Hyönteiset keittiössä ja kiertotaloudessa

Hyönteisala roihahti varsinaiseksi buumiksi viime syksynä, kun Suomi muutti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa sallimalla hyönteisten kasvattamisen ja myynnin elintarvikkeeksi. EU-maista vain Tanska, Hollanti, Itävalta, Belgia ja Iso-Britannia Suomen lisäksi sallivat hyönteisten elintarvikekäytön, joten olemme eturintamassa hyönteistalouden kehityksessä. Asetuksen uuden tulkinnan myötä hyönteistuotanto tuli myös elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan piiriin, mikä lisää hyönteistuotteiden turvallisuutta ja on varsinkin kuluttajien näkökulmasta mainio asia.

Tämä vuosi on siirtymäaikaa, jolloin markkinoilla saavat elintarvikkeena olla kaikki sellaiset hyönteislajit, joita on käytetty elintarvikkeena jossain EU-maassa ennen 1.1.2018. Ensi vuoden alusta markkinoilla saavat olla enää lajit, joista on jätetty komissiolle uuselintarvikelupahakemus 1.1.2019 mennessä.

Hyönteisruokaa pidetään yleisesti ekologisena ja eettisenä vaihtoehtona perinteiselle lihansyönnille, koska ne kasvavat nopeasti – esimerkiksi kotisirkka kasvaa syömäkelpoiseksi 35 päivässä – ja tarvitsevat proteiinikilon tuottamiseen vaikkapa sikaan verrattuna noin neljä kertaa vähemmän ruokaa ja 600 kertaa vähemmän vettä. Hyönteiset lopetetaan pakastamalla, jolloin ne vaipuvat ensin horrokseen.  Viime aikoina hyönteiskasvatuksen eettisyydestä ja ekologisuudesta on virinnyt vilkastakin keskustelua, joka liittyy pääosin hyönteisten ravintona yleisesti käytettävän kananrehun ekologisuuteen sekä vähäiseen tutkimustietoon hyönteisten henkisistä kyvyistä ja mm. kyvystä tuntea kipua. Keskustelu toivottavasti johtaa hyönteiskasvatuksen kehitykseen entistä ekologisempaan ja eettisempään suuntaan.

Biotalousinstituutin ja VTT:n yhteisessä EAKR:n rahoittamassa VinsectS – Hyönteistalous osana Viitasaari-Saarijärvi seutukunnan kiertotaloutta –hankkeessa nimensä mukaisesti lähestytään hyönteistaloutta nimenomaan kiertotalousnäkökulmasta. Biotalousinstituuttiin rakentuvassa konttikasvattamossa kasvatetaan mustasotilaskärpäsiä (Hermetia illucens), joka käyttää ravintonaan kuollutta ja hajoavaa orgaanista ainesta ja pystyy hyödyntämään jopa lantaa ravintonaan. Tämä trooppinen hyönteinen ei levitä huonekärpäsen tavoin tauteja eikä sillä ole tunnettuja taudinaiheuttajia tai virusvektoreita, vaan päin vastoin se joidenkin tutkimusten mukaan tuhoaa esimerkiksi biojätteessä tai lannassa mahdollisesti olevia viruksia ja bakteereita. Mahdollisia hyödyntämiskohteita mustasotilaskärpäselle löytyy lukemattomia ja VinsectS-hankkeen puitteissa onkin tarkoitus tehdä ruokintakokeita erilaisilla seutukunnalla tuotetuilla sivuvirroilla, muun muassa biojätteellä. Hankkeessa kärpäsentoukkia ei kasvateta ihmisravinnoksi, mutta esimerkiksi juureskuorimon tai leipomon sivuvirroilla ruokittuna ne vallan hyvin soveltuisivat myös elintarvikkeeksi.

VinsectS:n tavoitteena on kartoittaa seutukunnan hyönteiskasvatukseen soveltuvat sivuvirrat sekä hyönteisten kasvattamisesta kiinnostuneet toimijat ja luoda näistä hyönteisalan verkosto, joka tukee hankkeen päätyttyäkin hyönteisalan kehitystä seutukunnalla. Koska ala on Suomessa vielä uusi eikä kaikkia siinä piileviä mahdollisuuksia varmasti vielä ole hyödynnetty, on uusille toimijoille ja ideoille nyt tuhannen taalan paikka. Hyönteistalous voi osaltaan olla vaikuttamassa maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen, sillä esimerkiksi tyhjilleen jääneistä tuotantotiloista saa melko pienillä investoinneilla toimivia hyönteiskasvattamoita. Kasvatusta on jo pitkälle automatisoitu, joten työ on kevyempää kuin perinteinen karjankasvatus, ja ainakin tällä hetkellä hyönteisistä saatava kilohinta on lihaan verrattuna aivan toista luokkaa.

Hyönteisravinto herättää paitsi kiinnostusta myös paljon ennakkoluuloja, joten alalla on tarvetta tuotekehitykselle ja tuotteistamiselle, joiden avulla kysyntä ja markkinat kasvaisivat ja vakiintuisivat helposti lähestyttävien tuotteiden kautta. Vielä on matkaa siihen, että hyönteiset ovat osa suomalaista arkiruokaa nauta-sikajauhelihan tavoin, mutta jonain päivänä tämä voi olla todellisuutta.

VinsectS-hanke järjestää syksyn 2018 aikana infotilaisuuden sekä työpajan hyönteistaloudesta, tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet mukaan! Tarkemmat tiedot ja ajankohdat löytyvät lähempänä JAMKin verkkosivuilta.

-Tiina Siimekselä, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti