Opettajankoulutusfoorumi ja koulutusjohtaminen

Opettajankoulutusfoorumi (OKF) kokoaa kaikki Suomessa opettajankoulutusta järjestävät yksiköt yhteiseen keskusteluun ja opettajankoulutuksen kehittämiseen. Koska ensimmäisen OKF:n kolmivuotinen kausi osoittautui menestykseksi, on nyt meneillään OKF:n toinen kausi. Nykyisen OKF:n tavoitteena on päivittää opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelma tuleville vuosille.

Koulutusjohtaminen valittiin nykyisen OKF:n yhdeksi neljästä teemasta, joille kullekin perustettiin oma teeman tulevaisuutta pohtiva jaoksensa. Koulutusjohtamisen jaoksessa on yhteensä 25 jäsentä ja puhetta johtaa lisäkseni Tapio Lahtero Viikin normaalikoulusta. Koulutusjohtamisen teeman merkitys OKF:n työssä kasvoi siis toiselle kierrokselle tultaessa.

Koulutusjohtamisen jaoksen keväällä 2021 laaditussa esityksessä painotetaan johtamisosaamista osana opettajankoulutusta, koulutusjohtamisen osaamisten kokoamista ja niiden pohjalta laadittavan laajemman koulutuskonseptin luomista sekä rehtoreiden kelpoisuusvaatimusten päivittämistä niille oppilaitosmuodoille, joilla sellaista vaaditaan.

OKF:n työvaliokunnan järjestämän verkkoaivoriihen perusteella johtamiskoulutus osana opettajankoulutusta nousi selvästi esille. On tärkeää, että opettajaksi valmistuvat ymmärtävät johtajuuden yhteisöllisen luonteen ja oman roolinsa osana johdettua yhteisöä. Ja kyllähän opettajankin työhön kuuluu johtamista – opettajajohtajuutta – ja esimerkiksi oppimisnäkemysten tuntemuksella on merkittävä vaikutus niin opettajan kuin rehtorinkin toimintatapoihin. Lisäksi on tunnettua, että monet luokkahuoneen ilmiöt vertautuvat opettajanhuoneen ilmiöihin, mikä taas johtaa ajatukset kohti johtajuuden yleisiä ilmiöitä ja johtajan geneerisiä taitoja.

Oppilaitokset ovat kuitenkin kovin erilaisia, esimerkiksi yhden rehtorin johtama pieni luokanopettajayhteisö, kaupunkikeskuksen iso yleissivistävän koulutuksen aineenopettajayhteisö tai suuri ammatillisen koulutuksen järjestäjä tai ammattikorkeakoulu poikkeavat kukin perinteisiltä toimintakulttuureiltaan, nykyisiltä toimintatavoiltaan ja tavoitteiltaan merkittävästi toisistaan, vaikka kaikkien niiden ytimessä onkin oppiminen. Em. oppilaitosmuodoissa esimerkiksi niin budjetti-, oppilas- kuin henkilöstömäärä sekä esimiestasot kasvavat selvästi, osin jopa moninkertaistuvat edellisestä seuraavaan. Siten on haasteellista laatia jokin koulutusohjelman kaltainen, joka vastaisi yhtä aikaa kaikkien näidenkin oppilaitosmuotojen tarpeisiin. Yksin rehtori-nimike on hämäävä, onhan esimerkiksi aiemman oppilaitosmuotojen esimerkkilistani alku- ja loppupäässä kummassakin käytössä rehtori-nimike, mutta toimenkuvien laajuus on aivan erilainen. Kyseessä ovat siten eri tehtävät, vaikka nimike on sama.

Tarvitaan siis kartoitettu eri kasvatus- ja koulutusalan organisaatioiden johtamisessa tarvittavien osaamisten kokonaisuus, konsepti, joka on modulaarinen, ajassa kiinni oleva, perustuu tutkimukseen ja hyödyntää joustavasti myös osaamisten tunnistamista ja tunnustamista. Tällaisella rakenteella vastataan parhaiten koulutusjohtamisen tulevaisuuden tarpeisiin eritaustaisten asiantuntijoiden hakeutuessa oppilaitosten erilaisiin esimiestehtäviin sekä nykyisten esimiesten hakeutuessa päivittämään ja laajentamaan johtamisosaamistaan.

Kirjoittaja

Johtaja Pekka Risku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuva: iStockphoto

Tutustu myös:

Syvennä omaa osaamistasi, kehitä työyhteisöäsi ja vie pedagogisia taitojasi eteenpäin!

Täydennyskoulutus ja palvelut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa