Metsäteollisuudesta betoniksi?
Kiertotalous. Hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Puu. Betoni. Kuinka nämä saadaan tiiviisti samaan pakettiin?
Betoni koostuu sementistä, vedestä ja kiviaineksesta. Sementtiteollisuuden mukaan sementinvalmistus tuottaa 1,8 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tästä kolmasosa vapautuu kemiallisesti suoraan sementin raaka-aineesta ja loput energiantuotannosta, kun sementin raaka-ainetta kuumennetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa.
Soodasakkaa muodostuu sellutehtaiden sivutuotteena ja se on tällä hetkellä suurin kaatopaikalle sijoitettava yksittäinen massa- ja paperitehtaiden sivuvirta. Suomessa soodasakkaa muodostuu vuosittain n. 60 000 tn kuiva-aineeksi laskettuna.
Kestävä bioresiduaalibetoni -hankkeessa (KBB) selvitetään soodasakan käyttöä betonin kaltaisissa tuotteissa.
Hankkeen alussa soodasakalla korvattiin pieniä määriä sementtiä. Hankkeen edetessä tutkimuksen näkökulmia laajennettiin ja soodasakalla kokeiltiin korvata myös hienojakeista kiviainesta. Lopulta tehtiin betoninkaltaisia kappaleita kokonaan ilman sementtiä. Erilaisilla resepteillä on valmistettu lukuisia soodasakkaa sisältäviä koekappaleita ja saavutetut puristuslujuudet ovat olleet erittäin lupaavia. Toki mukaan on mahtunut myös lausahduksia: ”oho, miten sille nyt noin kävi” tai ”miksi se nyt tuolta näyttää”, mutta nämä ovat olennainen osa soveltavaa tutkimusta.
Oho, miten sille nyt noin kävi!
Hankkeen aikana on saatu huomata, että soodasakan koostumus vaihtelee tehtaittain ja jopa samalla tehtaalla muodostuu erilaatuista soodasakkaa tuotanto-olosuhteista riippuen. Muuttujia siis riittää!
Käy kurkistamassa videolta mitä kaikkea hankkeen parissa on tehty.
Kirjoittaja:
-Leena Turunen, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teollisuustekniikka