Läsnäolon haaste laadukkaassa ohjausprosessissa

Hybridimallinen työelämä ja opiskelu ovat tulleet jäädäkseen. On heitä, jotka työskentelevät samassa fyysisessä tilassa, mutta myös heitä, jotka liittyvät ryhmään pallon toiselta puoliskolta. Siinä onkin esihenkilöllä tekemistä, kun vastuulla on tukea ja ohjata alaisiaan tasapuolisesti. Tahi opettajalla, jonka opiskelijoista osaa ei ole tavannut koskaan kasvotusten. Työssäni olen huomannut, että tuen tarve on lisääntynyt samassa suhteessa…

Jatka lukemista

Merkityksellisyys projektikulttuurissa

Minulla oli ilo lokakuussa osallistua projektipäiville. Tilaisuuden järjesti Projektiammattilaiset ry, jolla on yli 20 vuoden historia vastaavan tyyppisten projektipäivien järjestämisestä. Yhdistys itsessään on tätäkin vanhempi. Orientoiduin tapahtumaan siitä näkökulmasta, että olen yli 20 vuotta toiminut erilaisissa opetusalan projektitehtävissä niin asiantuntijana, projektipäällikkönä kuin aikuiskoulutusta järjestävän ammatillisen oppilaitoksen hankesalkusta vastaavanakin. Olen useasti miettinyt, miksi monet projektit epäonnistuvat….

Jatka lukemista

Koulutyön reunaehtoja ja opetussuunnitelmatyötä

Opetussuunnitelmatyö on pedagogisen johtamisen keskeisimpiä sisällöllisiä asioita. Oppilaitoksen johtamiseen liittyy useita piirteitä, joita monissakaan muissa organisaatioissa tai yhteisöissä ei ole. Näiden piirteiden tiedostaminen voi olla hyödyllistä, ettei sinänsä hyviin ja kannatettaviin muutoksiin pyrittäessä tule turhia turhautumisia. Opetussuunnitelma on pedagogisen yhteisön keskeisimpiä dokumentteja ja sen toimeenpano oppilaitoksen ydintoimintaa. Hannu Simola (2021) kumppaneineen muistuttaa ainakin kolmesta tärkeästä…

Jatka lukemista

Etätyön johtamisessa tarvitaan johtajuutta eikä hallinnointia

Työyhteisöt palautuvat vähitellen pandemian ”jälkeiseen” aikaan. Millainen haaste on käsillä, kun olemme juuri kokeneet etätyön mahdollisuudet ja haasteet? Ratkaistaanko haastetta mennen ajan keinoin vai modernilla tavalla, yhteisöinä? Pandemian aika on osoittanut, että työtä voidaan tehdä tuloksellisesti uusin keinoin hyvin monin eri tavoin. Etätyö ja siihen liittyneet harhaluulot työntekijöitten löysäilystä ovat pääsääntöisesti osoittautuneet turhiksi. Johtajat ja…

Jatka lukemista

Opettajankoulutusfoorumi ja koulutusjohtaminen

Opettajankoulutusfoorumi (OKF) kokoaa kaikki Suomessa opettajankoulutusta järjestävät yksiköt yhteiseen keskusteluun ja opettajankoulutuksen kehittämiseen. Koska ensimmäisen OKF:n kolmivuotinen kausi osoittautui menestykseksi, on nyt meneillään OKF:n toinen kausi. Nykyisen OKF:n tavoitteena on päivittää opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelma tuleville vuosille. Koulutusjohtaminen valittiin nykyisen OKF:n yhdeksi neljästä teemasta, joille kullekin perustettiin oma teeman tulevaisuutta pohtiva jaoksensa. Koulutusjohtamisen jaoksessa on yhteensä 25…

Jatka lukemista

Johtamisen tilannesidonnaisuus

Edellisessä työpaikassani suunnittelin ja toteutin valmennuksia nuorille vasta-aloittaneille johtajille ja esihenkilöille. Yksi yleisimpiä käsityksiä heillä tuntui olevan, että hyvän johtajan ominaisuudet ovat yksilön osaamisia ja taitoja, jotka hän voi viedä mukanaan paikasta toiseen. Tein usein harjoituksen, jossa osallistujat ensin miettivät keitä hyviä johtajia he tuntevat tai tietävät. Monilla oli kokemuksia erilaisista tilanteista ja ihmisistä ja…

Jatka lukemista

Opetussuunnitelmatyö: pedagogiikan ja pedagogisen yhteisön johtamista

Opetussuunnitelma on yksi oppilaitoksen keskeisimmistä asiakirjoista. Sen laatiminen ja sen ylläpitäminen ovat pedagogisen johtamisen keskeisiä tehtäviä. Opetussuunnitelmaprosessien avulla johdetaan oppilaitoksen pedagogiikkaa. Seuraavassa muutamia huomioitani tämmöisestä johtamistyöstä. Huomiot perustuvat omaan monivuotiseen tehtävääni ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuspäällikkönä. Pidän yhtenä opetussuunnitelmatyön keskeisenä piirteenä sen dynaamisuutta. Tavalla tai toisella sitä on syytä pitää jatkuvasti yllä. Voi olla, että opetussuunnitelmaan tehtävät…

Jatka lukemista
pukumies osoittaa sormella lukijaa

Parjattu johtajuus – mikä johtajuudessa puhututtaa?

Johtaminen ja johtamistaidot tulevat erityisesti esille, kun toimintaympäristössä tai sitä ohjaavassa toiminnassa tulee eteen muutoksia. Näin on käynyt myös ammatillisen toisen asteen koulutuksen mittavassa koulutuslainsäädäntöuudistuksessa 2018, joka on haastanut kehittämään uusia toimintatapoja johtamisessa. Kolho ja Ylitervo (2021) toteuttivat ammatillisen toisen asteen toimijoille kyselyn, jossa tiedusteltiin jaetun johtajuuden tilaa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasi 270 sekä päättävässä…

Jatka lukemista

Inklusiivinen johtaminen ja moninaisuus koulutusorganisaatioiden työyhteisöissä

Inkluusio johtamistyössä Hanhike ja Bergbom (2018) kysyvät, kuinka käytännössä luodaan inklusiivisia työpaikkoja ja -kulttuureja?  Lähtökohtana heidän pohdinnassaan on ulkomaalaistaustaisten työllistyminen, joka laajentaa osaamispohjaa työelämässä sekä lisää myös kansainvälisyyttä työyhteisöissämme. Heidän mukaansa todelliseen inkluusioon, kaikkien mukaan ottamiseen, päästään vain tietoisen päätöksen ja sen mukaisen toiminnan kautta. Inkluusiolla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan erilaisia vähemmistöjä tuetaan toimimaan yhteisöissä…

Jatka lukemista