Pysyykö langat käsissä riittävän hyvin – Investoivan maatilan kyberuhka?
Milloin varmuuskopiointi onkaan tehty viimeksi? Nyt, kun asennetaan navettaan uusia koneita ja laitteita, niin mitä kriittisiä tietoja uusiin laitteisiin pitikään viedä ja missä viimeiset varmuuskopiot nyt olivatkaan? Kenelle kaikille me annoimmekaan syksyllä navetan pystytysvaiheessa ne verkkotunnukset?
Investoivan kotieläintilan rakentamisprosessi vie suunnittelu-, kilpailutus- rakennuttamis- sekä ylösajovaiheineen kolmesta viiteen vuotta. Sinä aikana emännän ja isännän on keskityttävä tilan normaalin toiminnan lisäksi niin kotieläinten kuin peltoviljelytöiden määrän kasvusta syntyvien uusien asioiden hallintaan yhtä aikaa rakentamisen suunnittelun sekä lopulta itse rakennuttamisen kanssa. Maatilan väki kiertää suunnitteluvaiheessa tutustumassa jo valmistuneisiin, kiinnostaviin kohteisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kilpailutusvaiheessa yhteydenpito kone- ja laitevalmistajiin, rakennusurakoitsijoihin sekä palveluiden tarjoajiin on hyvin laajaa ja vilkastakin. Jo investoineiden tilojen kokemuksia eri toimijoista ja heidän edesottamuksistaan seurataan tiiviisti. Kerätään kaikki mahdollinen tieto, mistä itselle oletetaan olevan hyötyä tulevissa päätöksissä – hyvä niin, mutta samalla meistä jää paljon informaatiota myös muille. Rakennuttamisvaiheessa maatilalla liikkuu eri osatoteuttajien henkilökuntaa ja aliurakoitsijoita sekä muuten vain kiinnostunutta porukkaa hyvinkin paljon. Tuotannon ylösajovaiheessa eläinmäärän jopa moninkertaistuessa alkuperäiseen ja kasvinviljelytöidenkin merkittävästi lisääntyessä kaikkea pientä sattuu varmasti, koska olemme tekemisissä elävien eläinten ja sääolojen mukaan vaihtelevien kasvukausien kanssa. Siksi oletamme, että ohjelmistojen pitäisi toimia ja tiedon kulkea, jotta eläimet voisivat hyvin, tuotanto rullaisi niin kuin me suunnittelimme ja emännän ja isännän hymykin olisi herkässä.
Kotieläintilan investointiprosessi on helposti useiden miljoonien eurojen kokonaisuus, jossa rakentamisen ja varustamisen etenemisen mukaiset maksupostierät ovat merkittävän suuria. Lisäksi eteenkin maidontuotannossa kehitys näyttää menevän kohti entistä suurempia investointeja myös tulevaisuudessa. Taloudellista hyötyä tavoittelevat kyberrikolliset etsivät usein helppoja ja monistettavia kohteita toimilleen. Investoivan kotieläintilan ei tarvitse olla sellainen, vaan voimme varautua ja varmistaa, harjoitella tietojen palautusta ja pitää huolta tilan tietoverkkojen käyttöoikeuksista. Ja varata itsellemme hetken aikaa – myös etukäteen kyberuhkiinkin varautumiseen – niin, että voimme turvallisin mielin kohdata biologisen tuotannon haasteet – ne, jotka tekevät ruuantuottamisesta mielenkiintoista.
Elintarvikeketjun kyberturvallisuus -hankkeessa rakennetaan elintarvikearvoketjun digitaalista kokonaisuutta mallintava kyberharjoitusympäristö ja testataan se pilottiharjoituksessa. Hankkeessa kehitetään lisäksi alan toimijoiden kyberturvallisuusosaamista, -tietoisuutta ja -yhteistyötä kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja hyödyntäen.
Lue lisää hankkeesta: suomeksi tai englanniksi.
Elintarvikeketjun kyberturvallisuus -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia), hankkeen toteuttaja sekä kumppanit.
Kirjoittaja: Jyrki Kataja, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti