Hei! Miksi meillä ei tule vettä?
Jos mietit päivääsi, kuinka monessa tilanteessa käytät vettä ja kuinka paljon? Kulutamme puhdasta vettä ruuanlaitossa, tiskaamisessa, peseytymisessä, WC:n huuhtelussa, pyykinpesussa, siivoamisessa jne. Vesihanaan tartutaan siis useita kertoja päivässä. Päivittäisen vedenkulutuksemme voimme tavallisesti todeta vesimittarista. Vedenkulutus henkilöä kohti vaihtelee ja on vuosien saatossa pienentynyt. Esimerkiksi Motivan ja Työtehoseuran tekemässä selvityksessä (Kestävä veden käyttö 2019–2020) keskimääräinen vedenkulutus oli 120 litraa/henkilö vuorokaudessa. Suurin osa meistä pärjää onneksi huomattavasti pienemmällä vesimäärällä.
Miten vedentarpeemme hoidetaan, jos hanasta ei tulekaan vettä? Tarvitsemme välttämätöntä vettä sangollisesta kahteen sangolliseen vuorokaudessa per henkilö. Kun käyttämämme vesi joudutaan kantamaan, pienenee sen määrä keskimääräisestä vedenkulutuksesta huomattavasti. Pesukoneet kun eivät juuri kantovedestä piittaa. Pelkästään juomavedeksi on varattava noin kaksi litraa henkilöä kohti. Loppu on käytettävissä ruuanvalmistukseen ja välttämättömään hygieniaan.
Vesilaitoksen tehtävä on toimittaa vettä asiakkailleen kaikissa tilanteissa. Lyhyitä katkoksia voi aiheutua tavanomaisista korjaus- ja huoltotöistä. Koska työt ovat ennalta suunniteltuja, katkoksista voidaan tiedottaa asiakkaille ajoissa. Vedenjakelun keskeytystä ei pidetä virheenä, jos se kestää alle 12 tuntia ja siitä on tiedotettu. Virheen vuoksi asiakkaalla olisi oikeus hinnan alennukseen.
Vesikatkon aikana yleensä janottaa, tekee mieli kahvia tai pitää pystyä pesemään kädet. Vesihana tulee avatuksi monta kertaa vain todetakseen, ettei vettä tule. Meidän pitää siis itse varautua ottamalla vettä astioihin ennen ilmoitettua vesikatkoa. Kannattaa myös opetella pitämään jääkaapissa täyttä vesikannua, ihan aina. Se voi pelastaa päivän kahvihampaan kolotukselta lyhyen vesikatkon yllättäessä. Pitemmän ajan vedentarpeeseen voimme varautua kanistereilla tai kannellisilla muilla astioilla, joilla voimme noutaa vettä naapurin kaivosta tai vedenjakelupisteestä. Vesihuoltolaitos toimittaa korvaavaa vettä pitkien jakelukeskeytysten aikana. Varavesi voidaan toimittaa pumpattuna erityisasiakkaille aina kiinteistöön asti, jos asiakas ei pysty toimimaan kantoveden varassa. Muille vettä jaetaan astioihin yhteisestä jakelupisteestä. Erityisryhmille, kuten autottomille vanhuksille ja liikuntarajoitteisille pakatun veden jakelu järjestetään kotiovelle asti.
Varaveden jakeluun turvaudutaan myös veden saastumistapauksissa. Verkostoveden kloorauksen aikana vettä ei voi käyttää keittämättä muuhun kuin peseytymiseen. Vedenjakelua ei silloin keskeytetä, joten WC:n käyttö on mahdollista. Juomavedeksi ja ruuanvalmistukseen käytettävä vesi voidaan keittämisen sijaan hakea väliaikaisesta jakelupisteestä. Tilanteet tulevat vesilaitokselle luonnollisestikin yllätyksenä eikä niistä voi etukäteen tiedottaa. Häiriön syy voi olla esimerkiksi tekninen vika, voimakas sääilmiö tai inhimillinen virhe. Vesilaitoksen on siksi varauduttava monenlaisiin erityistilanteisiin ja kaikkiin tapauksiin on löydyttävä oikeanlaiset toimintaohjeet. Vedenjakelun lisäksi vesilaitoksen on samanaikaisesti huolehdittava riittävän nopeasta desinfioinnin aloittamisesta.
Voiko pieni pärjätä häiriötilanteessa?
Isojen vesihuoltolaitosten tapaan myös vesiosuuskunnalla on suunnitelma häiriötilanteiden varalle. Vaikka kyseessä olisi vain muutamien kymmenien asiakkaiden vedentoimituksen häiriöstä, vesiosuuskunnan on hoidettava palvelulupauksensa. Häiriötilanteen hoitaminen voidaan tehdä vesiosuuskuntien yhteistyönä ja hyödyntäen vaikkapa lainattavaa kalustoa. Vesiosuuskuntien kesken voidaan myös sopia varaveden noutamisesta toisen verkostosta erityistilanteen aikana. Tilanteen ollessa päällä ei ole mahdollisuutta tehdä sopimuksia, suunnitelmia tai valintoja. Niiden aika on kriisin jälkeen. Vahingosta viisastuu, sanotaan. Myös häiriötilanteista on otettava opiksi ja käytävä jälkeenpäin yhdessä läpi tilanteen kulku ja kaikki siihen liittyvä toiminta. Havaintojen perusteella voidaan varautumissuunnitelmaa ja toimintaohjeita päivittää.
Vesiosuuskunnan on muistettava, että pieneltä tuntuva häiriö voi hetkessä muuttua vakavaksi tilanteeksi. Suoriutumista helpottaa, jos häiriötilanteissa toimimista on harjoiteltu myös kriisiviestinnän osalta. Valmiit tiedotepohjat helpottavat oikea-aikaista tiedottamista. Tiedotteiden jakelutavat on oltava selvillä henkilöillä, jotka työn hoitavat. Myös vesiosuuskunnan on tiedotettava asiakkaille normaalista toiminnastaan, johon kuuluvat mm. edellä mainitut suunnitellut jakelukatkokset. Viestinnän kanavat kannattaakin ottaa haltuun silloin, kun on aikaa tehdä se. Testaamaan ei ole syytä ryhtyä vakavassa häiriötilanteessa.
Veden saastuminen ei lähtökohtaisesti ole vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan syy. Häiriötilanteen hoitaminen kuitenkin on veden toimittajan tehtävä. Mitä ripeämmin se tehdään ja mitä avoimemmin asiasta tiedotetaan helpottaa tilanteen jälkihoitoa.
Veden käyttäjilläkin on omat vastuunsa ja tehtävänsä. Kiinteistön vesikalusteet on pidettävä kunnossa ja uusien kalusteiden liittäminen verkostoon on tehtävä määräysten mukaisesti. Veden epäilyttävästä väristä, hajusta tai mausta on ilmoitettava vesilaitokselle samoin kuin jätevesihavainnoista väärissä paikoissa. Jokaisen käyttäjän tulee myös noudattaa vesilaitoksen antamia ohjeita esimerkiksi veden juoksuttamisessa kloorauksen yhteydessä.
Hyvin hoidettu vesihuolto on jokaisen vesihuoltolaitoksen päivittäistä työtä. Hyvin hoidettu häiriötilanne ansaitsee mielestäni erityisen kiitoksen.
Kirjoittaja: Mirja Hurskainen, projektiasiantuntija, vesihuolto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Pienet vesiosuuskunnat hyötyvät merkittävästi vesilaitosten välisestä yhteistyöstä ja yhteiskäytössä olevista laitteista. Yhteistyötä ei kuitenkaan synny itsestään. Pienten vesiosuuskuntien toimintavarmuutta edistetään keväällä käynnistyvällä VesiVarma -hankkeella, jossa on mukana viitisenkymmentä vesiosuuskuntaa Keski-Suomesta. Hankkeessa on tavoitteena mm. luoda varahenkilöjärjestelmä paikkaamaan odottamatonta henkilövajetta.