Huomisen maailma tarvitsee biotaloutta ja agrologeja

Uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan voi johdattaa mielenkiintoisten asioiden ja tilanteiden äärelle. Tätä blogitekstiä kirjoitan tällä kertaa minä, Suvi, JAMK Biotalousinstituutin viestinnän harjoittelija. Miksikö? Koska olen huomannut, että sanomalla mahdollisuuksille kyllä, voi päätyä esimerkiksi pohtimaan, mikä yhdistää kuvassa näkyviä asioita.

Kiinnostaako, mikä asioita sitten yhdistää? No, biotalous ja JAMK Biotalousinstituutin Havaintoja biotaloudesta -kurssi tietenkin. Kyseinen kurssi on agrologiopintojen ensimmäisiä opintojaksoja ja tarjoaa laajan katsauksen biotalouden eri osa-alueilta.

Olin ja olen todella innoissani siitä, että minulla on ollut harjoitteluni puitteissa mahdollisuus päästä osallistumaan kyseiselle kurssille.

Odotukset ja toiveet kurssille

Opiskelen tällä hetkellä viestintää Jyväskylän yliopistossa. Hain harjoittelijaksi Biotalousinstituuttiin, koska kiinnostukseni kestävää kehitystä kohtaan oli syventynyt viestinnän opintojen ohessa suorittamieni yhteiskuntapolitiikan opintojen myötä. Oli selvää, että halusin suorittaa työssä oppimiseni paikassa, jossa työssä yhdistyisivät viestinnän asiantuntijatehtävät sekä kestävän kehityksen mukainen toiminta.

Tällä hetkellä sytyn aivan erityisesti konkreettisista toimista kestävän kehityksen ja tulevaisuuden edistämiseksi. Odotinkin Havaintoja biotaloudesta -kurssilta, että pääsisin tutustumaan laajemmin ja syvällisemmin JAMK Biotalousinstituutin toimintaan. Lisäksi toivoin käsitykseni biotaloudesta selkiytyvän. Halusin myös ottaa selvää siitä, millaisiin tehtäviin agrologit voivat mahdollisesti työllistyä.

Kurssi käytännössä

Korona-aikaan harva on päässyt aloittamaan tai suorittamaan opintojaan tavalla, johon tyypillisesti on totuttu. Siinä, missä haalareista ja opiskelijariennoista on nyt hetkellisesti jouduttu luopumaan, vaikuttaa yksi asia kuitenkin pysyneen – mielenkiintoiset opintosisällöt. Ei täysiä luentosaleja tai luokkia, mutta ajatuksia herättävää sisältöä niidenkin edestä. Näin myös Havaintoja biotaloudesta -kurssilla.

Kurssi kesti kokonaisuudessaan reilun kuukauden, sisältäen neljä neljän tunnin luentokertaa. Ja ei huolta, vaikka Havaintoja biotaloudesta -kurssi järjestettiinkin teknologiavälitteisesti, niin kyse ei kuitenkaan ollut pelkästään opettajien tai Biotalousinstituutin muun henkilöstön monologeista. Yhteiselle keskustelulle ja kysymyksille oli luennoilla varattu aikaa. Lisäksi teimme kurssilla myös ryhmätöitä ja pääsimme “vierailemaan” kattilantestauslaboratoriossa.

Kimmo Puolamäki kertomassa, miten JAMK Biotalousinstituutissa testataan lämmityskattiloita. Biotalousinstituutin testauslaboratorio on ainoa Suomessa. (Kuva: Suvi Alainen)

Kurssilla meillä oli mahdollisuus tutustua kaikkiin Biotalousinstituutin asiantuntijatiimeihin ja keskustella maatalouteen, metsätalouteen, uusiutuvaan energiaan sekä veteen, ympäristöön ja hyönteisiin liittyvistä teemoista. Keskustelu oli ilahduttavan aktiivista fyysisestä etäisyydestä huolimatta.

Opit ja oivallukset

Harjoitteluni alussa huomasin olevani aika hukassa sen kanssa, mistä kaikesta biotaloudessa oikeastaan onkaan kyse. Havaintoja biotaloudesta -kurssi kuitenkin selkeytti ajatuksiani. Opin, että biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouden avulla pyritään myös esimerkiksi vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalouden toimet siis vauhdittavat kestävää kehitystä.

Kurssilla oivalsin myös, että agrologikoulutus tarjoaa osaamista tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Tiesitkö sinä, että vuonna 2030 maailma tarvitsee 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän puhdasta vettä (Agenda2030, luvut verrattuna vuoteen 2012)? Ja agrologithan oppivat koulutuksensa aikana käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja nimenomaan ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Jos aiemmin mietit, miten biotalous oikeastaan liittyy agrologiopintoihin, niin itse asiassa se on koko koulutusta läpileikkaava teema.

Toki opin kurssilla myös senkaltaisia asioita, kuten että biopohjainen tuote ei ole sama asia kuin biohajoava, ja että syötävät hyönteiset voivat meillä teollisissa maissa vaikuttaa uudelta asialta, mutta muualla ne ovat kiinteä osa ruokakulttuuria. Enpä ollut kyllä koskaan aiemmin tullut ajatelleeksi sitäkään, että jos vesivessa keksittäisiin nyt, se todennäköisesti kiellettäisiin.

Kuvassa Sulapac-materiaalista valmistettuja biohajoavia purkkeja, jotka eivät hajotessaan jätä mikromuovia jälkeensä. Purkkien alla puukomposiitista valmistettuja laattoja, jotka voidaan hävittää polttamalla. (Kuva: Kirsi Knuuttila)

Kurssin aikana itselleni ehkä hieman yllätyksenä tuli, mihin kaikkialle agrologiksi valmistunut voi työelämässä sijoittua. Opin, että agrologiopinnoissa on mahdollista suunnata tutkintoaan itseään kiinnostavaan suuntaan syventymällä opinnoissa erityisesti johonkin tiettyyn biotalouden sektoriin. Työllistymismahdollisuudet ovat siis moninaiset ja jokainen opiskelija voi itse vaikuttaa oman asiantuntijuutensa rakentumiseen. Esimerkkien kautta kävi selväksi, että agrologi voi työskennellä niin kansainvälisissä tehtävissä kuin monenlaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissäkin.

Miksi kurssille kannatti osallistua?

Kurssille kannatti osallistua, koska tieto lisää ymmärrystä. Kurssilla käsiteltiin monia ajankohtaisia asioita, joiden osalta julkinen keskustelu on tällä hetkellä varsin kärjistynyttä. Tällaisia olivat esimerkiksi metsätalous ja lihantuotanto. Kurssilla kuitenkin konkretisoitui, miten monikaan näistä asioista ei välttämättä ole joko tai -kysymyksiä. Eikä monimutkaisiin ongelmiin useinkaan ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja.

Uudessa ympäristössä, uudesta näkökulmasta tarkasteltaessa oppii todennäköisesti myös jotakin uutta. Hetkittäin on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia ajatusmallejaan kriittisesti ja kyseenalaistaa aiemmat näkemyksensä uuden tiedon valossa. Minulle Havaintoja biotaloudesta -kurssi tarjosi tähän mahdollisuuden.

Aloittaessani kurssin en osannut kuvitellakaan, mihin kaikkeen pääsisin tutustumaan ja mitä kaikkea oppisin tänä suhteellisen lyhyenä aikana. Tulevaisuus näyttää, innostuuko tämä viestijä paneutumaan agrologiopintoihin enemmänkin!

Lopuksi

Suosittelen tekemään valintoja, jotka liittyvät siihen, mikä sinulle on tärkeää. Tulevaisuudesta ei ole varmuutta, eikä sinulla tarvitse olla vielä tarkkaa suunnitelmaa. Jos sinua kuitenkin kiinnostavat biotalous sekä konkreettiset toimet kestävän kehityksen edistämiseksi, voisivat agrologiopinnot olla sinua varten.

“Uskalla – mene ja kokeile!” Lisää tietoa agrologiopinnoista täältä

Suvi Alainen, viestinnän harjoittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Kuvat (kuvakollaasi)

Viinimarjat: Pezibear / pixabay.com

Kanat: Capri23 / pixabay.com

Metsä, järvimaisema, puupino: Roine Piirainen / kuviasuomesta.fi

Kosmetiikka: silviarita / pixabay.com

Kananmunat: Detmold / pixabay.com

Woodly-pakatut yrtit, Abilar-voide: Kirsi Knuuttila, projektipäällikkö, JAMK Biotalousinstituutti

Lehmä: Ulleo / pixabay.com

Talvimaisema: Ksenia Senkova / kuviasuomesta.fi

Mehiläiset: PollyDot /pixabay.com

Lähteet

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030.

Jätä kommentti