Johtajuus opettajan työssä

Valtakunnallinen opettajankoulutusfoorumi päivittää parhaillaan opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelmaa tuleville vuosille. Foorumin tapaamisissa on käynyt ilmi, että kehittämissuunnitelmaan on pohdittu kirjattavaksi entistä voimakkaammin koulutusjohtamisen osaamista ja sen sisällyttämistä opettajankoulutukseen. Opettajan työnkuvaan voi tosiaan sisältyä johtamisen osaamista vaativaa puhdasta johtamistyötä (esim. koulutusvastaavan tai vararehtorin tehtävät) tai johtamisen kaltaisia, esimerkiksi ohjaamisen ja koordinoinnin osaamisen vaateita. Tarkastelen ohessa johtajuuden ilmenemistä laajasti ottaen opettajien työssä eri oppilaitosmuodoissa ja -tasoilla.

Ohjaavaa johtajuutta

Opettaja työn ytimessä on yksilön tai ryhmän oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Oppimisen ohjausta tulee johtaa pedagogisesti, jotta oppiminen mahdollistuu. Tällöin keskeistä ovat tieto ja ymmärrys pedagogiikasta, joka yhdistyy oppimisprosessin ohjaamiseen. Tätä voi hyvin kutsua vaikkapa ohjaavaksi johtajuudeksi.

Koulutusmuodosta riippuen opettajan työhön voi sisältyä myös yleisempää ryhmän toiminnan johtamista. Tämä toteutuu lasten kanssa luokkatilanteissa tai vaikkapa luokkaretkellä – tai opiskelijoiden yrityskäynneillä. Kokemuksesta voin todeta, että myös ylioppilaskirjoitusten järjestäminen lakkiaisineen on -tarkkaan säänneltyä- toiminnan johtamista. Opettajatkin siis johtavat joukkoja.

Opettaja osana johdettua yhteisöä

Osa opettajan ammatin kiinnostavuudesta syntyy siitä, että opettajuus on moniammatillista yhteistyötä (yhteisopettajuus, opiskelijahuolto, yhteisten tilaisuuksien järjestäminen jne.). Perinteinen yksin tekemisen eetos on selvästi murenemassa. Mutta yhteistyö vaatii aina keskusteluja, neuvotteluja ja sopimista. Oppilaitoksissa hyödynnetään usein eri sovellutuksia tiimiorganisaatioista, joissa tiimeillä voi olla erilaisia nimityksiä työryhmistä soluihin tai luokka-asteisiin jne.

Opettaja toimii aina osana johdettua työyhteisöä, jolla on budjetti, strategia, tavoitteita ja yhdessä sovittuja periaatteita sekä toimintatapoja. Oppilaitosten laatujärjestelmät ja kestävän kehityksen järjestelmät vaikuttavat myös oleellisesti oppilaitoksen johtamiseen. Laatujärjestelmien keskeinen ajatushan on, että työyhteisön jäsenet sopivat siitä, miten työt tehdään ja sitten tekevät niin kuin on sovittu. Käytännössä jälkimmäinen osuus on yleensä haasteellisempaa, koska se estää sooloilun.

Edellä oleviin teemoihin liittyen varsinkin aiemmin on puhuttu alaistaidoista, mikä varmasti onkin edellä olevaan nähden läheinen teema.

Opettaja ja yhteistyöverkostot

Työhön sisältyvä verkostoyhteistyö voi vaatia opettajilta aktiivista osallistumista ja johtamistekoja. Perusasteen ja toisen asteen koulutuksissa yhteistyö koteihin on tärkeää. Ammatillisessa koulutuksessa painottuu sen lisäksi yhteistyö työelämän kanssa (työssäoppiminen, harjoittelut, opinnäytetyöt). Korkeakouluissa usein opettajan työhön kuuluu hanketyötä useiden partnereiden kanssa. Esimerkiksi meillä Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lähes kaikki kouluttajat osallistuvat hanketyöhön ja heistä noin puolet toimivat jonkin hankkeen projektipäällikkönä. Kouluttajia meillä on kaikkiaan vähän yli 40 ja erilaisia resursoituja TKI-hankkeita yli 30.

Tyypillistä opettajan työssä on myös yhteistyö oman alan verkostoihin, esimerkiksi ammattijärjestötyö tai alueellinen oman aineen aineenopettajien yhteistoiminta. Ammatillisessa koulutuksessa oman ammattialan verkostot ja Taitaja-toiminta ovat keskeisiä. Taitaja-toiminnan avulla on mahdollista verkottua kansallisesti ja kansainvälisesti (WorldSkills-toiminta).

Oppilaitoksen jaettu johtajuus

Lopulta on tärkeää huomata, että opettajat toimivat usein opetustyön ohessa oppilaitoksensa johtamisjärjestelmän jossakin konkreettisessa johtamispositiossa, esimerkiksi tiiminvetäjänä, tasovastaavana, tutkintovastaavana, OPS-vastaavana tai apulais- tai vararehtorina. Osaan näistä tehtävistä voi liittyä esihenkilötehtäviä, kuten kehityskeskusteluita.

Yhteenveto

Johtamisosaamisella on kasvatus- ja opetusalalla selvästi tarvetta. Siten on perusteltua, että seuraavassa opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa otetaan kantaa johtamisosaamisen lisäämiseksi kasvatus- ja opetusalalla. Opettajankoulutukseen on jatkossa sisällytettävä koulutusjohtamisen perusteita, jotta uudet opettajat ymmärtävät olevansa osana johdettua työpaikkaa ja että oppilaitoksen johtaminen on yhteistyötä, jaettua johtajuutta.

Opettajankoulutusfoorumin koulutusjohtamisen jaoksen esityksen mukaisesti on rakennettava kasvatus- ja opetusalan käyttöön koulutusjohtamisen koulutuskonsepti, johon kootaan keskeisiä koulutusjohtamisen osaamisia sekä luodaan sen käytön tavat, jolla niin alalle hakeutuvat kuin kasvatus- ja opetusalalla jo toimivat voivat joustavasti täydentää johtamisosaamistaan.

Kirjoittaja:

Pekka Risku, yksikönjohtaja, ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen