Lähteenä kokousmuistiinpanot

Kuinka merkitsen tekstiin ja lähdeluetteloon sellaisen kokouksen muistion, jossa olen itse ollut läsnä ja jonka olen itse laatinut? Voinko käyttää omaa nimeäni ja vuosilukua? Kokouksesta ei muita pöytäkirjoja tai muistioita ole laadittu. Vastaus: Onko muistio sellainen, joka jaetaan kaikille? Silloin sitä voi kutsua muistioksi. Muussa tapauksessa ajattelen, että kyseessä on henkilökohtaiset muistiinpanosi. Muistiot ja pöytäkirjat […]

Lähde salatussa intranetissä

Kuinka voin merkitä sellaisen lähteen, joka on salatulla internet- sivulla, esim. Intranet tai Facebookin sivusto, jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla? Vastaus: Pyyhälsin JAMKin intraan etsimään salaisuuksia. Tällaisen löysin: Tiesitkö, että voit tehdä videoita opetuskäyttöön? 2013. Uutinen 14.11.2013. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstön intranet. Pääsy vain JAMKin henkilökunnan tunnuksilla. Viitattu 14.11.2013. Sähköisiin lähteisiin tulee yleensä viimeiseksi […]

Kuka tai mikä on vastuussa raportointiohjeesta?

Huomasin, että opettajat ohjeistavat opiskelijoita antamaan palautteita esimerkiksi raportointiohjeen epäselvyydestä kirjastoon, koska ”ohje kuuluu kirjaston vastuulle”. Haluan täsmentää vastuu-asiaa: Kirjasto ei ole vastuussa raportointiohjeesta, vaan JAMKin kielikeskus, joka saa siihen rahoituksen. Aiemmin, monta vuotta sitten, myös kirjasto sai rahoitusta raportointiohjeen päivitykseen.

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)? Vastaus: Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla. Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot […]

Vapaaehtoinen vuosikerta-tieto

Entä jos kuitenkin haluan ilmoittaa lehden vuosikerran lähdeviitteessä? Vastaus: Kansallinen lähdeviite-standardimme (SFS 5989, 2012) kertoo, että lehden vuosikerran (volyymin) voi halutessaan ilmoittaa. Esimerkiksi näin (esimerkit standardista): vsk. 6, no. 3, s. 25–45. vol. 2, plate XXV Sanat ”vuosikerta” tai ”volume” tai ”numero” voi jättää pois. Standardin esimerkeissä käytetään niiden tuttuja lyhenteitä. Jos sekä vuosikerta että lehden […]

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki? Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään. Vastaus: JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä. Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1). Lehtien nimien lyhenteet Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää […]

Orpo pääluvun otsikko

Tässä opparia tehdessäni tuli mieleen, mitkä opparin osat ja missä tapauksessa voi aloittaa uudelta sivulta? Lähteet ainakin, ja liitteet, mutta voiko esimerkiksi pohdinnan aloittaa uudelta sivulta, vai käyttäytyykö se samoin kuin muut pääluvut (eli se alkaa kaksi riviä edellisen tekstikappaleen jälkeen). Entä jos pääluku alkaa sivun alalaidasta? Voiko sen tällöin aloittaa seuraavalta sivulta? Kiitos vastauksesta […]

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen? Vastaus: Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota. […]

Oppariblogissa pieni paussi

Oppariblogi jää pienelle, marraskuun alkupuolelle kestävälle tauolle. Mukavaa kontaktivapaata viikkoa ja/tai rentouttavaa lomaa!

Toiminnallisen osuuden diat

Toteutamme toiminnallisessa osuudessa PowerPoint-esityksen. Tarvitseeko tekstiviitteet kirjoittaa siihenkin vai riittääkö esim. tekstin perään numero ja loppuun numeroa vastaava lähde? Mitä mieltä olet?  Vastaus: Olen nähnyt kumpaakin tapaa ja ne ovat mielestäni toimivat. Tärkeää on ilmoittaa käyttämänsä lähteet. Liukon Satu pohti vähän samalla tavalla: Minusta tämä ei välttämättä ole sidoksissa siihen, että kyse on opinnäytetyöstä, vaan […]

Monta lähdeviitettä kokoomateoksesta

Kun kyseessä on kokoelmateos ja tekstissä on monta viittausta samasta teoksesta. Kirjoitetataanko lähdeluetteloon yhden kerran teos vai täytyykö teosta toistaa monta kertaa koska tekijä on eri? Vastaus: Kokoomateos koostuu eri tekijöiden itsenäisistä teksteistä. Tekijöillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä. Jokaisesta eri tekijöiden artikkeleista (tai kirjan luvuista) tehdään oma lähdeviitteensä lähdeluetteloon. Lähdeluetteloon tulee lähdeviite vain niistä kokoomateoksen […]

Sulkumerkit julkaisun nimessä

Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926 ”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa […]

Kalevala-viitteet

Kuinka Kalevalaan viitataan tekstissä ja lähdeluettelossa? Vastaus: Ihan normisti. Kalevalasta on useita painoksia, joten julkaisuvuosi ja painostieto ovat tärkeitä tässä tapauksessa. Myös kustantaja-tieto voi olla oleellista kertoa, koska Kalevaloita on pilvin pimein. Jos kyseessä on perinteinen painettu kirja, lähdeluettoloon tulee: Kalevala. Julkaisuvuosi. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. Kalewala, taikka, Wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista. 1835. […]

Asiakeskeinen viittaus toissijaiseen lähteeseen

Kuinka toissijaiseen lähteeseen voidaan viitata, varsinkin kun tekijöitä on monta. Olemme kirjottaneet tällä tavalla ja ohjaajien mielestä tämä on väärin: Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia. (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteisiin Hartling ym.2009). Musiikilla on monia myönteisiä vaikutuksia. Musiikki lievittää pitkän sairaalahoidon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia keskosen neurologiseen kehitykseen sekä vaikuttaa myönteisesti fysiologisiin tekijöihin […]

Milloin linkki artikkelilähteeseen?

Olen löytänyt artikkeleita kirjaston tietokannoista hakusanoilla. Miten teen lähdeviitteet? Laitanko kaikista linkit? Vastaus: Linkki laitetaan, kun kyseessä on sähköinen (elektroninen) lähde, eli e-artikkeli. Jos saat tiedon artikkelin olemassaolosta Janet-tietokannasta, mutta et pääse lukemaan sitä, vaan menet lainaamaan kirjastosta paperisen lehden, linkkiä eikä viitattu+päivämäärää tule lähdemerkintään. Silloin lähdemerkintään tulee Tekijä. Vuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi numero, […]

Saman kirjoittajan tekstit samassa teoksessa samana vuonna

Meillä on lähdeluettelossa tämmöiset lähteet: Raussi-Lehto, E. 2006. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita. Raussi-Lehto, E. 2006. Syntymän hoito. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita. Törmäsimme tekstiviittauksia tehdessä semmoiseen ongelmaan, […]

Monisivuinen liite

Yritin etsiä raportointiohjeesta tuleeko (liite 1) vai (Liite 1)? Mielikuva, että isolla, mutta vahvistusta en löytänyt. Enkä ohjetta, jos liite on useampi sivuinen, miten merkitään Liite 1, jatkuu tms. Vastaus: Tekstissä liitteet mainitaan ihan normaalisti tyyliin (ks. liite 2). Liiteen alussa sen alkukirjain tulee isolla, mutta jatko naputellaan pienellä. Samaan tapaan kuin alalukujen otsikot. Esimerkiksi: […]

Digium Enterprisella tehty taulukko

Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta. Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu? Vastaus: Voit […]

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.? MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/ MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/ MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/ MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. […]

Päivityspäivän ilmoittaminen lähdeviitteessä

Miten Työterveyslaitoksen sivuihin tehdään viittaus. Otan esimerkkinä Ergonomia-osuuden. Tässä linkki osoitteeseen, jotta tiedät mitä tarkoitan: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx Merkataanko tekstiin lähteeksi (Mitä ergonomia on? 2013), jos tekstin kirjoittajaa ei olla erikseen mainittu? Entäpä voiko päivämääränä käyttää tuota ”Päivitetty 26.06.2013”. En ole varma myöskään lähdeluetteloon tulevasta merkinnästä… Voisiko se olla näin? Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivut. Ergonomia. […]

Pykälän verran yksinkertaistettu lähdeviite

Olisi mahtavaa, jos osaisit auttaa lähdemerkintöjen parissa. Välillä tuntuu, että näiden kanssa painimiseen menee enemmän energiaa/aikaa kuin itse työn tekemiseen. Miten pitäisi merkitä opinnäytetyössä samasta laista olevat eri pykälät? Merkataanko ”tekstin sisään” pykälät, esimerkiksi (23.8.2002/738 24 §) tai (23.8.2002/738 25§) jne ja lähdeluetteloon sitten seuraavasti kaikille eri pykälille yhteisesti: ”L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin […]

Lähdeviite yhdistyksen sivusta

Olemme käyttäneet opinnäytetyössä lähteenä Päijät Hämeen MS-yhdistyksen virallisten sivujen etusivun tietoja kartottaaksemme yhdistyksen taustaa yms. Kappale on: ”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Yhdistyksen taustaa, […]

Tekijät tai nimikirjaimet sisällysluettelossa

Kirjalla on kaksi tekijää Kiiltomäki & Muma. He ovat kirjoittaneet kirjan kappaleita yhdessä ja erikseen. 2. kappaleessa molemmat ovat laitettu sisällysluetteloon kirjoittajiksi, mutta tekstistä olemme käyttäneet vain Kiiltomäen kirjoittamia osuuksia. Kuinka viittaus ja lähdemerkintä laitetaan? Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. A. Kiiltomäki ja P. Muma. Teoksessa Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Sairaanhoitajaliitto. […]

Tekijäksi luvun kirjoittaja vai kirjan työryhmä?

Kirjasta ”Lapseni on kuollut” käytimme lähteenä vain yhden työryhmän jäsenen tekstiä. Pitääkö meidän laittaa lähdeluetteloon koko työryhmä sekä ”kirjoittajina toimivat lisäksi” -henkilöt vai riittääkö pelkkä kyseisen kappaleen kirjoittaja? Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Työryhmä. Teoksessa Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. SYLVA Ry. ????? Vastaus: Kyseisen kappaleen kirjoittaja riittää […]

Monta raporttia samalla nettisivulla

Miten opinnäyteytyöhön merkitään lähdemerkinnät, jos samasta lähteestä on monta eri teosta? kun esim Internet sivuilta on samasta osoitteesta monta eri kohtaa, esim vuosikirja ja eri raportit? Miten ne laitetaan, numeroidaanko ne 1 eteenpäin vai? En löytänyt Jamkin sivuilta ohjetta kyseiseen ongelmaan..  Vastaus: Lähteet voi merkitä ihan tavallisesti, ei tarvitse numeroida. Käytän esimerkkinä YLEn sivustoa. Sivustolla […]

Valmis raportointipohja opparille?

Onko olemassa YAMK opinnäytetyölle valmista raporttipohjaa? Vastaus: Muutos alkuperäiseen vastaukseen, 2.12.2015: Nykyään Elmossa (JAMKin opiskelijaintra) on valmis raporttipohja! Se löytyy JAMKin käyttäjätunnuksilla: https://intra.jamk.fi/opiskelijat/opinnayte/Sivut/default.aspx Siellä ovat myös linkit erillisiin kansi- ja kuvailulehtiin, jos niitä tarvitaan. Sekä myös kaikkiin muihinkin ohjeisiin, mitä opparintekijä tarvitsee. Tässä linkit vielä erikseen: Amk-opinnäytetyön ohjeet löydät opinto-oppaasta: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/ Yamk-opinnäytetyön ohjeet ovat myös […]

Virtuaali-AMK:n kuviot

Saako oppariin liittää suoraan Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilla olevan kuvion (tietysti lähdemerkinnöin) vai pitäisikö sitä jotenkin ”muokata” ja laittaa ”mukaeltu” se ja se.. Vastaus: Opparissa saa olla virtuaali-AMK:n sivuilta otettu kuvio,  jos ilmoittaa lähteen. Ei tarvitse lisätä ”muokattu” tai muita vastaavia sanoja, jos kerran ei ole sitä muokannut. Kun tein materiaalia virtuaali-AMK:n sivustolle muinoin, allekirjoitin sitä ennen […]

Viittaus Terveysportin sähköiseen artikkeliin

Miten kuuluisi viitata Terveysportin sähköiseen artikkeliin oikein? Osa  Terveysportin materiaalista on ilmestynyt paperikirjoina, osa sähköisinä kirjoina, osa tietokantoina. Koska Terveysportti sisältää eri tietokantoja ja siellä artikkeleita, opiskelijat hämääntyvät. Esimerkki, tuo aho00890 on artikkelin tunnus: Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. http://www.terveysportti.fi/dtk/aho/koti?p_artikkeli=aho00890&p_haku=aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6. vai Roine, R.O […]

Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa

Miksi viitattuihin oppareihin merkitään raportointiohjeen mukaan sen url-osoite, eikä oikeaa osoitetta? Kumpi on suositeltavampi? Vastaus: Tarkoitat urlilla varmaan Theseuksessa ilmoitettavaa tiettyä url-linkkiä. Esimerkiksi jos haluaisin viitata melko uuteen oppariin kestävyysharjoittelun aiheuttamiin vaikutuksiin metabolisen oireyhtymän riskitekijöissä, käyttäisin tätä linkkiä, jonka näkee, kun Theseuksessa klikkaa tuloslistalla kyseisen opparin riviä: Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917. Kun avaa opparin, […]

Viittaus YAMK-oppariin vs. graduun

Koen ongelmallisina YAMK:n ja pro gradun viittaamistavat. Kysymys kuulukin olenko oikeilla jäljillä? Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapia YAMK kuntoutuksen koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1. Toivonen, P. 2011. Murtuma mieheydessä: Aikuisiän selkäydinvamma ja maskuliinisuuden rakentuminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, sosiologia, valtiotieteellinen tiedekunta. […]

Viitataanko väikkäriin eri tavalla kuin oppariin?

Väitöskirjaan viitataan eri tavalla kuin opinnäytetyöhön, miksi on näin? Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1. Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. [Gainesville, Fla.]: University of Florida. Väitöskirja. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf. […]

Monesta lähteestä muokattu kuvio

Olen luomassa kuviota selkäydinvammahoidon ja kuntoutuksen vaiheista. Vaiheistus on muuttunut (v. 2010) ja uusista vaiheista ei ole päivitettyä kuvaa. Aion siis muokata löytämääni kuvaa (Alaranta ym.) ja käyttää kuvan muokkauksessa tietoja kahdesta tekstilähteestä (Dahlberg & Alaranta; Käypähoito). Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, tuleeko myös nämä lähteet merkitä kuviolähteeseen? Kuvio X: Selkäydinvammahoidon ja […]

Kolmen lähteen kimppa tekstissä

Oppariin liittyvä kysymykseni koskee viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Aloitettuani kirjoittamaan opinnäytetyötä, olen törmännyt siihen että monessa lähteessä puhutaan hyvin samalla tavalla jostain tietystä asiasta (mikä on tietysti hyvä asia!), kuten esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olen siis merkinnyt oppariini näitä viittauksia useampaan julkaisuun esim. seuraavasti (Virtanen 2009; Meikäläinen 2006, 10; Mäkelä 2011, 14.) Ja kysymykseni siis […]

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan. Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta? Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina? Vastaus: Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina. Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta. Heti […]

Opinnäytetyön muistilista

Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi? Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä. Vastaus: Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin). JAMKissa on mainio […]

Henkilökohtainen sähköpostiviesti

Kysymykseni koskee saman henkilön lähdeviittausten erottamista toisistaan  – henkilökohtaisen tiedonannon ja muun kirjallisuuden ollessa kyseessä. Lähdeluettelossa tämä taitaa mennä näin… Meikäläinen, M. 2013a. Kaikenlaista Meikäläinen, M. 2013b. Monenlaista Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Sähköpostiviesti 14.1.2013. Kahden ensimmäisen merkitseminen tekstiin tulisi kaiketi tällä peruskaavalla (Meikäläinen 2013a, 14). Entä henkilökohtaisen tiedonannon merkitseminen tekstiin? Esim. näin? Jotain, jotain, jotain […]

Tuleeko tekstiviitteeseen ”ym.” vai ”ja muut”?

Emme osaa määritellä minkälainen teksti on asiakeskeinen ja asiantuntijakeskeinen. Tätä tietoa tarvitsemme, kun samaan lähteeseen viittaamme toista tai useampaa kertaa opinnäytetyössämme. Eli miten määritellään, että viittaukseen tulee ”ym.” (asiakeskeineinen) tai ”ja muut” (kirjoittajakeskeinen)? Voisitko auttaa meitä ratkaisemaan tämä kysymys? Alla luettelo lähteistä joiden kohdalla meidän tulee tämä miettiä: 1. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A. […]

Salaisten oppareiden tiedot tietokannoissa

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/ Näkyvätkö salaiset työt kirjaston tietokannassa? Vastaus: Kysyin asiaa tietopalvelusihteeri Anne Pajuselta, joka vastaa tällä hetkellä salaisten töiden käsittelystä kirjastossa. Tietokannoissa oppareiden tiedot näkyvät näin: (lyhyet tiedot = työn julkaisupäivä, kieli, salaisuuspäivä, työntekijä, ohjaaja ja työnantaja) Janet: tavalliset opparit: jos työ on julkaistu Theseuksessa viim. 31.12.2012: […]

Julkaisulupa muista opiskelijoista ottamistani kuvista?

Tarvitseeko työssä olla maininta siitä että minulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Ja tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto että olen ne itse ottanut? Vastaus: Mielestäni sinun kannattaa mainita siitä, että sinulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Se on vähintäänkin hyvätapaista, mutta antaa sinulle todennäköisesti juridisestikin vankan tuen kuvien julkaisemiseen. Kysymys ”Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa […]

EUR-LEXin asiakirja: lyhenne vai nimi?

Opiskelija käyttää lähteenään Euroopan komission asiakirjaa. Tehdäänkö siihen lähdeviite lyhenteellä KOM (2006)0848 kuten lakilähteisiin, vai muulla tavalla? Linkki on: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT Jos muulla tavalla, tulisiko se silloin näin: Euroopan komissio. 2007. Uusiutuvia energianlähteitä koskeva etenemissuunnitelma -Uusiutuvat energianlähteet 2000- luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen. KOM (2006) 848. Vastaus: JAMKissa tekijänä on aina henkilö, ei yhteisö, joten lähdeviitteen aloittaminen […]

Aineistoesimerkkien sisennys

Tässä teen oppariani ja etsin oppariblogistakin vastausta kysymykseeni, mutta en ihan suoraa vastausta ainakaan löytänyt. Eli käytän opparissani esimerkkejä haastattelujen pohjalta litteroidusta aineistosta. Mietin kuitenkin, että jos aloitan esimerkin keskeltä lausetta tai lopetan sen, ennen kuin lause oikeasti loppuu, miten tämä pitää merkitä? Esimerkiksi jos koko lause on tällainen: ”Mut sitte tota oikeestaan näitten kahden […]

Viittaus kirja-arvioon

Tässä lähdemerkintä ja oma pohdiskeluni, miten lähteen voisi merkitä. OK? Google (music and marketing and internet) Kusek, D & Leonhard, G. 2005. The Future Of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Boston, Ma: Berklee Press. Viitattu 12.3.2013. http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf Vastaus: Kyseessä on Giambalvon kirjoittama kirja-arvostelu/kirja-arvio. Arvioitavan kirjan ovat kirjoittaneet Kusek & Leonhard. Kirja-arvion tiedot näkyvät […]

Tiivistelmäsivujen sivunumerot

Miten tiivistelmäsivuista saa sivunumerot pois ja sitä kautta sisällysluettelon täsmäämään? Ainakaan minun koneellani sellaista toimintoa ei ole, tai ainakaan en sitä löydä. Vastaus: Tällaisiin kysymyksiin on hieman hankala ottaa kantaa, koska en ole tietojärjestelmätuki enkä atk-ope. Mutta kerron, miten ja minkälaisilla toimenpiteillä minä yrittäisin ongelmaa ratkaista. Sivujen numerointi alkaa sisällysluettelosivulta (joka on sivu 1). Sivunumerointi […]

Enkku-kuvailulehti enkunopelle

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni ja haluaisin lähettää englanninkielisen kuvailulehden tarkastettavaksi. Mihin ja kenelle lähetän tekstini? Vastaus: Kysäisin tätä kielikeskuksesta. Osuin oikeaan paikkaan, sillä sain varmistuksen, että enkunkieliset kuvailulehdet todellakin syynätään juuri siellä. Lähetä kummatkin (suomi, englanti) kuvailulehdet vaikka sille enkunopelle, jonka tunneilla olet ollut. Näin ne menevät todennäköisimmälle enkku-kuvailulehden tarkastajalle suoraan. Mikäli kielikeskuksessa onkin toisenlainen työnjako, […]

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö […]

Miten viittaan raportointiohjeeseen?

Viitataanko raportointiohjeeseen kuten nettisivuihin? Vai kuten kirjaan? Vastaus: Sain tämän kysymyksen tietooni yhdessä opettajakokouksessa. Kysymys on mielenkiintoinen, sillä nykymaailmassa kirjat muuttuvat verkkokirjoiksi ja sitä mukaan kirjan ja nettisivuston ero alkaa ainakin ihmisten mielikuvissa hämärtyä. Mielestäni raportointiohje, vaikka saattaakin olla sangen hämyisä uudistuneessa muodossaan JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa, on enemmän verkkokirja kuin nettisivusto. Toki se on osa […]

Viittaus suoraan alasivulle netissä

Kiitos edellisestä vastauksestasi, auttoi paljon! Mitäs mieltä olet allaolevasta? Eikö tämä ole liian pitkä selitys? –>  http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46794&contentlan=1&culture=fi-FI; Toiminta ja palvelut. Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Valtioneuvoston ohjaaman verkoston esittely. Viitattu 5.3.2013. Vastaus: Hauska kuulla, että koit vastaukseni hyödylliseksi! Pituudesta ehkä sen verran, että voit ehkä oikaista yhdessä mutkassa hieman. Koska käytät tuota alasivua Viennin […]

Oikein muotoiltu taulukko

Miten tehdään oikein muotoiltu taulukko? Vastaus: Taulukot ovat kivoja! Suurin osa suomalaisista taitaa olla kanssani samaa mieltä. Olemme intohimoista taulukkokansaa. Luulisinpa, että taulukoiden muotoiluun vaikuttaa eniten tutkimustehtäväsi. Taulukon riveille ja sarakkeille tulee yleensä sellaisia asioita, joita opparintekijä haluaa opinnäytetyössään selvittää. Usein tilastoanalyysiohjelmilla (esim. SPSS) tulee tietyllä tavoin muotoiltuja taulukoita, mikä voi olla hyvä apu monelle […]

Kuvioselosteessa toissijainenkin lähde

Jos kirjassa kuvio on otettu toisesta lähteestä, pitääkö ilmoittaa se lähde, josta itse on kuvion ottanut vai alkuperäinen lähde? Vastaus: Ilmoita se julkaisu, josta olet kuvion ottanut. Lähdeluetteloon tulevat vain ne julkaisut, joita on itse lukenut, kuunnellut tai katsonut. Jos et ole itse lukenut alkuperäislähdettä, JAMKin systeemin mukaan sitä ei mainita lähdeluettelossa. Kuvioselosteessa (kuviotekstissä, kuvatekstissä) […]

Vaihtelevanpituiset aineistoesimerkit

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni. Pohdintaa herätti suorien lainausten merkintätapa. Suorat lainaukset ovat vastaajien kirjoittamia tutkimustuloksia ja oleellisia työn kannalta. Suurin osa lainauksista on alle 3 riviä, mutta osa myös enemmän. Miten nämä merkitään työhön? Samalla tavalla oletettavasti, mutta laitetaanko kaikki lainaukset tuon alle 3 riviä ohjeen mukaan, vai kuinka? Vastaus: Kyse on siis vastaajista, joilta olet […]

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok? Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien […]

Suomennettu julkaisu: tekijäksi suomentaja vai alkuperäinen kirjoittaja?

Laitetaanko opinnäytetyön lähdeluetteloon suomennetun teoksen alkuperäinen nimi ja tekijä? Viitataanko tekstissä suomentajaan vai alkuperäiseen tekijään? Emme löytäneet tästä ohjeistusta raportointiohjeistamme. Opiskelija on jättämässä valmiin työnsä, joten olemme kiitollisia tiedosta. Vastaus: Nopeasti mietittynä näin: Vaikka julkaisu on suomennettu, tekijäksi tulee alkuperäinen tekijä. Alkuperäisellä tekijällä on tekijänoikeus tekstin sisältöön. Lähdeviite alkaa hänen nimellään. Alkuperäisen tekijän nimi on […]

Team Finland -sivuston viitteet

Aloitin opinnäytetyön kirjoittamisen pari viikkoa sitten ja olen nyt pähkäillyt hirveästi (lähdeviittausohjeitakin lukien) millä tavalla minun tulee merkitä erään erittäin usein käyttämäni internet-sivuston lähteet jokaisen kappaleen loppuun ja myöskin lähdeluetteloon. Sivusto on: http://team.finland.fi/Public/Default.aspx  Voisitko antaa minulle esimerkkilähdeviittaukset vaikkapa tähän: http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture=fi-FI ? Vastaus: Kyseessä näyttää olevan Team Finland -verkoston ylläpitämä sivusto, jota ohjaa Valtioneuvosto ja jonka […]

Kun ajatus katkeaa, käytä ajatusviivaa

Yritin etsiä Jamkin raportointiohjeesta tarkempia ohjeita suorien lainausten käyttöön esimerkiksi tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avoimia vastauksia lainatessa, mutta omaan silmääni ei ainakaan osunut. Eri lähteissä on hiemat erilaiset ohjeet, kuinka lainauksen ns. pilkkomista lyhyemmäksi merkataan. Eli  tarkoitan nyt sitä, kun osa tekstiä poistetaan lainauksen keskeltä tai että lainausta ei aloiteta ensimmäisestä lauseesta. Jossain käytetään kolmea pistettä, […]

Nelli-linkki lähdemerkinnässä

Olisin kysynyt hieman lähdemerkintä asiaa liittyen nelli-portaalista otetusta artikkelista. Viimeksi tutkimusmenetelmäkurssilla neuvottiin laittamaan artikkelin tiedot seuraavaan järjestykseen: Mahal, P. 2009. Organizational culture and organizational climate as a determinant of motivation. IUP Journal of Management Research, 8. 10, 38-51. Viitattu 10.12.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, EBSCO Business Source Elite. Nyt opinnäytetyön tarkistaja laittoi merkinnän, että kentän  Http://www.jamk.fi/kirjasto koodi […]

Lähdeviite YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Minulla on opinnäytetyössäni kaksi sellaista lähdettä joiden lähdeviittausta olen miettinyt ja venkslannut pitkään, enkä ole oikein löytänyt vastaavaa tuolta raportointiohjeesta tai siitä sinun kirjoittamasta pikaoppaasta. Toinen on http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf Olenko siis viitannut lähteessä oikein: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009 – työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön […]

Vältä pdf-tiedostoja Urkundissa

Voimmeko lähettää opparin Urkundiin pdf-tiedostona? Vastaus: Optimassa olevassa opiskelijan urkund-pikaohjeessa lukee näin: ”Suositeltavinta on käyttää Microsoft Wordin (.doc ja .docx) tai OpenOfficen (.odt) tiedostomuotoja. Vältä pdf-tiedostojen lähettämistä.” Samaa asiaa on käsitelty myös aiemmin blogissani, katsokaa esimerkiksi tämä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/11/09/urkund-hyvaksyy-monta-tiedostoa/ Urkund on JAMKissa käytössä oleva plagioinninesto-ohjelma. Urkund-vastuuhenkilö Anne Luukkonen täydentää vastaustani: Urkundin käyttöohjeet löytyvät Optimasta (optima.jamk.fi) -> […]

Monen taulukon synteesi

Sovellan opinnäytetyössäni projektiosaamisen kirjallisuutta asuinhuoneiston remonttiin sopivaksi, eli esimerkiksi muodostan taulukon remontin budjetointiin soveltaen erilaisia budjetointimalleja ja teen niistä yhden ”oman” version. Voisitko auttaa, miten näissä tilanteissa laitan lähdemerkinnät? Kyseessä käytän siis useaa eri lähdettä, mutta koostan niistä sovelletun version. Näitä tapauksia työssäni on useita, joten olisi parempi ne nyt laittaa alusta alkaen oikein. Vastaus: […]

Viittaustapojen sekakäyttö

Olen käyttänyt opinnäytetyössä asiakeskeistä viittaustapaa. Miten siinä tulisi viitata toissijaiseen lähteeseen? Jos viittaan alla esitetyllä tavalla, niin luuleeko lukija minun laittaneen vahingossa kaksi eri lähdettä? Ja kiepsahtaako viittaus näinkin kirjoittajakeskeiseksi? Hart (1996) määrittelee massaräätälöinnin… (Ahoniemi ym. 2007, 16). Entä saako asia- ja kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käyttää sekaisin opinnäytetyössä? Tarkoitan lähinnä tilannetta, jossa kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käytetään vain […]

Dissertation vai väitöskirja?

Miten merkitä edellä olevan lähteen tiedot? Tuleeko kirjoittaa lähteeseen suomeksi vai englanniksi ”Väitöskirja”, jos muut kirjoitettu englanniksi? Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Väitöskirja. Göteborg University. Vastaus: Enkunkielisen opparin lähdeluettelo tehdään enkuksi, suomenkielisen suomeksi. Esimerkiksi kaikki täydentävät sanat tulevat sen mukaisesti: Julkaisussa/In, väitöskirja/dissertation jne. Jos teet suomenkielistä opparia, […]

Kehittämisdraivia oppariin

Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat: – Kehittämis- & analyysimenetelmät – Kehittämis- & tutkimusote Mistä näissä on kyse? Vastaus: Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin: ”Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella. JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös […]

Numeroitu lähdeluettelo sekä kirjoittajan ja luvun tiedot tunnisteissa

Toimin ohjaajana opinnäytetyössä ja aloituspalaverissa opiskelijan opinnäytetyön tilaajayrityksen edustaja kyseli mahdollisuutta käyttää viitteissä numeromerkintää hakasuluissa ja numeroitua lähdeluetteloa. Onko ko. esitystapa kielletty vai voidaanko sitä tilaajan toivomuksesta käyttää? Hän esitti myös toiveen saada käyttää ylä- ja alatunnisteissa esim. kappaleen numeroa ja nimeä sekä työn tekijän nimeä ja vuosilukua. Vastaus: Kiitos yhteydenotostasi. Joo, kyseinen esitystapa on […]

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon? – Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria? – Artikkeleilla sama kirjoittaja – Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011) – Ei sivunumeroita – Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000) […]

En omista Wordiä – haittaakse?

Onko väliä millä ohjelmalla opinnäytetyön kirjoittaa? En omista Wordia, eikä koululla kirjoittaminen ole oikein realistinen vaihtoehto. Jos lopullinen PDF muodostetaan yhdistämällä kolme eri PDF-tiedostoa (kansilehti, kuvailulehti ja itse sisältö) yhdeksi, niin onko sillä väliä millä itse työn sitten kirjoittaa, kunhan lopputuloksen ulkoasu on ohjeiden mukainen? Kansilehden ja kuvailulehden voin käydä koululla kirjoittamassa Wordilla, ne eivät […]

Kaksi toisen käden lähdettä

Miten viittaan kahteen toisen käden lähteeseen? Kirja on Hautalan ym. Toiminnan voimaa kirjasta: ”XXXXXXXXXXXXXX (Cole & Tufano 2008; Kielhofner 2008).” Suunnittelin viittaavani näihin seuraavalla tavalla: Olen sitä ja tätä mieltä että…. (Colen & Tufanon 2008 ja Kielhofnerin 2008 mukaan Hautala ym. 2011, 320). Vastaus: Jos olet todellisuudessa lukenut vain Hautalan ym. kirjaa, JAMKin ohjeistuksen mukaan […]

Uusi raportointiohje pdf-tiedostona?

Opiskelija: Uusi raportointiohje blogimuodossa on erittäin epäjohdonmukainen ja sieltä on vaikeaa etsiä nopeasti juuri sitä tietoa mitä raportointiin tarvitsisi. Harmittaa kun en ehtinyt tallentaa vanhaa .pdf muotoista raportointiohjetta koneelle… Vanha takas! Opettaja: Onko ohje saatavissa pdf:nä, en sitä löytänyt, mutta varmaankin on jossakin > toivottavasti Vastaus: Tällä viikolla on suorastaan satanut, runsaan lumen lisäksi, toiveita […]

Pilkut ja &-merkki tekijöiden väliin

Jos kirjoittajia on useita, eikös ole niin, että ensimmäiset erotetaan pilkulla ja vain kahden viimeisen välissä on & -merkki lähdeviitteessä? Vastaus: Lähdeviite on lähdeluettelossa oleva merkintä lähteestä, jota opparintekijä käyttää lähteenään työssään. Olet oikeassa: Jos lähteen tekijöitä on useita, muiden väliin tulee pilkku ja vain kahden viimeisen väliin pujotetaan &-merkki. Esimerkki: Hirsjärvi, S., Remes, P. […]

Ruuhkaa oppariblogissa

Oppariblogiin on tullut runsaasti kysymyksiä viime aikoina. Olkaa kärsivällisiä, yritän purkaa ruuhkaa lähiaikoina.

Tapion taskukirja

Tapion taskukirja, joka on toimitettu teos, sisältää siis useiden kirjoittajien artikkeleita. Teoksen julkaisija on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, kustantaja Kustannusosakeyhtiö Metsälehti ja paikka Helsinki. Jos ja kun lainaan yhtä ko. teoksen artikkeleista, merkitsen seuraavasti: Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253. Tarvitaanko tuohon […]

Kaikki tekijät tekstiviitteeseen ekalla kerralla

Eikös tekstissä olevissa lähdeviitteissä kuulu merkitä aina kaikki kirjoittajat, kun ko. lähdeviite mainitaan 1. kerran (joskus vain sen yhden ja ainoan kerran)? Vastaus: Tekstiviitteessä ilmoitetaan ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät, julkaisuvuosi ja mahdolliset sivunumerot. Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu ”ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa […]

Toimeksiantajan nimen kiertoilmaisu kuvailulehdessä

Jos opinnäytetyön toimeksiantajana on yritys, mutta yritystä ei saa raportissa mainita nimeltä, niin jätetäänkö kuvailulehden toimeksiantaja -kohta silloin tyhjäksi vai käytetäänkö kiertoilmaisua ”palvelualan yritys” tai vastaavaa? Kuvailulehden tekstiosuudessa olen kertonut asiasta näin: ”Toimeksiantajana oli matkatoimisto, jonka ydinliiketoimintaa on liike- ja ryhmämatkapalvelut sekä tapahtumien järjestäminen yritysasiakkaille. Vastaus: Kysyin vinkkiä tähän JAMKin koulutuksen kehittämispäälliköltä. Hän suosittelee kiertoilmaisun […]

Uusi raportointiohje avoimissa oppimateriaaleissa

Yritin etsiä uutta raportointiohjetta, mutta en löytänyt. Missähän se mahtaa olla saatavilla? Onkohan ohjeeseen tullut paljonkin muutoksia, sillä olen aloittanut työn vanhalla ohjeella ja loppuun pitäisi sitten päästä uusin neuvoin. Onko tiedossa paljonkin remonttia jo kirjoitettuun tekstiin? Vastaus: Uusi raportointiohje on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet vanhalla raportointiohjeella, voivat käyttää sen ohjeita […]

Taulukon nimi yläpuolelle, kuvion alapuolelle – mikä logiikka?

Metodiopinnoissa aina ihmetyttää kaksi asiaa, joille kaipaisi loogista selitystä, koska kaikelle on aina syynsä. 1) Miksi taulukossa taulukon nimi (siis taulukon sisällön kuvaus) tulee taulukon yläpuolelle (TAULUKKO xx)? 2) Miksi ns. kuviossa selitysteksti tulee kuvion alapuolelle (Kuvio xx) 3) Jotta ei olisi liian helppo kysymys, niin miksi taulukko kirjoitetaan suurkirjaimilla (TAULUKKO) ja kuvio pienkirjaimilla (Kuvio). […]

Kuviosta maininta tekstiin

Tuleeko opinnäytetyössä esitettyihin kuvioihin viitata tekstissä? Vastaus: Tulee. Kuvioon viitataan tekstissä ennen kyseistä kuviota. Tavallisesti kuvio mainitaan luontevassa kohdassa tekstiä tai käytetään katso-viittausta (ks. kuvio 1). Samoin toimitaan taulukoiden kanssa.

M. ja V. Meikäläinen tekstiviitteissä

Kysymykseni koskee lähdemerkintää. Jos eri lähdemateriaalien tekijöiden sukinimi on sama, pitääkö heidät erotella lähdeviittauksessa? (Esimerkiksi Matti Meikäläinen ja Ville Meikäläinen.) Tällaiset asiat erottuvat hyvin lähdeluettelossa, mutta ei lähdeviittauksessa. Case 1: Haastattelin opinnäytetyön lähtökohdan selvittämiseksi Mattia ja Villeä samana vuonna, mutta erikseen eri päivinä. Haastattelut tehtiin siis johdanto- ja teoriaosaa varten, ei varsinaista tutkimusta varten. Saanko […]

Onko pakko etsiä alkuperäislähde?

Meillä olisi muutama kysymys: 1) Kuinka tulee viitata jos Lehdon tekstissä (Väitöskirja) on meidän työmme kannalta tärkeä lause, joka on Esim. Eriksonin ja Piagetin sanomaa? Lehto on siis itse viitannut edellä mainittuihin. Tuleeko meidän viitata Lehtoon vai etsiä alkuperäiset tutkimukset? 2) Kuinka merkitä nettilähde viitteisiin? Lähdeluetteloon osaamme sen merkitä, mutta emme tekstin sekaan. Vastaus 1: […]

Käsitteiden määrittely johdannossa vai muualla?

Opinnäytetyötä kirjoittaessa heräsi kysymys raportissa käytettävien keskeisten käsitteiden avaamisesta. JAMK:n raportointiohjeessa oli maininta, että keskeiset käsitteet avataan tekstissä. Voiko ne esitellä esimerkiksi johdannossa? Perusteluni tähän ratkaisuun olisi se, että työssä vilisee paljon samantyyppisiä esim. asiakas -alkuisia käsitteitä ja haluaisin, että oleellisimmat termit olisi koottuna yhteen paikkaan eikä tekstin sekaan. Nyt on muuten tullut hyödynnettyä niitä […]

Toissijaisessa lähteessä viittaus moneen lähteeseen

Haluaisin viitata opinnäytetyössäni lauseeseen, jossa artikkelin kirjoittajat ovat viitanneet useampaan eri lähteeseen: Positive effects have been found on temporal and spatial abilities (Hutwtiz et al. 1975), reading and arithmetic (Gardiner et al. 196) and IQ (Schellenberg 2004), while acivities involving music and movement have been found to have a positive impact on a range of […]

Opparin osanvaihdot ja sisällysluettelo

Bongasin työkaverin sähköpostiviestistä linkin Itä-Suomen yliopiston ohjesivuston yhteen ohjeeseen (snip-toiminto).  Sattumalta huomasin samalla, että sivustolla on ohjeita myös Wordin käyttöön (Word 2010). Opiskelijat kaipaavat usein ohjeita opparin eri osien vaihtoon, sillä opparissa on eri osina tosiaan kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, tekstiosa ja liitteet. Osanvaihdot kantsii monesti määritellä ennen kuin alkaa suoltaa varsinaista tekstiä. (Toinen […]

Kärähdinkö Urkundissa?

Urkund tarkisti opparini. Vastaukseksi tuli, että tekstissäni on 1 % samankaltaisuutta kuin muissa lähteissä. Sitten siinä oli jotain ihmeellistä 16 sanasta, jotka ovat samanlaisia kuin jossain muussa lähteessä. Mitä tämä tarkoittaa? Vastaus: Urkund on JAMKissa käytössä oleva plagioinninesto-ohjelma. Sillä opettaja tarkistaa, onko opiskelija kopioinnut tekstejä nettilähteistä. Urkundia on käytetty JAMKissa jo monta vuotta. En ole […]

Oppariblogi syyslomalla

Voit lähettää minulle kysymyksiä syyslomallakin sähköpostitse. Vastailen niihin kuitenkin vasta loman jälkeen. Hauskaa kontaktivapaata syysviikkoa!

Samannimisten lähteiden järjestys lähdeluettelossa

Minulla on kaksi samannimistä mutta eri lähdettä. Missä järjestyksessä ne tulevat lähdeluetteloon? Omaishoidon tuki. 2011. Omaishoidon tuki. N.d. Vastaus: Juuri tuossa järjestyksessä. Aakkostuksessa numerot tulevat ennen kirjaimia.  

Perkeleelliset opparit

Haastatellut toivat esille haastattelussa omalla puheenvuorolla muutamia kirosanoja. Saako työssä esiintyä näitä, kuten esimerkissä p…e. ”Minä en oo anonut enkä p…e ano. – -.” Vastaus: Ensivaikutelmani oli, että haastatteluja kirjoittaessaan (puhtaaksikirjoittaessaan, litteroidessaan) voi toistaa jetsulleen sanasta sanaan sen, mitä haastateltavat ovat lausahtaneet. Kirosanoineen kaikkineen. Raportointiohjeessa kerrotaan litteroinnista hillityn sivistyneesti: Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi […]

Sekava mutta pakollinen nettilinkki

Minulla on ongelma liittyen PDF-muotoiseen lähteen merkitsemiseen. Eli löytyy mahdottoman pitkä linkki, jota ei varmaan voi näin työhön liittää… https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:7luPzEdLrDUJ:www.ksshp.fi/public/download.aspx?ID%3D26390%26GUID%3D%257BE9DE93B4-2623-4BDA-8EE8-9FA81DEE0917%257D+Asumisen-+ja+kotikuntoutuksen+ohjausryhm%C3%A4n+loppuraportti.+Keski-Suomen+sairaanhoitopiiri&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjumjkrgHoOmtgMcYvjPiHbqsfgYrGzIuMy7zhxANu0eGNjOsL2als10jRJaC8U9HEYVa5OiMjkzXkBclFGrdtYWbRbHCJXgJ1MaUshRf6MFsNcZlG4qTNYgP44_MVRcbTVzcGz&sig=AHIEtbScpTztmHNQwyy5E5LtWUwnYMJafA Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke, Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vastaus: Jep, linkki on pitkä ja kryptinen. Esteetikoiden silmiin sattuu. Osoitteesta päätellen kyseessä ei ole PDF-tiedosto, vaan raportti on tehty ryhmätyönä Google Docs -työkalulla. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas […]

Verkkokirjassa ei ole sivunumeroita

Kuinka viittaan tekstissä verkkokirjaan, jossa ei ole sivunumeroita? Vastaus: Raportointiohjeesta ei löydy vastausta tähän. Olen miettinyt tätä aiemmin yhdessä postauksessani: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/03/04/miten-tekstissa-viitataan-lukulaitteelta-luettaviin-kirjoihin/ Silloin kehotin ilmoittamaan prosentit, jotka joissakin lukulaitteissa voi nähdä. Jollei verkkokirjassa ole edes prosentteja, silloin tekstiviitteeseen voi laittaa esimerkiksi luvun numeron tai luvun nimen. Päivitys 10.9.2018: Kaikkein helpointa on tehdä viittaus luvun numeron mukaan: […]

Johtamisen käsikirjojen copyright-vuosi

Kuinka viitataan Kauppalehden Johtamisen käsikirjoihin. Niistä ei löydy mistään sivuilta, minä vuonna on tehty, ainoastaan löytyi copyright 2010. Vastaus: Jollei julkaisuvuotta ilmoiteta, ilmoita copyright-vuosi sen tilalla. Jos julkaisusta olisi tehty eri vuonna uusi painos, se todennäköisesti ilmoitettaisiin julkaisussa. Tutki ja kirjoita -eepoksessa (2010, 372) asiaan otetaan tälläinen kanta: ”Julkaistujen lähteiden vuodeksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. Copyright […]

Minä-muotoista pohdintaa

Selailin jamkin oppariblogia, enkä aivan heti havainnut osuvani sivuille, joissa olisi käsitelty Pohdinta-osioon toisinaan liitettyä minä-muodon käyttöä. Kysymys siis koskee tätä ongelmallista aluetta: saanko käyttää minä-muotoa, jos viittaan juuri omaan tuntemukseeni, päätöksentekooni tai vastaavaan. Esim: Analysoitavia ilmiöitä alustaviin luokkiin jaotellessani pyrin kiinnittämään huomiota siihen, että luokkien muodostamisperusteet ovat yhteismitallisia tai keskenään mielekkäässä suhteessa (Ruusuvuori ym. […]

Sähköpostikyselyn vastaukset lähteisiin?

Olemme yrittäneet kaverini kanssa pähkäillä, kuinka saamme merkittyä s-postiviestin lähteisiin. Eli olemme kysyneet mielipiteitä eri kirjanpito-ohjelmistoista eri ihmisiltä s-postilla. Haluaisimme liittää raporttiin nämä maininnat omilla sanoillamme, mikä tarkoittaa, että kappaleen loppuun tulisi laittaa lähde. Löysimme tämän esimerkin raportointiohjeesta: Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille […]

Musiikkia mukaan – CC-lisenssin käyttöehdot

Olemme tehneet videon, jossa on mukana musiikkia. Kyseistä musiikkia saa käyttää, koska siinä on CC-lisenssi. Mutta mitä tarkoittaa CC BY-SA? Vastaus: Tutkailin asiaa nopeasti. Kyseessä on yksi kuudesta CC-päälinsenssistä. Lisenssin omilla sivulla on tästä tekstiä (http://creativecommons.org/licenses/): CC BY-SA ”Tämä lisenssi sallii muiden remiksata, muunnella ja jatkokehittää työtäsi myös kaupallisesti, kunhan sinut mainitaan alkuperäisenä tekijänä ja […]

Eka essee ja LibreOfficen säädöt

Koetan ensimmäistä esseetä väsätä, kiitosta vaan, raportointiohjeen muodossa. Hieman tuotti vain hankaluuksia portata kaikki säädöt libreofficeen, jota käytän englannin kielellä. Ensimmäinen essee pitää palauttaa raportointiohjetta soveltaen tällä viikolla ja parin viikon päästä on ict-taidot-kurssin kontaktitunnit, joilla opetetaan tekemään dokumentteja raportointiohjeen muodossa. Vastaus: Juttelin raportointiohjeen toisen kirjoittajan eli Satu Liukon kanssa. Ohjeemme on, että ekavuotiset voivat […]

Oikeamielisten sivu – julkaisuaika vai viittausaika?

Jos minulla on joku nettisivu (luotettava tietenkin) johon viittaan, jonka ajankohtaa ei voi varmuudella sanoa niin… Laitanko viittaukseen vain sivuston nimeen/otsikkoon/tekijään, vai myös viittauksen ajankohdan? Siis: ”Ja tämä asiahan on tosi (Oikeamielisten nettisivu).” vai ”Ja tämä asiahan on tosi (Oikeamielisten nettisivu 2012).” Tai ”Mielestäni asia on näin (Huotari)” vai ”Mielestäni asia on näin (Huotari 2012)” […]

Raportointiohje päivitetään syksyllä

Kirjaston oppariohjeiden-sivulla oleva raportointiohje (PDF) on voimassa tämän vuoden loppuun. Sen sisällöt päivitetään syksyn aikana siten, että uudistunut ohje on jamkilaisten käytössä 1.1.2013 alkaen. Vuodenvaihteen jälkeen raportointiohje löytyy JAMKin Avoimista oppimateriaaleista. Uusi kansallinen standardi ”5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” on vahvistettu 13.8.2012. Se on nyt painossa, julkaisuaika on 31.8.2012. Sähköisenä julkaisuna se tulee näkyviin […]

Opparin kuvailulehdessä pieni muutos

Opinnäytetyön kuvailulehdessä ei kysytä enää, mihin asti työ on luottamuksellinen. Se kenttä on poistettu. Kuvailulehtien pohjat ovat kirjaston oppariohjeiden sivulla.

Lähteiden aakkostus

Olen tässä pohtinut, että missäköhän järjestyksessä seuraavat lähteet tulevat lähdeluetteloon? Johansson, K. 2006. Empowering orthopaedic patients through education. Väitöskirja. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta. Annales Universitatis Turkuensis D 728. Turku: Painosalama. Johansson, K., Nuutila, L., Virtanen, H., Katajisto, J. & Salanterä, S. 2005. Preoperative education for orthopaedic patients: systemic review. Journal of Advanced Nursing […]

Julkaisun nimen lyhentäminen tekstissä

Juutuin pohtimaan yhtä lähdeviiteasiaa. Opinnäytetyön kirjoittajan ohjeesta löysin ohjeistuksen, että ”jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen”. Tarkastamassani tekstissä on lähdeviitteitä tällaisiin teksteihin, joilla ei ole kirjoittajaa tiedossa. Monen julkaisun nimi on pitkä, jolloin kirjoittajat ovat lyhentäneet tekstin seassa olevia lähdeviitteitä – Voiko näin tehdä, vai pitääkö laittaa koko nimi pituudesta riippumatta? […]

Rumat ja kauniit rivivälit

Opinnäytetyön sisällysluettelon tulee olla riviväliä 1,5. Miksi ihmeessä, sehän on valtavan ruma sillä tapaa. Eihän missään kirjassakaan sellaista käytetä. Myös toimeksiantajani pyysi tiivistämään harvaa riviväliä, mutta eipä kai sitä voi tiivistää, jos sisällysluettelon on noudatettava ohjetta.Eli: voiko sisälllysluettelon tehdä myös pienemmällä rivivälillä? Kysymykseni koskee myös luetteloita: ne olisivat huomattavasti visuaalisempi rivivälillä 1. Riviväli 1,5 ei […]

Sekaisin kuvista

Opinnäytetyössä tulisi kaaviolle antaa nimi KAAVIO. Kuitenkin nykyisessä wordissä voi valita kuvalle tai kuviolle jonkun seuraavista ”lajeista”: Taulukko Kuva Kaava ja nämä ovat kaikki pienellä kirjoitettuja (tai siis isolla alkukirjaimella alkavia toki). Olen siis päätynyt käyttämään opinnäytetyössäni lajeja Taulukko ja Kuva enkä käytä lainkaan termiä ”Kaavio”. En myöskään ole muuttanut näitä käsin kapitaaleiksi, koska en […]

RIL:n ohjeet ja normit

Suvin päivän kunniaksi kysymys oppariblogiin. Kuinka viitataan oikein RIL:n oppaisiin? Vastaus: Kiitos! Aika ovela veto, sillä nythän minun on vastatattava samana päivänä 😉 RIL (Rakennusinsinöörien liitto) on rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten valtakunnallinen liitto, jonka dippainssit ja teekkarit melkein 80 vuotta sitten perustivat. JAMKissa nimenomaan raksapuolen inssiopiskelijat käyttävät kyseisen liiton julkaisuja tietolähteinään. En ole satavarma siitä, […]

Suorat lainaukset vastaajilta

Kun tuloksia esitetään ja käytössä on myös suorat lainaukset vastaajilta, tuleeko lainaukset muotoilla samoin kuin suorat lainaukset, joita käytetään esim. teoriassa t.s. Riviväli 1, kursiivi ja sisennys? vai laitetaanko lainaukset jotenkin muuten/onko tyyli vapaa? Vastaus: Joo. Tästä on esimerkki raportointiohjeessa luvun 5 lopussa, siellä on myös esimerkki: Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. […]