Projektit, harjoittelu, opinnäytetyöt – mitä muuta työelämäyhteistyö voisi olla?

Opiskelijat seuraamassa luentoa

JAMKin konetekniikassa on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten kanssa. Jo 90-luvulla, kun kehitettiin projektioppimista, pyrittiin hakemaan projektiaiheet yrityksistä. Aikuisopiskeluryhmien kanssa se oli helpompaa, koska aiheet löytyivät yrityksistä, joissa opiskelijat olivat töissä. Yrityksiä saatiin kuitenkin pikkuhiljaa mukaan ja tänä päivänä aiheiden löytäminen on helpompaa.

Ammattikorkeakoulun myötä alettiin puhua ohjatusta harjoittelusta ja harjoittelusta tehtiin oma opintojakso. Tämän myötä oppilaitoksen ohjaaja kävi yrityksessä tapaamassa opiskelijaa ja yhteistyö yritysten kanssa tiivistyi tältäkin osin.

Opiskelijoiden lopputöitä, joita ammattikorkeakoulussa alettiin kutsua opinnäytetöiksi, on tehty tekniikan puolella pääosin aina yrityksille ja tämä on ollut monelle opiskelijalle polku työllistymiseen.

Uudenlaista yhteistyötä

HEIBus hankkeessa yhteistyötä lähdettiin kehittämään Valtra Oy:n kanssa ajatuksena, että lähes kaikilla konetekniikan tutkinto-ohjelman 1. vuoden opintojaksoilla olisi yrityskontakti, jolloin opiskelijat saisivat käytännön näkemystä omalta alalta. Kohderyhmäksi valittiin ensimmäisen vuoden opiskelijat, sillä heidän joukossaan on useita, jotka eivät ole koskaan käyneet konepajassa ja työelämätuntemus teollisuudesta on vähäistä. Näitä opiskelijoita ovat lähinnä lukion käyneet opiskelijat tai alan vaihtajat.

Yhteistyön onnistumista selvitettiin opiskelijoilta kyselyillä, jotka tehtiin kunkin kontaktin jälkeen sekä osaamiskartoituksella, joka tehtiin lukukauden alussa ja lopussa.

Yrityskontakteja lähdettiin suunnittelemaan konetekniikan tutkinto-ohjelman syksyn opintojaksoille yrittäjyys, valmistustekniikka, mittaustekniikka ja materiaalitekniikka.

Aluksi lähdin selvittämään opintojakson opettajilta mitä he haluaisivat yrityksen henkilöiden puhuvan heidän opetuksensa tueksi. He esittivät seuraavia opintojakson osaamistavoitteiden mukaisia toiveita:

  • Yrittäjyys opintojakso: Mitä tarkoitetaan sisäisellä yrittäjyydellä, miten merkittävää on liiketoiminnan kannalta ymmärtää/tunnistaa asiakkaan rooli ja miten tunnistetaan asiakastarpeita liiketoiminnassa?
  • Mittaus- ja laatutekniikan opintojakso: Haluttiin saada kuvaus laadunvarmistuksesta erilaisten mittausten avulla eli keskiössä olisivat tuotannon mittaukset.
  • Valmistustekniikan opintojakso: Toivottiin kuvausta valmistusmenetelmien ketjutusta jonkin tuotteen osalta eli esitys raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi.
  • Materiaalitekniikan opintojakso: Esimerkki jonkin tuotteen lämpökäsittelystä eli kuvaus materiaalista, lämpökäsittelystä, saatavista ominaisuuksista ja mahdollisesta testauksesta lämpökäsittelyn jälkeen.

Syksyn opintoja ovat myös matematiikka, fysiikka ja ICT- taidot. Toiveena oli, että mahdollisimman moni yrityksen luennoitsija korostaisi luonnontieteiden merkitystä. Lisäksi toiveena oli, että opiskelijoita motivoitaisiin alaan sekä kerrottaisiin omasta urapolusta ja opinnoista. Keskustelujen aikana tuli myös esille, että ICT -opintojakson ohjelmista tärkein on Excel, jota käytetään monipuolisesti yrityksessä.

Pidimme Valtran henkilöstön kanssa kaksi palaveria, joissa suunnittelimme opintojaksoihin liittyvää yhteistyötä. Se päätettiin toteuttaa yritysvierailuna ja kolmena luentona ammattikorkeakoulun tiloissa. Kevätlukukauden suunnitelmat tehtiin sähköpostilla ja yrityskontaktiksi sovittiin toinen vierailu Valtran tehtaalle Tuotantotekniikan perusteet opintojaksoon liittyen. Koska yrityksellä ei ole suunnittelijoita, sovittiin, että pyrimme saamaan luennoitsijan Tekninen piirustus ja CAD opintojaksolle toisesta HEIBuss hankkeessa mukana olevasta yrityksestä, joka on suunnittelutoimisto.

Miten työelämäyhteistyötä toteutettiin

1. Yritysvierailu

Lokakuun lopussa 2018 tehty yritysvierailu Valtran tehtaalle Suolahteen sisälsi luennon, jossa esiteltiin yleisesti Valtran toimintaa sekä puhuttiin sisäisestä yrittäjyydestä. Tilaisuus onnistui erittäin hyvin, sillä esittelijät olivat innostavia ja kuvasivat monipuolisesti yrityksen toimintaa ja sisäistä yrittäjyyttä. Esityksessä tuli myös hyvin esille asiakkaan roolin merkitys ja asiakastarpeiden tunnistaminen. Luennon jälkeen tehtiin kierros kokoonpanolinjalla ja sen aikana tuli esille kokoonpanon toimintatapa sekä laaduntarkistuspisteet.

Vierailun jälkeen paluumatkalla opiskelijat vastasivat kyselyyn vierailusta ja kaikkien mielestä vierailu oli mielenkiintoinen. Yritysesittelystä ja yrittäjyys luennosta opiskelijat mainitsivat oppineensa, kuinka tärkeää on liiketoiminnalle ymmärtää asiakkaan rooli ja asiakastarpeet. Opiskelijoiden mielestä Valtralla on hyvin erilaisia työtehtäviä koneinsinööreille ja yrityksen kehitystoimintaa pidettiin innostavana. Kokoonpanolinjan toiminnan lyhyestä esittelystä ja tehdaskierroksesta opiskelijoille jäi mieleen laadunvarmistuspaikat, joita oli useita tuotantolinjalla, eri työvaiheet kokoonpanolinjalla, varastointijärjestelmä ja tuotannon tarkka suunnittelu. Opiskelijoista 50 % kävi ensimmäistä kertaa konepajassa ja heille tuotannon layout ja itse toiminta selkiintyi ja antoi motivaatiota opiskella konetekniikan tutkinto-ohjelmassa. Tähän vaikutti osaltaan monipuoliset työmahdollisuudet tuotannon, testauksen ja huollon työtehtävissä.

Luennot

Marraskuun aikana pidettiin Materiaalitekniikan, Valmistustekniikan sekä Mittaus- ja laatutekniikan luennot. Kunkin luennon jälkeen tehtiin kysely, jossa pyydettiin kertomaan tuliko luennolla esille opintojaksolla käytyjä käsitteitä ja mitkä asiat tulivat konkreettisemmiksi. Eri luentojen kyselyt olivat hyvin saman tyyppisiä rakenteeltaan.

Materiaalitekniikan luennolla oli mukana 27 opiskelijaa 33 opiskelijasta. He pitivät luentoa mielenkiintoisena ja heidän mielestään moni materiaalitekniikan käsite konkretisoitui luennon aikana. Heitä hämmästytti se, miten paljon materiaalivalintoja tarvitsee tehdä yhdessä koneenosassa, koska se sisältää useita komponentteja. Komponentit tehdään tehdä eri materiaaleista ja niillä voi olla erilaiset lämpökäsittelyt.

Toinen luento pidettiin Valmistustekniikan tunnilla. Paikalla oli vain 13 opiskelijaa. Tämä johtui siitä, että vaikka luennosta oli ilmoitettu aikaisemmin, sitä ei oltu merkitty lukujärjestykseen ulkopuolisen pitämänä luentona ja opiskelijat olivat unohtaneet sen. Paikalla olevat opiskelijat pitivät luentoa mielenkiintoisena ja heille tuli selkeämpi käsitys esim. kustannustehokkaasta tuotannosta, tuotannon suunnittelusta ja robotiikan käytöstä. Lisäksi heille tuli kokonaisvaltaisempi mielikuva tehtaan toiminnasta liittyen valmistukseen.

Mittaus- ja laatutekniikan luento pidettiin Valmistustekniikan luennon jälkeen, joten paikalla oli samat 13 opiskelijaa. Opiskelijoille tarkentui mm. käsitteet mitä laatu, mikä on nollavirhe ja laadun eri osa-alueet. Lisäksi opiskelijat tekivät havaintoja seuraavista asioista luennon aikana: suunnittelun ja laadun yhteistyön tulee olla saumaton, laatu tehdään tekemällä ei mittaamalla sekä mittauksien ja laadun tarkistuksen määrä yrityksessä on suuri.

Kevätlukukaudella ainoa luento JAMKssa pidettiin Tekninen piirustus ja CAD opintojaksolla huhtikuun alussa. Luennoitsija saatiin hankkeen toiselta yhteistyökumppanilta, Elomaticilta. 27 opiskelijaa oli paikalla ja he mainitsivat saaneensa konkreettisemman kuvan opintojakson käsitteistä kuten hitsaus- ja pintamerkinnät, toleranssit, leikkauskuvannot ja revisiot. Lisäksi heille tuli konkreettisempi mielikuva siitä, miten tehty mitoittaminen olisi selkeintä ja käytännöllisintä, suunnittelun vaikutuksesta kustannuksiin sekä suunnittelijan työnkuvasta.

2. Yritysvierailu

Toinen vierailu Valtralle järjestettiin huhtikuussa 2019. Paikalla oli 18 opiskelijaa ja poissaolon syyksi mainittiin tulevien projektitöiden palautus ja tentti. Koska vierailun aiheena oli tuotantotekniikka, osa saattoi jäädä pois, koska heitä kiinnostaa enemmän suunnitteluun liittyvät opinnot. Vierailu sisälsi luennon ja kierroksen voimansiirtotehtaalla.

Luennon piti JAMKssa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joten opiskelu JAMKssa oli hänelle tuttua. Hän oli suunnitellut luennon hyvin selkeäksi ja oli videoinut pari tuotannon kehittämiskohdetta havainnollistamaan kehityksen vaikutusta. Opiskelijoille jäi videoiden lisäksi mieleen jatkuva kehittäminen, tahtiaika, työtapojen standardisointi ja hukka-aikojen vähentäminen.

Tehdasvierailulta jäi mieleen tuotannon toimivuus ja joustavuus, tiimien työskentely ja varaston sekä keräilyjunien toiminta ja erilaiset valmistusjärjestelmät sekä niiden toiminta käytännössä.

Miten opiskelijoiden osaaminen kehittyi

Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä tarkasteltiin osaamiskartoituksella, joka tehtiin ensimmäisen kerran syyslukukauden alussa ja toisen kerran kevätlukukauden lopussa. Vaikka opiskelijoiden osaaminen kehittyi kullakin opintojaksolla, niin syyksi mainittiin luennot, harjoitustehtävät, työkokemus ja harrastukset. Opiskelijat eivät maininneet lukuvuoden aikaisen yritysyhteistyön vaikuttaneen osaamisen kehittymiseen, mutta kun juttelin opiskelijoiden kanssa, niin heidän mielestään yritysvierailut ja luennot auttoivat ymmärtämään miksi opintojaksoilla käydyt asiat ovat tärkeitä.

Yritysvierailut ja luennot lisäsivät myös opiskelijoiden motivaatiota ja opiskelijat, jotka olivat tulleet lukiosta tai olivat alanvaihtajia, olivat tyytyväisiä yritysyhteistyöhön kokonaisuudessaan.

Yhteistyön onnistumisen kannalta yhtenä merkittävänä tekijänä oli Valtran panostus vierailuihin ja opintojaksojen luentoihin. Myös Elomaticin luento oli toteutettu erinomaisesti.

Kehitettäviä asioita ovat tiedottamisen tarkennus kirjaamalla jokainen vierailu lukujärjestykseen sekä aikataulun suunnittelu niin, että vierailut ja luennot eivät osu ajankohtaan jolloin on tenttejä ja projektien palautuksia.

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että kaikki hyötyivät yhteistyöstä. Valtra sai kerrottua toiminnastaan isolle joukolle tulevia insinöörejä, jotka heidän toivomansa mukaan ovat valmistuttuaan kiinnostuneita Valtrasta työnantajana. Opiskelijat saivat paljon käytännön tietoa 1. vuoden opintoihin liittyen ja motivaatiota opiskeluun.

Kirjoittaja:
-Erja Hiitelä, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teollisuustekniikka