3D-tulostuksen kolme erilaista naisulottuvuutta: Tiede, taide ja tekniikka

Teknilliset alat ovat perinteisesti olleet hyvin miesvaltaisia. Tämä selviää, kun tarkastellaan naisten osuutta teknillisiin yliopistoihin hakeneista. Esimerkiksi konetekniikassa naisten aloitusprosentti on alle 5%. Sama ilmiö nähdään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Miesvaltaiselta tekniikan alalta löytyy myös huippuosaajanaisia. Blogissa esittelemme kolme 3D-tulostuksen naisulottuvuutta tieteen, taiteen ja tekniikan aloilta.

Kuka?

Heidi Piili on LUT-yliopiston lasertyöstön ja 3D-tulostuksen professori ja 12-hengen tutkimuksen & kehityksen -ryhmän vetäjä. Hän on työskennellyt lasertyöstön parissa 18 vuotta ja 3D-tulostuksen 11 vuotta. Työtehtäviin kuuluu kansallinen ja kansainvälinen teollinen ja akateeminen tutkimus, hanketoiminta sekä opetuksen suunnittelu ja toteutus.

Luonnontieteet ottivat Heidi Piilin pauloihinsa jo yläasteella

“Olen aina ollut kiinnostunut luonnonmatemaattisista aineista ja tieteestä. Sain ensimmäisen kemistisetin 11-vuotiaana ja sekoitinkin kaikki kotoa löytyvät aineet keskenään. Myöhemmin yläasteikäisenä mm. luin lukion kemian oppimäärän lävitse ja koulussa pommitin kemian opettajaani ties millaisilla kysymyksillä”, kertoo Piili. Tiede ja tieteen teko on ollut aina osa Piiliä. “Tieteessä minua viehättää sen puhtaus ja se, kuinka se noudattaa tiettyjä lakeja. Tutkija on kuin etsivä, joka yrittää löytää tutkimustuloksistaan loogisia yhteneväisyyksiä löydöksiensä lainalaisuuksien välille”, hän jatkaa.

Piilile on ollut jo hyvin varhain selvää, että tiede tulee olemaan hänen elämässään mukana. “Unelmani on aina ollut, että voin olla tekemässä sellaista tiedettä, joka auttaisi ihmiskuntaa kehittymään eteenpäin sen humaanisessa kontekstissa. Minun kohdalla tätä toteuttaa tällä hetkellä 3D-tulostus.”

Piilin ensikohtaaminen 3D-tulostuksen kanssa oli rakkautta ensi lasersäteeltä. ”Kävin ensimmäisen kerran EOS Finlandilla vuonna 2009, ja lisäävä valmistus ’iski kuin metrinen halko'”, kertoo Piili. “Lisäävässä valmistuksessa minua kiehtoi ja kiehtoo edelleen se, miten tällä tekniikalla voidaan tehdä uskomattoman monimutkaisia geometrioita. Tämän jälkeen 3D-tulostus sekä lisäävä valmistus on ollut osa elämääni työssäni alan tutkijana”, Piili jatkaa.

Piili toivoo, että tytöt ja naiset innostuisivat luonnonmatemaattisista aineista sekä tekniikan opiskelusta. Samaisesta syystä hän yhdessä Nea Kontoniemen (HT Laser) oli ideoimassa syksyllä 2018 ”Women in 3D Printing Finlandin” toiminnan aloittamista. Kokoontumisia on ollut tähän mennessä Lappeenrannassa, Tampereella, Jyväskylässä sekä Aalto-yliopistossa. Tapaamiset ovat koonneet kaikkiaan yhteen lähes 100 naista.

“Naisille suunnatun 3D-tulostusyhteisön luomisen taustalla on vuonna 2014 blogista alkanut maailmanlaajuinen verkosto, jonka tavoitteena on innostaa ja rohkaista lisäävän valmistuksen parissa työskenteleviä naisia sekä saada myös naisia kiinnostumaan 3D-tulostuksesta ja hakeutumaan tekniikan opiskelun”, Piili sanoo.

Kuka?

Satu-Minna Suorajärvi on kuvanveistäjä ja lääkäri. Hän valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2008 kuvataiteen maisteriksi kuvanveiston osastolta. Hän tekee 3D-mallintamalla ja -tulostamalla veistoksia. Tällä hetkellä hänellä on valmisteilla julkinen veistos Ruotsiin.

3D-tulostus antaa taiteilijalle uudenlaisen mahdollisuuden toteuttaa ideoitaan

3D-tulostustekniikka on valjastettu myös kuvataiteen käyttöön. Kyseinen tekniikka sallii perinteisistä tavoista poikkeavat keinot tuoda esille erilaisia geometrisia muotoja. Kuvanveistäjä Satu-Minna Suorajärvi on ottanut 3D-tulostuksen omaksi ilmaisutekniikakseen.

“Opiskellessani Kuvataideakatemiassa tutustuin arkkitehtien käyttämiin 3D-mallinnuksiin. Pyysin että myös kuvataiteilijoille alettaisiin opettamaan 3D-mallinnusta, ja ensimmäinen kurssi järjestyikin heti samana syksynä. Kun pääsin ensimmäistä kertaa 3D-mallintamalla pyörittelemään esineitä tilassa ‘minulla kolahti’ ja jäin koukkuun. Siitä lähtien olen tehnyt 3D-mallintamista lähes päivittäin”, Suorajärvi kertoo.

“Isästä poikaan veistoksessa vuodelta 2016 on tallentunut veistoksen päätyihin mieheni ja poikani profiilit. Ihmishahmot piirtävät veistoksen muodon ja muuttuvat toisikseen. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, ympäröivä maailma luo muotin, johon hän voi kasvaa. Draperioita eli kankaiden laskoksia on käytetty kuvataiteessa antiikista lähtien tehokeinona. Omassa veistoksessani innostuin 3D-mallintamalla aikaansaadun muodon yhteyksistä kuvanveiston historiaan sekä uudenlaisesta muotokielestä, jota on vaikea käsin muovata mutta suhteellisen helppoa 3D-tulostaa.”

3D-tulostuksessa Suorajärveä puhuttelee erityisesti geometriset mahdollisuudet, joita muilla tekniikoilla on mahdotonta tehdä. “Huikeinta itselleni on 3D-mallintamalla syntyvät muodot. Sen jälkeen alkaa kova työ, kun malli pitää saattaa veistokseksi. Alaa jo jonkin aikaa seuranneena voi jatkuvasti ihmetellä 3D-tulostamisen varsin nopeaa kehitystä. Monet uudet sovellukset ja keksinnöt tuntuvat uskomattomilta”, Suorajärvi toteaa.

Viime vuosina käsillä tekemistä ja käsitöitä yleensä on ryhdytty arvostamaan entistä enemmän. “Naisilla on paljon kädentaitojen osaamista. Näistä taidoista on 3DP-alaa ajatellen hyötyä. Minäkin olen ollut käsistäni kätevä ennen kuin laajensin osaamistani 3D-alan puolelle.” Suorajärvi näkee, että perinteikästä käsityöläisyyttä ja nykyteknologioita on mahdollista yhdistää. “Kädentaitoja ja digitaalisia tekniikoita ei pitäisi nähdä erillisinä, vaan toisiinsa lomittuvina taitoina, jossa molempien osaamisesta on hyötyä. Erilaiset ihmiset tuovat uusia näkemyksiä ja avaavat uusia tapoja hyödyntää 3D-tekniikoita”, Suorajärvi jatkaa.

Kuka?

Vuonna 2008 Ghanasta Suomeen muuttanut Patricia Nyamekye on jatko-opiskelija ja nuorempi tutkija lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmässä LUT-yliopistossa. Hän tekee parhaillaan tutkijan työnsä ohessa väitöskirjaansa aiheena: “Metallien 3D-tulostuksen hyödyt kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta”.

Patricia Nyamekyea kiehtoo 3D-tulostustekniikassa kustannus- ja materiaalitehokkuus

Nyamekyen kiinnostus nimenomaan metallin 3D-tulostamista, kohtaan heräsi LUT-yliopiston Lappeenrannan kampuksella hänen maisterinopintojensa aikana. 3D-tulostustekniikan laserkipinä ei sammunut diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen, vaan sai naisen jatkamaan tohtoriopintoihin. “Tein diplomityöni 3D-tulostuksesta ja sen roolista materiaali- ja energiatehokkuudessa. Työssäni vertasin 3D-tulostusta perinteiseen valmistukseen nimenomaan näiden tekniikoiden energia- ja materiaalikulutuksen kontekstissa. Tutkimus osoitti, että lisäävä valmistus mahdollisti mallien suunnittelun uudelleen muuttamatta toiminnallisuutta. Näin säästettiin paljon raaka-ainetta”, kertoo Nyamekye. Syvällisemmän tutkimuksen tekeminen samasta aiheesta oli luonteva jatke diplomityölle.

Nyamekyen väitöstutkimus käsittelee materiaali- ja kustannustehokkuutta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi teollisuudessa. Hän tulee olemaan yksi ensimmäisistä LUT-yliopistolta 3D-tulostuksesta väittelevistä. Näillä näkymin Nyamekye valmistuu tohtoriksi helmikuussa 2021.

Nyamekye haluaa jatkaa tutkimusta tohtoriksi valmistumisensa jälkeen lisäävän valmistuksen parissa. “Toivon, että voisin toimia tytöille ja naisille, erityisesti ulkomaalaisille, roolimallina täällä Suomessa. Olisi hienoa, jos pystyisin välittämään samaa 3D-tulostuskipinöintiä, jonka itse olen saanut”, Nyamekye sanoo.

Muutamia esimerkkejä 3D-tulostamissovelluksista

• Asuntomarkkinoinnissa konkreettinen malli voi olla toimivampi kuin virtuaalinen.
• Yksilölliset ja eri tilanteisiin mukautuvat korut (Kalevala-koru) toteutetaan 3D-tulostamalla.
• Materiaalit kehittyvät koko ajan ja mahdottomaltakin tuntuvat muodot ovat toteutettavissa suunniteltaessa design-huonekaluja. Esimerkiksi puupohjaisia materiaaleja voidaan tulostaa isossakin mittakaavassa.
• Koska 3D-tulostus mahdollistaa tuotteiden yksilöinnin, sen avulla voidaan valmistaa yksilöllisiä jokaisen korvaan huomaamattomasti istuvia kuulolaitteita.
• Muotiteollisuudessa 3D-tulostusta on hyödynnetty hyvinkin laajasti.
• Peli- ja fantasiahahmoja saa näppärästi tulostamalla. Tulostamalla voidaan tehdä erilaisia pienoismalleja ja saada esimerkiksi juuri oikeankokoisia ja -näköisiä huonekaluja nukkekotiin.
• 3D-tulostusta on hyödynnetty myös elämyksellisten konditoriatuotteiden valmistuksessa.
• Apuvälineet arjen askareisiin tai kohokartan tulostaminen näkövammaisille voisivat kuulua fysioterapeutin työnkuvaan.
• Tämän lisäksi on mahdollista tulostaa erilaisia soittimia ja leluja.

Kirjoittajat: Antti Henell, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Anna Huusko, LUT-yliopisto
Kuvituskuva: © science photo – stock.adobe.com