Muutosvauhdissa mukana – Digi Sapiens?
Ihmisen arkinen toimintaympäristö on sähköistynyt muutamassa vuosikymmenessä hurjasti. Teemme töitä ja vietämme vapaa-aikaa digitalisoituneessa maailmassa. Verkkoon kytkettyjä esineitä kulkee mukanamme taskuissa ja repuissa, niitä on käsissä ja välittömästi käsien ulottuvilla niin kotona kuin työpaikoillakin.
Tietokoneita eivät enää ole vain tietokoneilta näyttävät esineet, vaan esimerkiksi jääkaapit ja tulostimet ovat yhä useammin yli verkon ohjattavissa olevia älylaitteita. Erilaiset verkkoon kytketyt teknologiat ovat asettuneet kiinteäksi osaksi työntekoa ja arkeamme. Tätä ilmiötä, jossa koneet ja laitteet linkittyvät osaksi koko maailman laajuista Internet-verkkoa, kutsutaan esineiden internetiksi (IoT, Internet of Things). On hyvä ymmärtää, että yksinäisen näköisenä keittiössä nököttävä verkko-ominaisuuksilla varustettu leivänpaahdin ei ole todellisuudessa ”yksin”, vaan osa jotain paljon suurempaa sähköisesti verkottunutta kokonaisuutta. Samoin omalla tietokoneellamme yksin näppäillessämme ja työntekoon paneutuneina emme ole itseksemme, vaan jatkuvassa yhteydessä muuhun maailmaan, ellemme ole kytkeneet laitetta pois verkosta.
Digitaalisuus tehostaa toimintaa ja oikoo mutkia suoriksi erityisesti työpäivän aikana. Näin sen ainakin pitäisi olla, mutta kukin meistä voi omalla kohdallaan pohtia pitääkö tämä väite aina sittenkään paikkaansa. Jokaisella lienee kokemusta jostain käsittämättömästä syystä takkuilevista digilaitteista tai siitä, että ajoittain huomaa oman osaamisen riittämättömyyden järjestelmien tehokkaaseen käyttöön. Kiire, joka aiheutuu ihmisen ja teknologian välisestä kompastelevasta vuorovaikutussuhteesta ei ollenkaan ole digitaalisen kehityksen perimmäinen tarkoitus. Ajan tuhraantuminen, tekemisen epävarmuus ja ikävät yllätykset eivät tuo ihmiselle tärkeitä onnistumisen tunteita päivittäiseen työskentelyyn laitteiden parissa.
Oletko sinä pohtinut mitä harmia päivän tai kaksi toimimaton tietokone tai verkkoyhteys sinulle aiheuttaisi? Miten riippuvainen vaikkapa oma yritystoimintasi, tuotteesi tai palvelusi on keskeytyksettä toimivista teknologioista?
Kuka tahansa meistä voi joutua digitaalisessa maailmassa mellastavien kyberrikollisten uhriksi. Nuo häikäilemättömät digikonnat käyttävät sähköiseen toimintaympäristöömme tunkeutuessaan hyväksi tietämättömyyttämme, välinpitämättömyyttämme, huolimattomuuttamme, vaihtelevia tunnetilojamme, työpäivän kiiretilanteita sekä huonosti suojattuja laitteita. Äkillinen klikkaus voi johtaa ison harmin äärelle, esimerkiksi itselle tärkeiden henkilötietojen tai liikesalaisuuksien vuotamiseen ulkopuolisten käsiin tai vaikkapa katkeamattoman liiketoiminnan kannalta elintärkeän koneen jumiutumiseen.
Sujuvuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta ihmisen digiarjessa tavoiteltaessa on katse käännettävä käyttäjän ymmärryksen lisäämiseen ja osaamisen kehittämiseen, teknologioiden asianmukaiseen suojaamiseen sekä ihmisen toiminnan ja mielen liikkeiden huomioimiseen. On oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että kokee toimintansa teknologioiden parissa mahdollisimman helpoksi ja jouhevaksi, mutta myös turvalliseksi.
Yrittäjän näkökulmasta digitalisaatio on tuottavuutta ja kilpailukyvyn paranemista silloin, kun sähköisesti verkottuneessa maailmassa voi toimia turvallisesti, itseään, omia toimintatapojaan ja yritystään kehittäen. Lisäksi on oltava ymmärrystä siitä, miten laitteita käytetään turvallisesti ja oman yritystoiminnan katkeamattomuus voidaan varmistaa. Varmuus tekemisestä vaikuttaa työhyvinvointiin ja tuo turvaa muutoksessa. Siksi onkin fiksua mahdollisuuksien mukaan osallistua aktiivisesti tarjolla oleviin koulutuksiin ja imeä asiantuntijoiden jakama tietotaito omaan käyttöön.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana osatoteuttajana ”Digijohtajaksi! – Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä” -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda pk-yrityksille uudet ja paremmat mahdollisuudet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja johtamiselle. Hankkeessa keskitytään digimuutoksen tuomiin vaatimuksiin liiketoiminnassa, henkilöstön osaamisessa ja erityisesti johtamisessa, sekä tuetaan tätä kautta työssä jaksamista ja työhyvinvointia. EU-rahoitteisen hankkeen päävetäjänä toimii Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Gradia, osatoteuttajina ovat mukana JAMKin lisäksi myös Keski-Suomen Yrittäjät ja Jyväskylän Yliopiston Kauppakorkeakoulu. Hanke koostuu erilaisista koulutuksista ja valmennuksista, johon voi tutustua hankkeen kotisivuilla www.digijohtajaksi.fi.
-Kirsi Heiskanen, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-instituutti
Kuva: Pixabay