Biotalouden taloudellinen merkitys Suomen Kansantaloudelle

Suomi on luonnonvarojen, erityisesti metsien, maa. Yli puolet Suomen biotaloudesta liittyy metsiin, ja puu on Suomelle tärkeämpää kuin millekään muulle Euroopan maalle. Mutta biotalous pitää sisällän puuteollisuuden lisäksi myös mm. massa- ja paperiteollisuutta, kemianteollisuutta, lääketeollisuutta ja vaateteollisuutta. Biotaloudella on erittäin suuri vaikutus Suomen taloudelle, yli 16 prosenttia koko taloudesta. Tuotot biotaloudessa ovat tällä hetkellä yli…

Jatka lukemista

Kuka ostaa tukkipuun?

Tällä palstalla oli erittäin tärkeä ja huomion arvoinen näkökulma Heikki Sikaselta (24.1.2017). Asia on merkityksellinen monella tapaa. VTT on näinä päivinä julkistamassa vision biotalouden kehitysnäkymistä seuraaville vuosikymmenille. Vision mukaan sahatavaran tuotannon arvo Suomessa on laskevalla trendikäyrällä, aika yllättäen, ja varsinaiset biotalouden menestystuotteet tehdään kuitu- ja biojalostamoprosesseihin liittyen. Metsävaratietojen perusteella, ja etenkin, mikäli metsänhoitoa entisestään tehostetaan,…

Jatka lukemista

Huolehdi peltomaasta

Maataloudessa peltomaa on kaiken perusta. Suomen olosuhteet voivat olla hyvin haastavat peltomaan kunnon ylläpitämiseksi. Peltomaan tiivistyminen onkin yleinen onglema Suomessa. Pellon tiivistymistä osataan varmasti ehkäistä jos vain viitsitään, mutta kun pelto on päässyt jo tiivistymään, osataanko tilanne korjata? Tiivistymisen tyypillisiä merkkejä ovat heikko kasvusto ja vesilammikot pellon pinnassa. Hyvä maan rakenne on ilmava ja murustuva….

Jatka lukemista

Biotalousinstituutti tiivistää yhteistyötä Hollantiin

Vierailin yrittäjyyden lehtori Mari Hakkaraisen kanssa hiljattain neljällä korkeakoulukampuksella Hollannissa tutustumassa maa- ja biotalouteen liittyvään koulutus- ja kehittämistoimintaan. Hollanti osoittautui odotuksiemme mukaisesti erittäin kiinnostavaksi, aktiivisesti globaaleilla biotalousmarkkinoilla toimivaksi yhteistyöalueeksi Biotalousinsitituutille. Suomi tunnetaan eksoottisena koulutuksen edelläkävijänä Ehkä jopa hieman yllätykseksemme Suomea pidettiin kaikissa vierailukohteissa erittäin kiinnostavana yhteistyöalueena. Suomen koulutusjärjestelmä, Pisa-tulokset, luonto ja hieman eksoottinen kulttuurimme yhdistettynä…

Jatka lukemista

Tiekartasta tekoihin: kiertotaloudestako Suomelle uusi kasvun moottori?

Osallistuin 21.9. Finlandia-talossa Sitran järjestämään Suomen kiertotalouden tiekartan julkistamistilaisuuteen. ”Loppuunmyyty” tilaisuus houkutteli paikalle n. 400 osallistujaa hyvin monipuolisesti eri toimialoilta; niin yrityksistä, kansalaisjärjestöistä kuin myös julkiseltakin sektorilta. Innostavia puheenvuoroja ja uusia näkökulmia Suomen kiertotalouden tiekartan tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden johtava maa maailmassa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi, että tiekartan toimeenpanon pitäisi muistuttaa urheilijan…

Jatka lukemista

Biotalous osoitti luontonsa

Kesän kuumin, vai pitäisikö sanoa viilein, puheenaine oli ailahteleva säätila. Moni kesälomalainen pahoitti mielensä auringon pantatessa säteitään ja matalapaineiden seuratessa toisiaan. Väillä tuntui, että Suomen napapiirin lävistämä maantieteellinen sijainti oli päässyt monelta säätä ihmettelevältä unohtumaan. Biotalousinstituutin sääasema Saarijärvellä osoitti sademäärän kesä-heinäkuussa olleen paikallisesti lähes keskimääräisellä tasolla. Toki sadepäiviä oli normaalia enemmän, mutta maantieteellisesti sademäärissä oli…

Jatka lukemista

Puuta ja bioenergiaa Viitasaarella

Biopoolin toimijat kävivät tutustumassa Wiitaseudun Energiaan ja ER-Sahaan Viitasaarella. ER-Sahalle saapuu joka päivä sahattavaksi n. 2000 m3 tukkeja. Kaikki puu saapuu nykyään maakuljetuksina rekoilla, joita liikkuu tontilla päivittäin noin 30. Saha sijaitsee järven rannalla, mutta tukkeja ei nykypäivänä enää uiteta. Saha on perustettu lähes sata vuotta sitten. Nykyisen omistajasuvun haltuun saha tuli 1990-luvun alussa. Investointeja…

Jatka lukemista

Biotuotetehdas nousee kampuksen naapuriin

23. päivä huhtikuuta 2014 on jäänyt elävästi mieleeni, koska tuolloin Metsä Fibre Oy julkisti kunnianhimoisen suunnitelmansa rakentaa maailman suurin havusellua tuottava biotuotetehdas Äänekosken Henttalanmäen kupeeseen, Kuhnamojärven Miilulahden rannalle. Ensimmäisenä kuulin investointiuutisesta Saarijärven tuoreelta kaupunginjohtajalta Timo Rusaselta, joka välittömästi näki hankkeessa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää koko keskisen Suomen yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja luoda sitä kautta uusia paljon kaivattuja…

Jatka lukemista

Yritysyhteistyötä Hollannin tapaan

Hollanti on maa, joka on menestynyt kaupankäynnillä jo satojen vuosien ajan. Yritysverkostot ovat hollantilaisten tehokkaaksi havaitsema liikevaihdon lisäämisen tapa, ja nyt verkostoja muodostetaan aktiivisesti myös biotaloussektorille. High Tech Campuksella Eindhovenissa työskentelee 10 000 ihmistä 135 yrityksessä. Hollannin kaikista patenttihakemuksista 40 % syntyy High Tech Campuksella, ja reilun sadan hehtaarin suuruista kampusta kutsutaankin Euroopan älykkäimmäksi alueeksi. Alun…

Jatka lukemista

Nälkäkatastrofista biotalouteen

Tarvaalan kampuksen juuret Saarijärven salomailla ulottuvat useiden sukupolvien ja värikkäiden historiallisten vaiheiden taakse aina 1800-luvun puoleen väliin saakka. Päätöksen maanviljelyskoulun perustamisesta teki juhlallisissa tunnelmissa keisari Aleksanteri II kruunajaispäivänään 7.9.1856. Dramaattiset alkuhetket Oppilaitoksen paikkaa etsittiin tovi ympäri Vaasan lääniä, ja lopulta toukokuussa v. 1860 koulu määrättiin perustettavaksi tänne Tarvaalan luonnonkauniiseen ympäristöön. Suomessa elettiin tuolloin dramaattisia aikoja,…

Jatka lukemista