Biotalousinstituutti Kiinan markkinoita kartoittamassa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja kiinalainen Huaiyin Normal University solmivat vuonna 2016 kaksivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta lähti ryhmä henkilökuntaa ja opiskelijoita tutustumaan Huai’anin alueeseen lokakuussa 2017. Mukana matkassa oli myös Keski-Suomen Liiton sekä Saarijärven kaupungin edustajat. Matkan tavoitteena oli selvittää alueen biotalouden tilannetta, vientipotentiaalia suomalaiselle biotalousosaamiselle sekä koulutusviennin mahdollisuuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tehnyt logistiikan…

Jatka lukemista

Huolehdi peltomaasta

Maataloudessa peltomaa on kaiken perusta. Suomen olosuhteet voivat olla hyvin haastavat peltomaan kunnon ylläpitämiseksi. Peltomaan tiivistyminen onkin yleinen onglema Suomessa. Pellon tiivistymistä osataan varmasti ehkäistä jos vain viitsitään, mutta kun pelto on päässyt jo tiivistymään, osataanko tilanne korjata? Tiivistymisen tyypillisiä merkkejä ovat heikko kasvusto ja vesilammikot pellon pinnassa. Hyvä maan rakenne on ilmava ja murustuva….

Jatka lukemista

Biotalousinstituutti tiivistää yhteistyötä Hollantiin

Vierailin yrittäjyyden lehtori Mari Hakkaraisen kanssa hiljattain neljällä korkeakoulukampuksella Hollannissa tutustumassa maa- ja biotalouteen liittyvään koulutus- ja kehittämistoimintaan. Hollanti osoittautui odotuksiemme mukaisesti erittäin kiinnostavaksi, aktiivisesti globaaleilla biotalousmarkkinoilla toimivaksi yhteistyöalueeksi Biotalousinsitituutille. Suomi tunnetaan eksoottisena koulutuksen edelläkävijänä Ehkä jopa hieman yllätykseksemme Suomea pidettiin kaikissa vierailukohteissa erittäin kiinnostavana yhteistyöalueena. Suomen koulutusjärjestelmä, Pisa-tulokset, luonto ja hieman eksoottinen kulttuurimme yhdistettynä…

Jatka lukemista

Ravintola Tähkä

Mitäs me syömmekään? Tarvaalan kouluruokalan, ravintola Tähkän omistaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattipisto (POKE). Ruokala ei siis kuulu minkään ketjun alle, kuten monissa muissa paikoissa. Ruokalista ei tule miltään ketjulta vaan perusrunko on tehty kahdeksaksi viikoksi. Suurin osa elintarvikehankinnoista on keskitetty Saarijärven kunnan kanssa ja päätukku on Kespro. Kunnan hankintoja koskevissa säännöissä on nykyään kotimaisuudella suuri merkitys,…

Jatka lukemista

Biotalous osoitti luontonsa

Kesän kuumin, vai pitäisikö sanoa viilein, puheenaine oli ailahteleva säätila. Moni kesälomalainen pahoitti mielensä auringon pantatessa säteitään ja matalapaineiden seuratessa toisiaan. Väillä tuntui, että Suomen napapiirin lävistämä maantieteellinen sijainti oli päässyt monelta säätä ihmettelevältä unohtumaan. Biotalousinstituutin sääasema Saarijärvellä osoitti sademäärän kesä-heinäkuussa olleen paikallisesti lähes keskimääräisellä tasolla. Toki sadepäiviä oli normaalia enemmän, mutta maantieteellisesti sademäärissä oli…

Jatka lukemista

Virroille

Biotalousinstituutti on tehnyt yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa usean vuoden ajan järjestämällä Virroilla monimuotokoulutusta. Agrologi amk- tutkintoa on siellä suorittanut vajaat kolmekymmentä henkilöä kahdella vuosikurssilla. Se on tarkoittanut meille opettajille erilaisia haasteita, koska kontaktit ovat olleet joka toinen viikko perjantaisin ja lauantaisin. Omalta kohdaltani se on tarkoittanut aikaisia aamuja ja myöhäisiä iltoja, koska matkaa on kertynyt…

Jatka lukemista

Ylös kukonlaulun aikaan – opiskelijan kokemuksia MTK:n seminaarista

Siiri Niirasen kokemuksia MTK seminaarista Helsingistä 18.-19.3.2015 Ylös kukonlaulun aikaan! Keskiviikko-aamu alkoi aikaisella herätyksellä klo 3.30, jotta ehtisin bussiin, joka lähti keskustasta jo tasan viideltä aamulla. Raahauduimme kaverin kanssa pysäkille ja tyytyväisinä menimme nuokkumaan bussiin. Seminaari lähti käyntiin kahvitarjoilulla, vaikka avauspuheenvuoro olikin jo ehditty pitää. Valuimme hieman myöhässä alkumatkan pikku ongelmien takia auditorioon, mutta eipä…

Jatka lukemista

Nälkäkatastrofista biotalouteen

Tarvaalan kampuksen juuret Saarijärven salomailla ulottuvat useiden sukupolvien ja värikkäiden historiallisten vaiheiden taakse aina 1800-luvun puoleen väliin saakka. Päätöksen maanviljelyskoulun perustamisesta teki juhlallisissa tunnelmissa keisari Aleksanteri II kruunajaispäivänään 7.9.1856. Dramaattiset alkuhetket Oppilaitoksen paikkaa etsittiin tovi ympäri Vaasan lääniä, ja lopulta toukokuussa v. 1860 koulu määrättiin perustettavaksi tänne Tarvaalan luonnonkauniiseen ympäristöön. Suomessa elettiin tuolloin dramaattisia aikoja,…

Jatka lukemista