Suomalaiset yritykset digitaalisessa murroisiässä
Suomi on perinteisesti ollut teknologiaosaamisen mallimaa, ja Nokian jälkeenkin Suomen IT-ala vetää investointeja osaamisellaan syvässä teknologiassa. Näin ollen voisimme olettaa, että Suomi olisi yritysmaailmaa muuttavan digitaalisen transformaation edelläkävijä.
Vuonna 2017 Boston Consulting Groupin (BCG) tekemän raportin mukaan Suomi jää alle kansainvälisen keskitason, kun mitataan digitaalisen transformaation aikaansaannoksia, ja peräti huonoimpaan neljännekseen liiketoiminnan kehittämisessä. Raportin mukaan teknologiaosaamisemme ja digistrategioitamme ovat edelleen maailman kärkitasoa, mutta niiden toimeenpano ja aikaansaannokset digitaalisessa transformaatiossa ovat tilastollisesti katsottuna kaukana kansainvälisestä keskiarvosta.
Suomessa vallitsee riskejä karttava yrityskulttuuri: tehokkuutta haetaan säästökuurien kautta ja innovaatioissa keskitytään lähinnä asteittaiseen, pienin askelin tapahtuvaan kehitykseen. BCG:n Pohjoismaiden digiliiketoiminnasta vastaava Santeri Kirvelä kertoo, että ”keskikokoisessa tai suuressa suomalaisyrityksessä voi olla kymmeniä hajanaista digiprojektia meneillään, kun parempaan lopputulokseen pääsisi valitsemalla rohkeasti pari aihekokonaisuutta, joihin panostetaan kunnolla”.
Digitaalisessa transformaatiossa, tai digimuutoksessa, hyödynnetään kyllä teknologisia mahdollisuuksia ja innovaatioita arvon ja kilpailuedun parantamiseksi, mutta kyse on paljon muusta kuin pelkkä teknologian osaamisesta. Digimuutos on kokonaisvaltainen organisaatiomuutos perinteisestä yrityksestä digitaaliseksi (Savolainen & Lehmuskoski, 2017). Yrityksen digimuutokseen voi olla monta syytä, mutta yleisin syy on se, että on pakko. Kyse on selviytymisestä, eletään digitaalisen darwinismin aikaa: Ei se ole kaikkein voimakkain eikä kaikkein älykkäin joka selviää, vaan se joka kaikkein parhaiten sopeutuu muutokseen. Muutos on ainoa vakio.
Digimuutos tarkoittaa ensisijaisesti johtajuuden muutosta; erilaista ja rohkeaa ajattelua, innovoinnin kannustusta sekä uusia liiketoimintamalleja, joihin sisältyy resurssien digitalisointi ja lisääntynyt teknologian käyttö organisaation työntekijöiden, asiakkaiden, toimijoiden, kumppanien ja sidosryhmien kokemusten parantamiseksi. BCG raportti suosittelee yrityksille kolmen kohdan ohjelmaa: isommin, rohkeammin ja nopeammin.
Digitaalinen muutos edellyttää sekä vahvaa johtajuutta muutoksen ohjaamiseksi, että näkemystä siitä, mihin yritystoiminnan osiin muutos pitäisi kohdistaa. Onko sitten kyse työntekijöiden toiminta- tai yhteistyötavoista, vai siitä miten liiketoimintaprosessit toteutetaan organisaatiorajojen sisällä tai ulkopuolella, tai miten yritys ymmärtää ja palvelee asiakkaita, digitaalinen transformaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana osatoteuttajana ”Digijohtajaksi! – Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä” -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda pk-yrityksille uudet ja paremmat mahdollisuudet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja johtamiselle. Hankkeessa keskitytään digimuutoksen tuomiin vaatimuksiin liiketoiminnassa, henkilöstön osaamisessa ja erityisesti johtamisessa, sekä tuetaan tätä kautta työssä jaksamista ja työhyvinvointia. EU-rahoitteisen hankkeen päävetäjänä toimii Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Gradia, osatoteuttajina ovat mukana JAMKin lisäksi myös Keski-Suomen Yrittäjät ja Jyväskylän Yliopiston Kauppakorkeakoulu. Hanke koostuu erilaisista koulutuksista ja valmennuksista, johon voi tutustua hankkeen kotisivuilla www.digijohtajaksi.fi.
– Gilbert Ludwig, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-instituutti