Biotalousinstituutti Kiinan markkinoita kartoittamassa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja kiinalainen Huaiyin Normal University solmivat vuonna 2016 kaksivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta lähti ryhmä henkilökuntaa ja opiskelijoita tutustumaan Huai’anin alueeseen lokakuussa 2017. Mukana matkassa oli myös Keski-Suomen Liiton sekä Saarijärven kaupungin edustajat. Matkan tavoitteena oli selvittää alueen biotalouden tilannetta, vientipotentiaalia suomalaiselle biotalousosaamiselle sekä koulutusviennin mahdollisuuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tehnyt logistiikan alan koulutusvientisopimuksen Huai’anin teknillisen korkeakoulun kanssa.

Huai’an, 5,6 miljoonan asukkaan pikkukaupunki

Huai’anin kaupunki sijaitsee lähellä Kiinan itärannikkoa, Jiangsun provinssissa. Shanghaihin on matkaa 400 km ja Pekingiin 870 km. Näiden kaupunkien välille ollaan parhaillaan rakentamassa luotijunarataa, jolla tulee olemaan pysäkki myös Huai’anissa. Junayhteys nopeuttaa merkittävästi yhteyksiä: esimerkiksi Shanghaihin tulee pääsemään Huai’anista kahdessa tunnissa, kun nyt bussiyhteys vie vähintään kuusi tuntia.

Huai’an on kiinalaisittain pikkukaupunki 5,6 miljoonalla asukkaallaan ja 10 000 km2 pinta-alallaan. Kaupunki on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, sillä se on ollut pohjoisen ja eteläisen Kiinan risteymäkohta vesistöineen ja kaupankäynti on pitänyt aluetta virkeänä jo Keisarinkanaalin rakentamisesta 500-600-luvuilta alkaen. Yksi kiinalaisen keittiön pääsuuntauksista on huaianilainen; pääraaka-aineisiin kuuluu esim. ankerias, josta voi valmistaa 108 erilaista ruoka-annosta. Kiinan ensimmäinen pääministeri Zhou Enlai syntyi Huai’aissa, ja häneen liittyvät matkailukohteet ovat kiinalaisten suosiossa. Journey to the West –teoksen (ei suomennettu) kirjoittaja Wu Cheng’an oli Huai’anista kotoisin, ja tällä hetkellä alueelle suunnitellaan teokseen liittyviä matkailunähtävyyksiä.

Kaupungin kasvaessa samankaltaisia toimintoja pyritään sijoittamaan toistensa läheisyyteen: omia alueita on suunniteltu esimerkiksi vientiyrityksille, korkeakouluille, ohjelmistoyrityksille sekä startupeille. Tulevaisuuden suunnitelmia esiteltiin dynaamisessa tiedekeskuksessa, jossa oli erittäin vaikuttavasti hyödynnetty tuoreinta nykyajan teknologiaa.

Vierailukohteita riisiviinasta kalanrehuun

Matkan ohjelmaan kuului runsaasti vierailuja sekä kulttuuri- että biotalousalan kohteissa. Mielenkiintoisimmat biotalouteen liittyvät kohteet olivat kalanrehutehdas, riisiviinatehdas, biojalostamo sekä Hongze-järvi. Vierailukohteiden joukossa oli myös kalankasvatus- ja tutkimuslaitos, jossa oli veden suhteen suljettu kierto ja kalatuotannon sivuvirtoja hyödyntävä biokaasulaitos. Kasvinviljelykohteita oli ohjelmassa vain vähän, mutta selväksi tuli ainakin reipas ote torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytössä. Esimerkiksi hyönteisiä oli keskustan ulkopuolellakin huolestuttavan vähän. Sisäpuutarhakohteessa onnistuttiin kastelun keinoin kasvattamaan samassa ilmatilassa sekä trooppisia kasveja että kaktuksia. Mullatontakin kasvatusta esiteltiin – kasvatusalustana toimivat muovipehmusteet.

Kalanrehutehdas Da Bei Nong Huai’anissa tuottaa rehua kaloille ja ravuille lähinnä Kiinan sisämarkkinoille. Paikallisessa toimipisteessä on 80 työntekijää – kaikkiaan yhtiöllä on Kiinassa 276 toimipistettä. Yhtiö on saanut kiertotalouteen nojaavasta toiminnastaan palkintoja. Myös laaduntarkkailua painotetaan: lopputuotteiden ominaisuudet on standardoitu ja laatua valvotaan näyttein jatkuvasti. Rehuun voidaan käyttää kahtakymmentä eri raaka-ainetta, joita sekoitetaan ja vitaminoidaan käyttötarkoituksen mukaan. Kasviperäiset raaka-aineet (mm. soijapapu-, maissi-, pähkinä- ja vehnäjäte) tulevat Kiinasta muilta tehtailta, mutta kalajauhe tuodaan Perusta. Tehtaalla huomiota kiinnitti mielenkiintoisten prosessien lisäksi työturvallisuus: ainakaan vierailijoita ei ohjeistettu rehumyllyjen välissä kulkemiseen millään tavalla eikä mitään suojaimia käytetty.

Riisiviina (baijiu) on Kiinassa kansallisjuoman asemassa. Juomaa nimitetään paikallisesti riisiviiniksi, mikä voi aiheuttaa väärinymmärrystä alkoholipitoisuuden kanssa. Yksi valmistajista, Huai’anissa sijaitseva King’s Luck –panimo, on suosittu turistikohde ja merkittävä työllistäjä 4000 työntekijällään. Tehtaalla on opastettu kiertoreitti, jonka varrella tutustutaan valmistuksen eri vaiheisiin ja historiaan. Riisiviinan raaka-aineita ovat riisin lisäksi vehnä, maissi ja durra. Prosessin alkupäässä oli jonkin verran automaatiota, mm. alueen ensimmäisiä robotteja. Pakkauslinjat sen sijaan nojasivat vielä pitkälti käsityöhön. King’s Luckin maku perustuu paikallisen veden laatuun ja omaan erityiseen hiivaansa, joita vaalitaan. Kypsyttäminen jatkuu maanalaisissa tynnyreissä vähintään parin vuoden ajan.

Hongze-järvi on Kiinan neljänneksi suurin järvi nykyisellä vajaan 1700 km2:n pinta-alallaan. Järvi on ihmistyönä tehty ja sen pinta-ala on kasvanut vuosisatojen kuluessa. Järven vettä käytetään sekä teollisuudessa että juomaveden lähteenä, ja järvestä saadaan myös kalaa ja rapuja. Järvi on hyvin matala: keskisyvyys on vain 1,77 m ja syvinkin kohta jää alle viiden metrin, joten veden lämpötilan ja laadun tarkkailuun on syytä. Sinilevä ja saasteet ovatkin Hongze-järvellä suuria ongelmia. Huaiyin Normal Universityssä tehdään paljon töitä järven veden laadun parantamiseksi ja asiaa varten on perustettu useita laboratorioita ja palkattu henkilökuntaa myös ulkomailta. Yliopisto on saanutkin kymmenittäin palkintoja tutkimussaavutuksistaan. Veden puhtautta, päästöjä sekä kasvillisuutta tarkkaillaan satelliiteista käsin sekä ottamalla näytteitä paikan päällä. Järven pohjasta ruopataan hiekkaa rakennustarkoituksiin, mikä heikentää veden laatua. Suurin vaikutus on kuitenkin maatalouden lannoitteilla ja torjunta-aineilla, joita käytetään liikaa, mutta tehottomasti.

Huai’anissa eräs vierailukohde oli uusi ja moderni biojalostamo Biomass Green Energy Co, joka perustuu tutkimukseen ja tekee yhteistyötä Huaiyin Normal Universityn tohtoriohjelman kanssa. Prosessin raaka-aineena hyödynnetään muun muassa riisin olkea ja muuta biomassaa. Raaka-ainetta käsitellään höyryllä, jolloin saadaan erotettua jakeita biomateriaalien jatkojalostukseen sekä energiakäyttöön. Prosessihöyryä tuotetaan laitoksella biokattilalla, joka hyödyntää briketöityä biomassaa. Biojalostamo tuottaa toisaalta etanolia mutta myös entsyymejä, joita voidaan hyödyntää monenlaisissa tuotantoprosesseissa. Yksi tuotteista mainittiin oligo-polysakkaridiksi. Esittelyssä oli kaksi esimerkkiä: farkkukankaan käsittely pehmeämmäksi ja ulkonäöltään erilaiseksi sekä entsyymien tuotanto elintarviketeollisuudessa kuten maissitärkkelyksen valmistuksessa. Elintarvikekäyttöön menevän tuotteen tuotantotilat olivat eristetty erilleen: niissä oli otettu nähtävästi otettu hyvin huomioon erityiset hygieniavaatimukset. Käytössä on modernia teknologiaa kuten kalvosuodatusta ja iskukuumennusteknologia, ettei entsyymit käsittelyssä vahingoitu. Tuotteita voidaan muokata asiakkaan tarpeen mukaan: niitä voi saada nestemäisenä tai jauheena, tai tuotteen voi esimerkiksi valkaista.

Vientimahdollisuudet keskisuomalaisille yrityksille

Matkalla havaitun perusteella voidaan todeta, että yhteistyölle ja mahdollisesti viennille on potentiaalia. Suomalaisesta näkökulmasta tarkastellen totesimme, että sääntely oli vähäistä niin maataloudessa, vesiensuojelussa kuin näkemiemme tehtaiden työturvallisuuteenkin liittyen, ja toimenpiteissä tunnuttiin keskittyvän ennemmin saastuttajien paljastamiseen kuin ennaltaehkäisyyn. Puhtaan veden saaminen on haaste, joka koskettaa tulevaisuudessa kaikkia, niin kiinalaisiakin. Suomalaisten puhtaan veden osaaminen: mittaaminen, analysointi sekä suojelu- ja puhdistuskeinot (ml. kosteikot) voisivat auttaa kiinalaisia puhtaan veden turvaamisessa.

Taannoinen maidon melamiiniskandaali on yksi osoitus Kiinan ruokaturvallisuuden tilasta. Tuontiruokaa ei juuri ole, mutta sitä pidetään laadultaan kotimaista parempana. Suomalaista ruokaa on alettu juuri viedä Kiinan markkinoille, ja potentiaalia olisi myös ruoan turvallisuuden todentamiseen. Kasviensuojeluun ja lannoitukseen oltiin tällä alueella vasta ottamassa käyttöön ohjearvoja. Suomalaiselle osaamiselle näillä alueilla voisi olla tarvetta. Biologiset ratkaisut torjunta-aineiden korvaajana, esimerkiksi petohyönteisten käyttö kasvihuoneissa, olisivat kokeilemisen arvoisia. Näiden ratkaisujen käyttöönoton kanssa on toki sidoksissa se, että paikallinen ymmärrys ruoan puhtauden merkityksestä kohenee.

Vierailullamme tuli esiin, että bioenergian käyttö on vielä vähäistä alueella, mutta halua olisi kasvattaa kaiken uusiutuvan energian osuutta. Lokakuussa pidetyn puoluekokouksen linjaukset antavat myös ymmärtää, että Kiina tulee panostamaan tähän suuntaan. Suomalaisilla on perinteisesti vahvaa osaamista puupohjaisessa energiassa, mutta yhtymäpintaa voisi löytyä muualtakin, esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämisestä. Sivuvirtojen käyttöä Kiinassa tulisi myös tehostaa: esimerkiksi riisin oljet on perinteisesti poltettu pelloilla sadonkorjuun jälkeen, mikä on sekä saastuttanut ilmaa, että hukannut raaka-ainetta. Kiertotalouden periaatteet ja suljetut järjestelmät eivät ole vielä saaneet ansaitsemaansa suosiota.

Matkan onnistuminen

Matkan tavoitteena oli selvittää alueen biotalouden tilannetta, vientipotentiaalia suomalaiselle biotalousosaamiselle sekä koulutusviennin mahdollisuuksia. Samalla haluttiin luoda yhteistyöpohjaa kiinalaisten investointien ja matkailijavirtojen saamiseksi Keski-Suomeen. Tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin hyvin: yliopisto halusi laajentaa yhteistyösopimusta sekä ajallisesti, määrällisesti että sisällöllisesti ja tutkimus- ja kehitysosaamisen tilanteesta saatiin hyvä käsitys. Suomalaiset tulivat kotiin lukemattomien hankeideoiden ja uusien verkostojen kanssa.  Kirsikkana kakun päällä Huai’anin ja Saarijärven kaupunkien välillä solmittiin ystävyyskaupunkisopimus.

– Mari Hakkarainen, lehtori, +358 50 406 6057, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Hannariina Honkanen, asiantuntija,  +358 504 325820, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti