Vesiosuuskuntapäivät 2020: Voit hallita omaisuutta vain, jos tiedät mitä omistat ja miksi
Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät pidettiin tänä vuonna Turussa tammi-helmikuun vaihteessa 31.1.-1.2.2020. Tapahtuma oli järjestyksessään kymmenes Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n historiassa. Suomen vesihuolto-osuuskunnat SVOSK ry perustettiin Suolahdessa vuonna 2009 ajamaan osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten etuja. SVOSK on toteuttanut vuosittaiset vesiosuuskuntapäivät vuodesta 2010 lähtien. Vain vuosi 2015 on jäänyt väliin, kun ajankohta siirrettiin nykyiselle paikalleen.
SVOSK ry jakoi päivien avauksen yhteydessä huomionosoituksia vesiosuuskuntien ja yhdistyksen eteen tehdystä työstä. Vuoden vesihuoltoteko -palkinnon sai ympäristöterveystarkastaja Janne Litmanen Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimesta. Pronssisilla Gebhard-mitaleilla palkittiin SVOSK:n ohjausryhmän jäsenet Kai Voutilainen (Keski-Suomen ELY-keskus) ja Pekka Pietilä (Tampereen yliopisto). Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n Kultainen venttiiliavain. Palkinnon sai ohjausryhmän jäsen Sami Karhu (Osuustoimintakeskus Pellervo ry).
Vesiosuuskuntapäivien teemana oli talous. Talousvaikeudet ovat monen vesiosuuskunnan arkipäivää. Niiden kanssa painiskelevat ovat valmiit jopa lyömään hanskat tiskiin ja myymään koko toiminnan. Myyntitilanteessa osuuskunnan omaisuus on syytä olla arvotettu ja talous kunnossa. Tosin myyntiaikeet eivät ole vain osuuskuntien tapa toimia. Monessa luennossa viitattiin käynnissä olevaan selvitystyöhön Jyväskylän vesilaitoksen toimintojen myynnistä. Salissa annettiin spontaanit aplodit, kun kansalaisaloite aiheesta oli samaan aikaan saanut 50 000 allekirjoitusta. Luennoilla esiteltiin myös konkreettinen esimerkki, mitä tapahtuu, kun asiat eivät mene ollenkaan hyvin ja vesiosuuskunnassa tehdään erityistilintarkastus.
Tilinpäätös kertoo hallituksen tekemistä päätöksistä vesiosuuskunnan hoitamisessa. Tilinpäätöksessä asiat on kuvattava riittävällä tavalla, jotta toiminnan-/tilintarkastaja ja vesiosuuskunnan kokous ymmärtävät mihin varoja on käytetty. Vesiosuuskunnan talouden lisäksi muukin toiminta tulee suunnitella vähintään vuosittain, mieluummin pitemmälle aikavälille. Verkosto-omaisuuden kaikinpuolisella hallinnalla tähdätään tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säännöllisten huoltojen tekemistä, korjauksiin varautumista ja osaamisen ylläpitoa.
Vesiosuuskuntien koulutus- ja kehittämishanke Vesi-IPA järjesti opintomatkan vesiosuuskuntapäiville. Opintomatkan tavoitteena oli tarjota osallistujille verkostoitumismahdollisuuksia, hyviä keskusteluja ja mielipiteiden vaihtoa asiantuntijaluentojen ohella. Mukana matkalla oli aktiivisia vesiosuuskunnissa toimivia henkilöitä ja muutama puoliso. Saatoimme olla ylpein mielin muiden joukossa, sillä palkituista Janne ja Kai kuuluvat Vesi-IPA -hankkeen seurantaryhmään. Vesi-IPA lienee Kouvolan vesiosuuskuntien lisäksi ainoa, joka järjesti tapahtumaan yhteiskuljetuksen.
Pitkälle automatkalle varustauduttiin tehtävillä, joita tehtiin yksin tai ryhmätöinä. Pohdittavana oli mahdolliset ostopalvelut ja yhteistyö, joilla oman vesiosuuskunnan toimintaa voisi vahvistaa. Vesiosuuskunnissa tehdään perinteisesti vielä paljon talkootyötä, joka voi osaltaan estää ostopalveluihin siirtymisen. Miten muutetaan toimintakulttuuri, kun on totuttu siihen, että mikään ei maksa mitään? Perillä vesiosuuskuntapäivillä oli mahdollisuus halutessaan jatkaa tätä keskustelua paikallaolevien vesiosuuskuntien ja asiantuntijoiden kanssa. Myös alan yrityksiä pääsi jututtamaan pienimuotoisessa näyttelyssä.
Paluumatkalla jatkettiin tehtävien parissa iltapäivän kahvitaukoon asti. Tehtävänä oli kirjata oman vesiosuuskunnan työturvallisuutta vaarantavia asioita sekä miettiä mitä hiljaista tietoa vesiosuuskunnassa on ja miten se saadaan näkyväksi. Keskustelua käytiin myös vesiosuuskuntapäivien annista ja seuraavasta opintomatkasta. Perinteistä vesiosuuskuntapäivien vesipulloa ei tänäkään vuonna ollut jaossa, sillä SVOSK on tietoinen mikromuovien haitoista juomavedessä.
Kirjoittaja:
Mirja Hurskainen, projektipäällikkö, Vesiosuuskuntien koulutus- ja kehittämishanke Vesi-IPA, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
jamk.fi/jatevesi