot). Joten on tarkistettava, tuleeko lehti johonkin lähikirjastoon. Tässä tapauksessa Kuluttaja-lehti, […]
Onko tämä lähde merkitty oikein? Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf Vastaus: Itse ilmoittaisin hieman eri tavalla. Mutta ihan hyvin lukija tuostakin selvän saa. Lähdemerkinnässä eri tiedot ilmoitetaan ikään kuin omina virkkeinään (piste välissä). Näin olen ymmärtänyt standardeja tutkaillessani. JAMKissa lähdemerkinnän toisena tietona on aina julkaisuvuosi. Nyt sen tiedon tilalla on […]
Tilastokeskus on sivustolla määritellyt, että lähde pitäisi ilmoittaa eri tavalla JAMK:n ohjeisiin verrattuna. Kumpi pätee? Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-196X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aop/2010/index.html. Vastaus: JAMKissa käytetään JAMKin ohjetta. Tilastokeskuksen ohje taitaa olla täysin standardin mukainen. JAMKissa merkintää on yksinkertaistettu. Olemme jättäneet ohjeestamme pois kaikki […]
Miten Veijo Turpeisen väitöskirjaa koskeva lähdemerkintä tehdään? Onko oikein? Nimittäin tuo Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, mutta kun se on ilmeisesti julkaissut tämän teoksen? Vai pitäisikö se jättää pois? Turpeinen, V. 2009. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Vastaus: Totta on, että opinnäytteiden lähdemerkinnöissä on joskus säätämistä. Niin tässäkin tapauksessa, kuten […]
Pidemmälle edenneet opiskelutoverini ovat suositelleen heti aloittaessa kirjallista raporttia liittämään työhön kannen sekä suomen- ja englanninkieliset kuvailulehdet. Ja sitä käytäntöä oli koulunkin puolesta neuvottu. Virallinen ohjeistus on liittää ne vasta lopuksi yhteiseen pdf-tiedostoon. Mikä on sinun ohjeesi asiaan? Kannen olen onnistunut kikkailemaan samaan tiedostoon, mutta kuvailulehtiä en sitteen millään konstilla open officea käyttämällä. Vastaus: Kumpikin […]
Miten ilmaistaan ”4. uudistetun painoksen 1. lisäpainos”? Vastaus: Painostiedot ilmoitetaan siinä muodossa, miten ne ovat julkaisussa. Siten tuo pitkä rimpssu on ihan oikein. Toisaalta sanat kehotetaan lyhentämään virallisin lyhentein. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#P. Siellä on painoksen lyhenne. Lisää lyhenteitä on joissakin standardeissa. Katsoin vinkkiä lyhentämisestä standardista SFS5342: 4. uud. p.; 1. lis.p. […]
Sain yhdeltä brittiläiseltä yliopistolta tulosteina lähdemateriaalia, jota en siis itse ole tilannut/maksanut. Miten nämä tulosteniput oikein kirjataan oikeaoppisesti? Mikä on viittauspäivämäärä? En tiedä koska nämä on tulostettu…vuonna 2005 mahdollisesti. Vastaus: Niin moni saa nykyään tulosteita yllättäen ja pyytämättä 😉 Mitä nuo tulosteniput sisältävät? Lehtiartikkelien kopioitako? Jos olet saanut artikkelikopion, ilmoita se samalla tavalla kuin painetun […]
Kirjataanko lähdemerkintä näin: 1) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42. vai 2) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, […]
Pitääkö lähdeluettelon internetsivujen hyperlinkit poistaa vai säilyttää? Vastaus: Peukutan säilyttämisen puolesta. Koska opparit julkaistaan verkossa, hyperlinkeistä on hyötyä netissä touhutessa.
Kun viitataan lähteeseen http://www.unikulma.fi/tuotteet?ItemCategory=petauspatjat, käytetäänkö tekstissä lähdeviittausta näin: ”Sijauspatjoissa on runsaasti eri täyte- ja pintamateriaalivaihtoehtoja, joista voidaan valita sopiva henkilökohtaistenmieltymysten ja tarpeiden mukaan. (Petauspatjat) ” Näyttää tyhmältä, mutta ei ole henkilötekijöitä eikä vuosilukua ole mainittu. Vastaus: Samaa mieltä siitä, miltä tuo näyttää, vaikka samalla naurattaakin hivenen. Lukijan luulisi pysyvän hereillä paitsi mielenkiintoisen tekstin, myös hauskojen […]
Tuleeko tutkimusartikkeleihin yleensä sivunumeroita kun niihin viitataan tekstissä? Meistä se olisi selkeää. Esimerkiksi: ”Tämän epäillään johtuvan ikääntymisen aiheuttamasta selkäranganjousto-ominaisuuksien vähenemisestä ja hengitysvastuksen lisääntymisestä vatsamakuuasennossa (Gordon, Grimmer & Trott 2007, 6.)” Vastaus: Jep, tulee. Aina kun julkaisussa on numeroidut sivut, tekstiviitteessä kerrotaan täsmällisesti ne sivut, joihin ollaan viittaamassa. Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne sivut, joilla kyseinen artikkeli on […]
Onko näihin artikkelitietokantoihin viittaamiseen olemassa tarkempaa ohjetta kuin opinnäytetyön raportointiohje tai pikaohje opinnäytetyön lähdeviittausten tekoon? Tässä esimerkki yhdestä lähdeviitteestä, jota olen miettinyt: Artikkeli kirjaston ABI Inform tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa (ei sanottu lehden numeroa, vain Feb 2006), sivuilla 43: (ei sanottu artikkelin tekijöitä) SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee benefits magazine, […]
Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. ”Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).” Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä? Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin… Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen […]
Miten KvaliMOTVin viittaukset tehdään, jos otetaan tietoa usean eri otsikon alta. Merkitäänkö lähdeluetteloon a) vain kerran KvaliMOTV vai b) laitetaanko aina uusi eri otsikon kanssa? Esim. jos ollaan otettu ”teemoittelu” otsikon alta ja sitten ”sisällön analyysi” otsikon alta.. Vastaus: Kun klikkaan JAMKin Nellissä KvaliMOTV-rivissä olevaa i-kuvaketta (informaatio-kuvaketta), saan selityksen, että ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten […]
Käytetäänkö pohdinnassa lähteitä, jos asiat on mainittu aiemmin opinnäytetyössä lähteiden kera? Vastaus: käytetetään. Pohdinnassa teillä on mahtava mahdollisuus ottaa osaa alalla käytävään keskusteluun. Tähän kannustetaan myös raportointiohjeessa: Omia tuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja pohditaan kriittisesti tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa tutkittavalla tai kehitettävällä alueella ja […]
Tarvitseeko lähdettä mainita vielä kappaleen lopussa, jos alussa sanotaan että manningin mukaan (1999), mutta sen jälkeen tulee vielä toinen tai monta lausetta kuten: ”Manning ym. (1999) ovat puolestaan osoittaneet tutkimuksessaan sekä hengityksen vitaalikapasiteetin (FVC) että uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) vähentyvän siirryttäessä puoli-istuvasta asennosta oikealle tai vasemmalle kylkimakuulle. Puoli-istuvassa asennossa keuhkojen tilavuus ja kapasiteetti ovat maksimissaan, mutta […]
Voiko lähdeviittausta laittaa keskelle lausetta esimerkiksi näin: ”Useamman tutkimusmenetelmän yhdistämisellä eli triangulaatiolla (Kananen 2008, 39) pyrimme vahvistamaan unipäiväkirjasta saatuja tutkimustuloksia.” Tai vain toiseen virkkeeseen esim. ”astma on vaarallinen sairaus (lähde), joka…” Vastaus kumpaankin on: kyllä voi. Tekstiviitteenne on ok. Käyttäisin itse kuitenkin ainakin Kananen-viittauksessa ”ks.” tai ”ks. esim.” -muotoja, mutta en oikein osaa perustella, miksi […]
Karttakuvien käytöstä opparissa on selkeä ohje Opettajan tekijänoikeus -blogissa. Suosittelen! Katso: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/01/google-kartan-kaytto-opinnaytetyossa/
Eräässä oppariseminaarissa puhuttiin kolmannen asteen otsikoista, että niitä ei saisi käyttää. Miten asian laita on? Omasta mielestäni ne selkeyttävät ja pitävät lukijan ajan tasalla. Tarkoitan tätä: 4.2 Opinnäytetyön alkuosa ………………………………………………………………………. 11 4.2.1 Kansilehti ………………………………………………………………………………….. 11 4.2.2 Kuvailulehti ……………………………………………………………………………….. 11 4.2.3 Sisällysluettelo……………………………………………………………………………. 13 Vastaus: Niitä voi käyttää. Ne ovat täysin sallittuja. Raportointiohjeessa on esimerkki sisällysluettelosta (kuvio […]
Käännän oppariini tekstiä englanninkielisestä tekstistä, suomennan sanasta sanaan. Laitanko tekstin lainausmerkkeihin? Vastaus: Lyhyt suora lainaus kirjoitetaan tekstiin lainausmerkkien väliin. Lyhyt lainaus on korkeintaan kolme riviä. Pitkä suora lainaus sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan rivivälillä 1. Korpela (2011) käyttää jättipitkästä, usean tekstikappaleen mittaisesta suorasta lainauksesta nimitystä lohkolainaus. Lohkolainausten käyttöä ei JAMKissa tietääkseni suositella. Mutta onko kyseessä suora […]
Miten saan insinöörityöni kansitettua? Vastaus: Opinto-oppaassa todetaan, että arvosanan vahvistamisen jälkeen on oppari on julkaistava. Voit julkaista sen joko sähköisenä tai paperisena (”kirja”). Sähköisen voi lukea netissä (www.theseus.fi). Paperinen on luettavissa ja lainattavissa kirjastossa. Opiskelija tuo opparinsa kirjastoon irtopaperiversiona ja kansittamattomana. Kirjasto kansittaa opparin kirjastokappaleen. Sen lisäksi moni opiskelija haluaa myös itselleen muistoksi jäävän kappaleen […]
Ohjasin äsken fysioterapiaopiskelijoita ja heitä mietitytti, miten viitata itse piirrettyyn kuvaan. Fysioterapian opiskelijat piirtävät anatomian kaavakuvia itse, eivätkä välttämättä kopioi kirjasta. Samalla tavalla viittausohjetta kaivattaisiin myös itse ottamaan valokuvaan. Vastaus: Itse piirrettyyn kuvaan tai valokuvaan ei tarvitse viitata lähdeluettelossa, jollei (valo)kuvaa ole aiemmin julkaistu. Se julkaistaan opparissa, joten jos siihen myöhemmin viittaa, kannattaa ilmoittaa lähteeksi […]
Ilmoitanko saman sivuston eri osiot tai sivut erikseen lähdeluettelossa? Vai voinko viitata vain etusivuun? Käytän tietoja näiltä sivuilta: http://www.kunrest.com/about.html ja http://www.kunrest.com/products.html. Vastaus: Eipä ole tähän asiaan meikäläisellä yhtä ja oikeata vastausta. Yleensä suositellaan täsmällisiä muistiinpanoja ja lähdemerkintöjä. Ja aina kannattaa ajatella asiaa lukijan näkökulmasta. Jos sivusto on pieni, lukija löytää helposti kyseisen lähteen sivuston etusivun […]
Miten lähdeviitteet merkitään kuvaan viitatessa? Kuva siis on eräänlainen esittelykuva tuotteesta. Kuva on osoitteessa: http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Voinko merkitä lähdeviitteet noin? Vai olisiko joku parempi tyyli olemassa? Lähdeluettelossa: Suomen Teollisuustarviketukku. 2010. Tuotekuva yrityksen Internet-sivuilla. Viitattu 11.11.2011. http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Etusivu, Voitelulaitteet, tarvikkeet. Tekstissä: KUVIO 4. Suoja-allas tynnyreille (Suomen teollisuustarviketukku 2010.) Vastaus: Aika hyvä lähdemerkintä, lukijalle ihan ymmärrettävä. Tekisin vain […]
Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin. Esim tekstissä: ”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler […]
Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin. Vastaus: Tee lähdemerkintä normaalisti: Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite. Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi ”Kirjan esikatseluversio” tai ”Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. […]
Kansilehti vaaditaan värillisenä, siis ohjeissa. Mutta onko sillä enää mitään merkitystä, koska opparit julkaistaan verkossa, eikä siinä arkistokappaleessa tarvitse olla värejä? Vastaus: Piti oikein tarkistaa, mitä raportointiohjeessa sanotaan. Voikohan tämän kohdan ymmärtää vaatimukseksi väritulostuksesta: ”Kansilehden pohja on saatavana sähköisessä muodossa kirjaston www-sivuilla”? Mielestäni ei voi. Kansilehden pohja, samoin kuin kuvailulehden pohja, on kirjaston sivuilla. Kansilehdessä […]
Missä vaiheessa työ muutetaan pdf-muotoon? Voinko laittaa työn Theseukseen X:n amk-kirjastossa, ettei tarvitse matkustaa Jyväskylään. Pitääkö ensin odottaa 12.12., jolloin työlle annetaan arvosana? Vastaus: Opparin voi laittaa Theseukseen muuallakin kuin Jyväskylässä. Työn on oltava yksi PDF-tiedosto. Järjestys on tämä: 1) Tekstinkäsittelyohjelmalla (Word, OpenOffice tms.) tehty ja tallennettu oppari lähetetään Urkund-tarkastukseen. Urkund-tarkastuksen jälkeen opet alkavat arvoida […]
Miten ilmoitan tällaisen lähteen (ei ole ajankohtaa tai vuotta?): Tunneälyn kehittäminen | Abitreenit | yle.fi Psykoterapeutti Mikael Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa: kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi Vastaus: Haahuilin YLEn sivustolla ja yritin selvittää, kerrotaanko Abitreenien tekijätietoja tai julkaisuaikoja missään. En löytänyt vastausta tarpeeksi nopeasti, joten ainakaan kovin selvästi ne […]
Lähteenämme on välineiden käyttöohjeita, esimerkiksi User Manual diskopallolle (discoball). Käyttöohjeessa ei ole julkaisuaikaa. Miten lähdemerkintä tehdään? Vastaus: Lähdemerkinnän voi tehdä vaikka näin: User manual: discoball. n.d.Valmistuspaikka: Valmistaja. — n.d. = no date, eli emme tiedä julkaisuaikaa. Jos valmistuspaikkaakaan ei saa ohjeesta selville, valmistajan tiedot yleensä löytyvät. Sekin kertoo lukijalle jo paljon. Valmistaja-tiedon jälkeen (pisteen jälkeen) […]
Meillä on erillisinä tiedostoina kuvailulehdet ja opinnäytetyön teksti. Voimmeko laittaa nämä erilliset tiedostot Urkundiin? Vastaus: Kysyin neuvoja JAMKin koulutuksen kehittämispalveluista, sillä en ole itse tekemisissä Urkundin kanssa. Näin suunnittelija Arimatti Leskinen vastasi sähköpostiviestiini: ”Löysin kuin löysinkin maininnan että ’student may attach several files to one email’ eli kyllä onnistuu. Urkundin ohjeethan löytyvät Optiman Opinfoorumista, kohdasta […]
Teen opinnäytetyötä X Oy:lle, toimeksiantaja haluaa että työ on salainen. Mitä papereita minun pitää allekirjoittaa ja mistä ne löydän? Kollegani Kristiina Åbergin vastaus (kiitos sinulle Kristiina): Sähköisen opinto-oppaan Opinnäytetyötä koskevassa osiossa on sivu: Sopimukset ja julkisuus http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus Oikealla on linkki salassapitosopimus-lomakkeeseen. Tämä voisi olla sinulle sopiva. Jollei, niin ohjaava opettaja varmaan auttaa.
Olen siirtänyt käsin tiedot erään pankin raportista exceliin ja muokannut taulukon itse haluamakseni. Raportointiohje sanoo ”Jos taulukko on lainattu, lähde täytyy mainita taulukkoselosteen yhteydessä”. Koskeeko lainaus siis tässä tapauksessa taulukon asiasisältöä sekä ulkoista muotoa? Mainitsenko siis lähteen kun taulukko on omani, mutta numerot on otettu muualta? Vastaus: Varminta on, että ilmoitat pankin raportin tavalla tai […]
Olen liittämässä työhöni kuvia työn toimeksiantajayrityksestä, mutta koska kuvia on useampia, niin ajattelin laittaa ne suosiolla liitteeksi. En kuitenkaan ole varma, tuleeko kuviin laittaa kuvatekstejä. Voiko kuvien alle laittaa vapaasti tietoa kuvasta, esimerkiksi tyyliin ”Nykyinen kahvio” vai tuleeko myös tässä tapauksessa kuvien yhteyteen laittaa ”oikeat” kuvatekstit, esimerkiksi ”KUVIO 3. Nykyinen kahvio”? Vastaus: Kuvien koonti liitteeseen […]
Terve! Pitääkö oppariin kysyä lupa kuvioiden esittämiseen kuvion tekijältä aina? Mistä saan yhteystiedot? Voiko luvan kysyä sähköpostitse? Eikö pelkkä lähteen merkintä riitä? Entä jos teen kuvion hieman erilaiseksi, merkitsen lähteen, niin rikonko tekijänoikeuksia? Vastaus: Terve! Yleensä kuvion tekijän lupaa ei tarvita, vaan lähteen ilmoittaminen riittää. Mutta valokuvien kanssa on oltava tarkkana, sillä niiden tekijöiltä sinun […]
Miten ilmoitan lähdeluettelossa, jos olen saanut aineistoa (erilaisia lehtiartikkeleita) suoraan ”pomoltani”, joka on opinnäytetyön toimeksiantaja? Vastaus: Pomosta ei tarvitse kertoa tässä tapauksessa mitään 😉 Ilmoita lehtiartikkelit ihan tavalliseen tapaan: Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi ja numero/päivämäärä, sivut. Raportointiohjeessa ovat mm. nämä esimerkit: Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, […]
Kirjoitan opparia englanniksi ja mietin, että jos käytän lähteenä suomalaista kirjallisuutta niin miten sen ilmoitan lähdeluettelossa. Eli onko ongelmaa jos olen kääntänyt tekstin englanniksi? Ja pitääkö minun jotenkin erikseen ilmoittaa, että alkuperäinen teksti on suomeksi? Entä kuvailulehtinen teenkö sen suomeksi ja englanniksi? Vastaus: Ei ole ongelmaa, vaikka käännät tekstin englanniksi. Opiskelijat referoivat päivittäin englanninkielistä kirjallisuutta […]
Heti kun olin julkaissut edellisen kirjoitukseni, huomasin siinä yhden epätäsmällisyyden: Sanoin ”Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen”. Perustelin tätä sillä, että kirjasto on maksanut lisenssit jamkilaisten puolesta ja että sen vuoksi on lukijaystävällistä ilmoittaa osoitteeksi tämä: www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary. Asiahan ei ole näin yksinkertainen. Kuvitellaanpa […]
Opettajamme ohjeisti meitä, ettei lähdemerkinnässä tarvitse ilmoittaa kirjaston nettiosoitetta ja Nelliä. Pelkkä tietokannan nimi riittää. Onko näin? Vastaus: Kirjoitukseni Nettilähteet: suora osoite vai polku? liippaa läheltä tätä Nelli-portaali lähdemerkinnässä -aihetta. Raportointiohjeessa neuvotaan, että lähdemerkinnässä ilmoitetaan myös kirjaston nettiosoite, Nelli-portaali ja tietokannan nimi. Tämä siis silloin, kun opiskelija löytää lähteen kirjaston Nelli-portaalin tietokannoista. Esimerkiksi näin: Schildt, […]
Kollegani Susanna Niemilahti-Könkkölä antoi vinkin, että Keski-Pohjanmaan amk on julkaissut opinnäytetyön kirjoittamisen oppaan. Opas on helppolukuinen, sillä teksti etenee loogisesti. Jostain syystä eniten kolahti tämä kohta, ehkä vetoketju-kielikuvan takia: ”Ongelmaratkaisukeskeisessä opinnäytetyössä ei ole erillistä tietoperustaa, vaan tietoperusta kulkee vetoketjumaisesti läpi koko työn. Työ rakentuu siis tietoperustan ja käytännön osuuden vuorottelulle. Näin teoriatieto ja käytännön osuus […]
Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen […]
Haluaisin kysyä kuinka käypähoitosuosituksen tekijät merkitään lähdeluetteloon ja kuinka lähteeseen viitataan tekstissä. Esimerkiksi Naisten virtsankarkailun käypähoitosuosituksen on laatinut 15 henkinen työryhmä. Tuleeko lähdeluetteloon ja ensimmäiseen tekstiviittaukseen luetella kaikki nämä 15 (!) henkilöä vai voiko käyttää samaa ilmaisua, jota Käypähoitosuosituksen alussa käytetään tekijöistä: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä? En löytänyt kysymykseeni vastausta kirjoittamastanne […]
Opiskelen X:n koulutusohjelmassa muualla Suomessa, koulutusohjelma on hallinnollisesti JAMKin. Nyt kuulimme, että opinnäytetyö täytyy lähettää JAMK:n kirjastoon, jossa se menee plagiointiohjelman lävitse. Mihin minä lähetän työni? Sähköpostissa? Vai jollain muulla systeemillä? Vastaus: Opinnäytetyö lähetetään aina ohjaavalle opettajalle. Kuka JAMKissa on ollut ohjaava opettajanne? Lähetä työ liitteenä hänelle osoitteella etunimi.sukunimi.jamk@analysis.urkund.com (etunimi.sukunimi = ohjaavan opettajasi etu- ja […]
Aloitin juuri opiskelun Jamkissa ja tarvitsisin pikaista neuvoa raportointiohjeen toteuttamiseen. Minulla ei ole Microsoft office- pakettia, vaan käytän Open Officea ja Mac:in iWork:iä. Olen monen tunnin ajan yrittänyt saada kansilehdestä jatkettua esseen kirjoittamista, ja saankin Jamkin logot yms. poistettua normaalisti seuraavilta sivuilta, mutta marginaalien asettelu ei millään osu juuri kohdalleen tuon 4,3 ja 2cm kanssa. […]
Miksi taulukon seloste on taulukon yläpuolella, mutta kuvion seloste kuvion alapuolella? Vastaus: Taulukon seloste tosiaankin on taulukon yläpuolella ja kuvion seloste (”kuvateksti”) kuvion alapuolella. Hirsjärven ym. (2009, 325) mukaan ”käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta”. Taulukothan ovat yleensä täynnä numeroita. Kuvioista sen sijaan pitäisi pyrkiä tekemään niin havainnollisia […]
Kysymys (henkilö1): En tiedä, milloin nettisivu on julkaistu. Mitä teen? Kysymys 2 (henkilö2): Miksi n.d. kirjoitetaan pienellä eikä isolla? Vastaus: Kun et tiedä julkaisuaikaa, käytä sovittua lyhennettä ”n.d.” eli no date. Kyseinen lyhenne taidetaan kirjoittaa aina pienellä. Ilmeisesti kyse on vakiintuneesta tavasta. Katso American Psychological Assosiationin eli APA:n mukainen lähdemerkintäesimerkki: Heuristic. (n.d.). In Merriam-Webster’s online […]
Olen valmistumassa YAMK-tutkinnosta ja tarvitsisin kuvailulehteen virallisen englanninkielisen nimen alakohtaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Tätä ei näy yhdessäkään 2011 vuoden opparissa, joita olen käynyt katsomassa. Vastaus: Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskeleva voi käyttää opparinsa englanninkielisessä kuvailulehdessä samoja alojen nimiä, kuin mitkä ovat käytössä englanninkielisissäkin koulutusohjelmissa JAMKissa. Ne ovat viralliset nimet. Netissä amk-tutkintojen alat (fields) kerrotaan mm. opetus- […]
Ilmoitanko lähteen kirjoittajat samassa järjestyksessä kuin julkaisussa? Vastaus: Kyllä. Joskus kirjoittajat eivät näytä olevan (sukunimen mukaisessa) aakkosjärjestyksessä kirjan kannessa tai nimiölehdellä. Syynä on yleensä se, että ensimmäiseksi ilmoitettu on tehnyt eniten hommia kirjan kirjoittamisessa.
Jos jostain lähdemateriaalista on tekstiä vaikkapa kolmen kappaleen verran, niin laitetaanko lähdeviite jokaisen kappaleen perään vaiko sen viimeisen kappaleen? Vastaus: Oletan, että et tarkoita suoraa lainausta (sitaatti), vaan referoit jotain kirjaa tai artikkelia yhtäjaksoisesti kolmessa peräkkäisessä tekstikappaleessasi. Ilmoita lähde jokaisessa kappaleessa. Muuten lukija luulee, että kerrot on omia ajatuksiasi. Jos kyseessä on vain yksi ja […]
Kun viittaa oppariin tai muuhun julkaisuun, joka on julkaistu Theseus-verkkokirjastossa, kannattaa ilmoittaa pysyvä linkki. Pysyvän linkin löytää suppeiden kuvailutietojen sivulta (se sivu joka yleensä ilmaantuu näytölle ekana). Esimerkiksi Mannisen & Niemen opparin suppeiden kuvailutietojen sivu on täällä: http://publications.theseus.fi/handle/10024/26747 Sivulla aika alussa näkyy rivi: ”Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103303686”. Juuri tämä on www-osoite, joka kannattaa kirjoittaa […]
Voinko käyttää blogissa julkaistua kirjoitusta lähdeluettelossa? Vastaus: Harkintaa kannattaa käyttää. Mikä tahansa kirjoitus netissä ei ole oivallinen tutkielman lähteenä. Toisaalta en näe paljonkaan eroa siinä, jos jonkun asiantuntijan kirjoitus julkaistaan lehdessä verrattuna siihen, että hän julkaisee samantapaisen ajatelman blogissaan. Lähdemerkinnässä kannattaa selostaa sitä, millainen henkilö kyseisen blogikirjoituksen on laatinut. Tämä on tärkeää tiedon luotettavuuden arvioinnin […]
Vastaus: Kustantaja ja kustannuspaikka. EI: kirjapaino ja sen sijaintipaikka. Kustannuspaikka merkitään siinä muodossa kuin se on lähteessä. Jos paikkoja on useita, ilmoitetaan korostetuin. Jos kustannuspaikat näyttävät samanarvoisilta, ilmoitetaan ekana oleva paikka. Halutessa kaikki voi ilmoittaa! Nettilähteistä julkaisupaikan voidaan jättää pois, jos sitä ei voi päätellä mistään. Kustantajan ja kustannuspaikan (Helsinki: Edita) lisäksi ilmoitetaan yleensä myös […]
Aikaisemminhan on ollut käytäntö ja osassa koulutusohjelmia vielä nytkin, että äidinkieleltään suomenkieliset kirjoittavat kuvailulehden myös suomeksi. Onko JAMKissa tehty yhteinen päätös käytäntöön aikaisemmasta poiketen, kuten on englanninkielisessä raportointiohjeessa, että kuvailulehti on vain englanniksi? Suomenkielisissä ohjelmissa joka tapauksessa kaikki kirjoittavat molemmilla kielillä. Vastaus: Olet oikeassa, tällä hetkellä opiskelijat velvoitetaan raportointiohjeen mukaisesti kirjoittamaan suomenkielisissä koulutusohjelmissa sekä suomeksi […]
Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore. Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä. Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän […]
Miten ilmoitetaan Datamonitorin raportit, jotka olen löytänyt MarketLinesta? Voinko ilmoittaa kaikki Italiaa koskevat raportit samassa lähdeviitteessä? Vastaus: MarketLine on yrityshakemisto, joka sisältää yritysten yhteystietojen ja yritysprofiileiden lisäksi toimialaraportteja, maaprofiileja, markkinatutkimuksia, swotteja ja muita analyyseja. Monet lehdet uutisoivat raporteissa kerrotut asiat tuoreeltaan taloussivuillaan, esimerkiksi siitä, miten kännykkämarkkinoiden oletetaan oletetaan lähiaikoina kehittyvän. Kaikkia Italia-raportteja ei voi ilmoittaa […]
Kelpaavatko Stakesin ideakortit lähteeksi? Kyseessä on Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, Ideakortti 1/2006. Nämä löytyvät ideakortin lopusta: Julkaisija:Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Kuntapalvelut -tulosalue, Kuntien hyvinvointistrategiat –ryhmät. Tämä ideakortti on luettavissa osoitteessa: www.stakes.fi/hyvinvointi/khs/ideakortit/kuntapaatos.pdf VASTAUS: Stakesin ideakortit käyvät hyvin lähteeksi. Lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä : Julkaisun nimi. Julkaisuvuosi. Stakesin ideakortti 1/2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan […]
Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit – kuvaus IVA-prosessista on sivulla http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellutukset/muuramepaihde.htm. Miten tällainen merkitään tekstiin? Miten lähdeluetteloon? Se on julkaistu 7.9.2007 ja päivitetty 19.10.2007, kumpi merkitään lähdeluetteloon? Vastaus: Lähdeluettelomerkinnästä kannattaa aloittaa. Lähdeluetteloon merkitään tuoreimman eli päivitetyn version (19.10.2007) tiedot. Tällä lähteellä ei ole selvää henkilötekijää, joten aloitetaan sivun otsikolla: Muurame: Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit. 2007. IVA-prosessin […]
Miten merkitsen lähdeluetteloon yrityksen kehityssuunnitelman sekä sen seurannan? Suunnitelman nimet ja vuodet ovat tiedossa, mutta tekijöiden ei, ja olen saanut ne pdf-tiedostoina sähköpostilla asiantuntijoilta. Laitetaanko julkaisupaikan ym. tilalta tieto sähköpostiviestistä? Jos henkilötekijää ei tiedetä, lähdemerkintä aloitetaan lähteen nimellä/otsikolla. Ja kyllä, voit laittaa tiedon sähköpostiviestistä. Esimerkiksi näin: Suunnitelman nimi. Julkaisuvuosi. PDF-tiedosto. Saatu sähköpostiviestin liitteenä Yrityksen X […]
Työhöni sisältyi matkailukeskusten benchmarking, ja kohteena olleet keskukset ovat lähdeluettelossa. Onko käyttämäni tapa ilmaista lähteet hyvä? Esimerkki: Levi. Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi. Vastaus: Ekaksi pistää silmää se, että julkaisuvuosi puuttuu, se on aina toisena tietona. Itseäni hämmentää ensi alkuun, mitä tuolla ”Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta” -ilmaisulla halutaan kertoa. Mutta tietysti ymmärrän kysymyksestäsi, että benchmarkkaat […]
Miten kurssimateriaaliin viitataan tekstissä ja miten se merkitään lähdeluetteloon? Kysymyksessä ovat siis käsin kirjoitetut muistiinpanot, joita ei ole sähköisessä muodossa. Omia käsinkirjoitettuja muistiinpanoja ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Mutta voit viitata kyseiseen luentoon. Silloin lähdemerkintä aloitetaan luennoijan nimellä. Tässä keksitty esimerkki, tiedoksi Mikallekin ;): Niskanen, Mika. 2011. Trendit Suomen matkailussa. Matkailualan lehtorin luento 15.4.2011 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Jos […]
Minulla on lähdeluettelossa on henkilö X:n palaveri sekä hänen kirjoittamansa opinnäytetyö. Pitääkö nämä samana vuonna saadut mutta erilaiset (suullinen + kirjallinen) lähteet erotella a- ja b-merkinnöillä? Vastaus: Kyllä pitää, koska muuten ne eivät erotu tekstissä toisistaan. Vertaa Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011). TAI Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011a). Tekstiä […]
Viitataanko moniosaisen verkkoartikkelisarjan a) jokaiseen osaan erikseen vai b) koko sarjaan yhdellä kertaa, esimerkiksi sivunumeron yhteydessä (osat 1-8) ? Kyseessä on Keith Armstrongin EMC Journal-lehdessä julkaistu artikkelisarja “Advanced PCB design and layout for EMC”, jossa on kahdeksan osaa. Vastaus on a: jokaiseen osaan viitataan erikseen. Kyseessä näyttäisi olevan vapaasti netissä ladattavissa oleva elektromagnetiikkaan liittyvä EMC […]
Toimeksiantajani suhtautui aluksi hyvin avoimesti opinnäytetyöni julkaisemiseen. Opparini on nyt valmis, mutta nyt toimeksiantaja haluaa, ettei organisaation nimi näy opinnäytetyössäni. Työni keskeisin lähde on kuitenkin kyseisen organisaation julkinen asiakirja, johon viittaan tekstissä useasti ja joka näkyy myös lähdeluettelossani. Mitä teen? Vastaus: Periaatteena on, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki ne lähteet, joihin raportissa viitataan. Lähtökohtana on myös, […]
Kollegani Kristina Åbergin vastaus: Yhtenäistä listaa YAMK:n opinnäytetöistä ei kirjastolla ole. Ensimmäiset YAMK-opparit tulivat sosiaali-ja terveysalalta vuonna 2005. Theseuksessa ovat vain e-julkaisuluvan saaneet. Opinnäytetöitä voi hakea Janet-kirjastotietokannasta yamk-koulutusohjelmien mukaan, esimerkiksi näin: Tarkennettu haku ylempi amk-opinnäytetyö (fraasi) ja koulutusala (sosiaali?, yrittäjyyd? , matkailu-?, tekn?, informaatiotekn?)
Olen saanut kahdelta yritykseltä PowerPoint-esitykset joista olen ottanut tietoa työhöni. Miten näiden lähteet kuuluu merkata tekstiin ja lähdeluetteloon? Eli minulla on vain tiedossa yrityksen nimi ja tietysti keltä olen sen saanut ja milloin. En löydä mitään ohjeistusta vastaavaan tilanteeseen. a) Jos powerpoint-diaesityksellä on selvästi henkilötekijä: Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Diaesityksen nimi. Powerpoint-diat. Saatu Yritys Oy:ltä […]
Sitä kysyisin vielä, että onko ok että lähdeluettelossa esiintyy sekä ”polkuja” että suoria linkkejä? On ok, että kumpiakin on lähdeluettelossa. Johdonmukaisuus on suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa lukijan näkökulma (miten hän löytää lähteet kohtuullisen helposti) painaa vaa’assa enemmän. Lukijoita ajatellen niitä lähteitä ilmoitetaan. Plus tietysti tekijänoikeuksien kunnioittamiseksi – ne tulevat huomioiduksi kummallakin tavalla.
”Hei, ollaan tekemässä opinnäytetyötä ja meitä mietityttää nuo internet-lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon. Onko väliä tuleeko lähdeluetteloon internet-osoitteen linkki vai ”polku”, josta sinne on menty?? Alla pari esimerkkiä: Miettinen, T. & Vanhanen, H. 2009. Perifeerinen valtimosairaus. Terveyskirjasto. Viitattu 27.9.2010. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00007 Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Terveysportti. Viitattu 27.9.2010. www.terveysportti.fi, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepel-valtimotauti ja sydäninfarkti, […]
Raportointiohjeessa molempia malleja.. Tähän viestinnän lehtorit osaavat vastata parhaiten. Oma vastaukseni on: Jos kuvion seloste on kokonainen lause, piste tulee perään. Jos se ei ole kokonainen lause verbeineen, pistettä ei tule.
Kysymyksestänne ei selviä, ovatko toimitusjohtajat osa lähdeaineistoanne vai tutkimusaineistoanne. Raportointiohjeessa sanotaan (s. 22): ”Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2). – – Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja […]
Eli keskittääkö vai tasatako? Tästä ei anneta selkeätä määräystä raportointiohjeessa eikä standardissa. Suosittelen yleisohjeena, että noudatat myös kuvioiden ja taulukoiden asemoinnissa raportointiohjeessa kerrottua sivun asemointia: reunus eli marginaali on vasemmalla 4,3 cm. Joskus esimerkiksi taiteellisissa opinnäytetöissä saattaa olla tarve erilaiseen ratkaisuun. Kysy silloin tarkemmat ohjeet opparisi ohjaajalta.
Nyt oppareiden tekstisivujen marginaali eli reunus eli tyhjä vierus on vasemmalla 4,3 cm ja muissa reunoissa (oikea, ylä, ala) 2 cm. Mun puolesta vasenkin marginaali voisi olla 2 cm. Muutosta ei voi ehkä kuitenkaan toteuttaa vielä, koska moni oppari julkaistaan yhä edelleenkin paperimuotoisena. Tuo 4,3 cm reunus on just sitä varten, että läpyskän voi nitoa […]
Lukulaitteelta luettavissa kirjoissa ei aina ole sivunumeroita, vaan eteneminen osoitetaan prosentteina. Vastaus: Tämä on uusi tilanne, joten yritetään soveltaa nykyistä ohjetta mahdollisimman johdonmukaisesti. Otan tämän esiin seuraavassa raportointiohjeen päivityksessä, mutta mennään siihen asti tällä ohjeella. Lähdeluettelossa (esimerkkinä Kindle-lukulaite): Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostieto tai versiotieto. Kustantaja: Kustannuspaikka. Kindle-lukulaitteella luettava e-kirja. Tekstissä: Tekstiä […]
JAMKin oppariohjeet on kattavasti opinto-oppaassa: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo. Tuolta sivulta on myös linkki kirjaston oppariohjeistukseen. Kirjasto neuvoo esimerkiksi siinä, miten opparit julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa.
Raportointiohjeen mukaan kirjasintyypin on oltava ”helppolukuinen ja selvä, esimerkiksi Calibri, Arial, Helvetica tai Palatino.- – Muitakin kirjasintyyppejä saa käyttää.” Vaikka Calibri on listan ekana, se ei ole määräys vaan todellakin vain yksi esimerkki helppolukuisesta fontista. Monet opiskelijat tekevät opparinsa etänä, eikä voi olettaa, että kaikilla olisi käytössään yksi ja sama fontti. Maailmalla liikkuu erilaisia käyttöjärjestelmiä […]
Joo ja ei. Joo: Yleensä tällä tarkoitetaan sitä, että ennen kuin sännätään keräämään tutkimusaineisto, pysähdytään laatimaan tutkimuksen tietoperusta. Ja siihen tarvitaan lähteitä! Ei: Otsikon väite ei kuitenkaan päde täysin, sillä ekaksi on valittava opparin aihe ja asetettava tutkimukselle tavoitteet, yksi tai usea. Ensimmäinen merkittävä etappi onkin aiheen ja näkökulman valinta, jota kutsutaan myös aiheen rajaukseksi. […]