Miten maatalouden muovit saadaan kiertoon?
Suomen maataloudessa muodostuu vuosittain noin 12 000 tonnia jätemuovia (Circwaste 2020), jonka kierrätysaste on vähäinen ja valtaosa päätyy nykyisellään polttoon. Asia voisi olla toisin.
Olemmekin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lähteneet kehittämään alustaa, jonka avulla entistä suurempi osa jätemuovista saadaan kiertoon ja osaksi kiertotaloutta. Maaseutualueisiin investointi kiinnostaa myös Euroopan tasolla, ja hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
On laajalti tunnistettu, että toimitusketjun hallinnan yksi keskeinen menestystekijä on tiedon jakaminen sekä hyödyntäminen eri toimijoiden kesken. Me kaikki tiedämme loputtomat puheet tiedon siiloutumisesta toimijoiden omiin exceleihin ja erillisiin järjestelmiin, minkä seurauksena yhteistyön tekeminen vaikeutuu. Tiedon jakamisen mahdollistaa usein alusta, joka on rakennettu juuri tiedon jakamista varten ja yhdistää toimijat toisiinsa. Juuri tämänkaltaista alustaa lähdemme kehittämään.
Mikä ihmeen alusta?
”Toimijat yhdistävä alusta” – mikä homma? Digitaalinen alusta tarkoittaa yleensä tietokoneohjelmaa, verkkosivustoa tai mobiilisovellusta, joka toimii yhtenäisenä järjestelmänä tarjoten käyttäjille erilaisia palveluita sekä toimintoja – esimerkiksi sisällön luontia sekä jakamista, yhteydenpitoa ja kaupankäyntiä. Niiden tarkoituksena on helpottaa käyttäjien elämää ja tehdä toiminnasta tehokkaampaa, nopeampaa ja helpompaa. Esimerkiksi Facebook, Twitter ja Airbnb ovat kaikki digitaalisia alustoja.
Mitä sitten vaaditaan toimivalta alustalta? Ainakin seuraavia asioita on syytä pitää mielessä alustaa kehitettäessä:
- Käyttäjälähtöisyys – toimiva käyttöliittymä, helppokäyttöisyys ja nopeus
- Turvallisuus – tietoturva ja haavoittuvuus
- Kehityksen jatkuvuus – joustavuus ja skaalautuvuus
- Avoimet rajapinnat – alustan laajentaminen ja integroinnit
- Laatu ja suorituskyky – korkealaatuisuus ja nopeus
- Käyttäjäkokemuksen seuranta – palaute ja jatkuva parantaminen
Kuten listasta voi päätellä, edessämme on paljon ratkaistavia asioita, mutta eikös ne ratkaistaviksi ole tehtykin?
Toimiessaan alusta tuottaa lukuisia hyötyjä eri toimijoille. Saadessamme näkyviksi muovien todelliset käyttömäärät ja -kohteet, varastot ja käytöstä poistettujen muovien käsittelymäärät, pääsemme kehittämään koko arvoketjua, vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja korvaamaan niitä muilla raaka-aineilla. Ei sovi myöskään unohtaa alkutuottajien arjen helpottamista! Luotettava ja säännöllinen muovien kerääminen maatiloilta vähentää niiden käsittelystä ja varastoinnista syntyvää työkuormaa sekä pitää paikat siistinä. Jätemuovikasat eivät varsinaisesti ole maisemaa parantava asia vaan ennemminkin arvokas raaka-aine, joka on syytä saada uusiokäyttöön!
Missä mennään ja mitä tulossa?
Hankkeemme on nytkähtänyt mukavasti käyntiin ja tällä hetkellä keräämme alustan mahdollisilta toimijoilta aineistoa alustan toiminnallisen vaatimusmäärittelyn tueksi. Käytännössä siis keskustelemme toimijan roolista, tietotarpeista ja alustan käytettävyydestä – näin tiivistettynä. Ja eri toimijoitahan meillä riittää: alkutuottajat, kuljetusliikkeet, muovin jatkokäsittelijät, muovituotteiden valmistajat, kauppa sekä lukuisat ”kehän” reunoilla toimivat tahot, muun muassa Muoviteollisuus ry ja MTK. Vaikka eri toimijat katsovat asiaa hieman eri näkövinkkeleistä, kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite: Saada muovit kiertoon eli käsiteltäviksi ja uudelleen jalostettavaksi. On hienoa olla mukana tekemässä parempaa huomista!
Tarvitsemme mukaan hankkeeseen myös kumppanin IT-alalta, jonka kanssa kehitämme alustaa yhdessä. Hankkeeseen sisältyy julkinen hankinta, jossa etsimme tarvittavaa IT-asiantuntijuutta. Olemmekin kartoittaneet toimittajamarkkinaa ja seuraavaksi käynnistämme markkinavuoropuhelun. Toteutamme luonnollisesti myös kilpailutuksen kevään aikana, jotta pääsemme viimeistään kesän jälkeen aloittamaan varsinaisen yhteistyön valitun toimittajan kanssa. Keskeisessä roolissa kehitystyössä on myös hankkeen innovaatioryhmä, jossa on edustajia useista rooleista ja saamme heiltä arvokasta tietoa kehitystyöhön.
Sinällään ratkaistava haaste on melko yksinkertainen, mutta ei kuitenkaan mikään ”läpihuutojuttu”, koska muutoinhan se olisi ratkaistu jo aikapäiviä sitten. Pyrimme välttämään turhaa monimutkaistamista ja pitämään kehitystyön suoraviivaisena, jotta projekti etenee suunnitellusti. Ja pidetään ykkösasiana mielessä muovin uusiokäytön lisääminen, johon yksi ratkaisu on kehitteillä oleva alusta eikä toisinpäin.
Jyväskylän ammattikorkeakoulusta on kasattu tiivis ja timanttinen projektitiimi, johon lisäkseni kuuluvat lehtorit Juha Pesonen ja Ilkka Suur-Uski. Juha toimii ensisijaisesti sovellusasiantuntijan roolissa ja Ilkka tuo puolestaan mukaan vahvaa kiertotalousosaamista porukkaan. Itse olen kerännyt kokemusta digitalisaation hyödyntämisestä toimitusketjun hallinnassa, jota pääsen käyttämään sekä myös oppimaan lisää tässä hankkeessa. Viestinnästä huolehtii asiantuntijamme Tanja Minkkinen ja talousasioissa auttaa projektisihteeri.
Kerromme mielellämme lisää hankkeestamme!
Kirjoittaja:
Eero Aarresola, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Uudistuvan teollisuuden instituutti
Lisätietoja projektista:
Eero Aarresola, projektipäällikkö, 040 647 6546, etunimi.sukunimi@jamk.fi
Juha Pesonen, sovellusasiantuntija, 0400 884 481, etunimi.sukunimi@jamk.fi
Ilkka Suur-Uski, kiertotalousasiantuntija, 040 578 3154, etunimi.sukunimi@jamk.fi
