Agrologin koulutus tarjoaa hyvät eväät biotalouden kehittämiseen

Saarijärven Tarvaalassa on koulutettu agrologeja vuodesta 1988, ensin opistotasolla Tarvaalan Maatalousoppilaitoksen toimesta. Vuodesta 1999 alkaen agrologi (AMK) koulutuksesta on vastannut Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Tässä sarjassa tutustutaan Tarvaalan alumneihin, ja heidän uratarinoihinsa. Millainen agrologi sinusta tuli, Anna-Liisa Liettyä?

Olen Tarvaalan agrologi vuodelta 2015. Työskentelen Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueella maaseutuelinkeinojen kehittämistehtävissä sekä maataloustukiin liittyvissä kuntaviranomaistehtävissä, mutta yhteys perusmaatalouteenkin on tiivis. Matka tähän päivään on ollut mielenkiintoinen. Aikaisempi koulutukseni oli kaupalliselta alalta, jonka piti olla lähinnä välivaihe elämässä, mutta siihen maailman aikaan opiskelijat vietiin työelämään suoraan koulunpenkiltä ja niin työ vei minutkin vuosiksi puusepänteollisuuteen asiantuntijatehtäviin suunnittelun, taloushallinnon ja markkinoinnin pariin.

Haave luonnonvara-alan koulutuksesta kyti taustalla ja luonteva vaihtoehto tuli eteeni lähes yllättäen, kun avautui mahdollisuus aloittaa opinnot työnohessa maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Nuoruuden haave biologista vaihtui agrologiin, jossa yhdistyi moni minulle tärkeä arvo – maaseutu, maa- ja metsätalous, bioenergia, ympäristö ja yrittäjyys. Monipuolinen koulutus ja joustava opiskelu mahdollistivat myös nopean etenemisen sekä omien tavoitteiden mukaisen painotuksen opinnoissa mm. valinnaisten kurssien myötä. Opiskeluryhmä oli tärkeä tuki opinnoissa ja erilaisten taustojemme vuoksi saimmekin mielenkiintoista keskustelua melkein aiheesta kuin aiheesta. Opiskeluihin liittyvä erikoistumisharjoittelu suuntasi tulevaa työuraani vahvemmin maaseutuelinkeinoihin liittyviin kuntaviranomaistehtäviin sekä maaseudun kehittämisen pariin. Innostusta opiskeluun on riittänyt myös agrologiksi valmistumisen jälkeen ja suoritin Tarvaalassa vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Biotalouden kehittämisen koulutusohjelmassa.

Agrologiksi valmistumisen jälkeen työskentelin hetken paikallisessa Leader-ryhmässä. Leader-ryhmän tehtävänä on mm. kannustaa maaseudun asukkaita ja yhdistyksiä kehittämään aluettaan sekä yrityksiä luomaan työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Leader-ryhmien hallitus myöntää rahoitusta maaseudun kehittämiseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja oman strategiansa pohjalta. Olen kokenut aina maaseudun kehittämisen tärkeäksi elinvoimatekijäksi ja työ Leader-ryhmässä oli varsinainen näköalapaikka siihen, mitä kaikkea maaseuturahoituksen turvin voidaan toteuttaa. Nykyisin olen Leader-ryhmän hallituksen puheenjohtajana.

Leader-työn jälkeen siirryin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle kausityöntekijäksi ja myöhemmin aloitin samalla yhteistoiminta-alueella maaseutuelinkeinojen kehittämistehtävissä. Edelleen työhöni kuuluu maataloustukiin liittyviä hallintotehtäviä, mutta myös tietoturvaan ja valmiussuunnitteluun liittyvät osa-alueet. Aina ei tarvitse istua toimistopöydän äärellä vaan kesäisin kutsuvat maastokäynnit mm. hukkakaurakatselmusten ja vahinkokäyntien myötä. Tapaan myös paljon maatalousyrittäjiä ja keskustelemme toiminnan ja tilan kehittämiseen liittyvistä asioista.

Työ on siis varsin vaihtelevaa ja joka päivä on oltava valmis hankkimaan tietoa ja oppimaan uutta – pitää kyseenalaistaa, etsiä innovaatioita ja vaihtoehtoja sekä suunnata katseita jo uuteen ohjelmakauteen sekä alueen kehittämisstrategiaan. Ennakointi, ennakkoluulottomuus ja tiedon jano ovat varmasti asioita, jotka jo agrologin koulutuksen aikana korostuivat. Toimintaympäristön jatkuva muutos, teknologinen kehitys ja biotalouden mahdollisuuksien kirjo sekä matka ohjelmakaudesta toiseen takaavat muutoksen pysyvyyden. Myös ympäristöasioiden korostuminen entisestään tarjoaa sekä uusia mahdollisuuksia että haasteitakin joihin on varauduttava. Koulutuksen ja osaamisen rooli ovat tärkeitä biotalouden kehittämiseksi ja agrologin koulutus tarjoaa siihen hyvät eväät lähestymiskulmasta riippumatta.

Anna-Liisa Liettyä, Maaseutusihteeri, Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue