Mökki järven rannalla

”Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää.” – Mikä onkaan vastakohta helmikuun pakkasille?

Juttelimme viime viikolla työkaverini Tuijan kanssa kuinka ikävä meillä on jätevesineuvontaan liittyviä yleisötilaisuuksia ja neuvontakäyntejä. Oikeata työtä ja tekemistä ihmisten parissa. Jätevesisuunnittelua ei ihan vielä voi tehdä, mutta suunnittelun suunnittelua voi. Kiinteistön omistaja on valmiina lähtökuopissa, kun kevät koittaa.

Mikä voisikaan olla mukavampaa pakkaspäivän keskellä, kuin muistella kesäisiä päiviä jätevesineuvojan työssä!

Jätevesineuvojan kesäduuniblues

Kaikki odottivat pitkän talven jälkeen lumien sulamista ja järvien vapautumista. Myös jätevesineuvoja oli lähtökuopissa. Neuvojalle kesä ei kuitenkaan tarkoittanut pitkää lomaa vaan ajamista pitkin ja poikin maakunnan sorateitä. Aurinko paistoi. Hienot maisemat vaihtuivat yhtenään. Siniset järvet vilisivät puiden lomassa ja hävisivät taas jonnekin mäkien taakse. Matkan varrelle saattoi osua idyllinen kyläkahvila, jossa sai lukea päivän lehden. Joskus reitiltä oli ihan pakko poiketa paikallisen nähtävyyden vuoksi. Tämä oli kotiseutumatkailua parhaimmillaan!

Faija anna mun ajaa mökkitie!

Työn ohessa ehti kuulla kesäbiisit ja kokea Suomen kesän kaikki puolet. Helteiset ja tyynet päivät, kun paidan kainalot olivat kosteat jo aamun ensimmäisessä kohteessa ja olisi mielellään juossut suoraan uimaan ohi vastaan tulevan kiinteistönomistajan. ” Jätevesineuvoja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, huomenta! On se vaan ilmoja pidellyt.” Tuttua oli myös hyytävän kylmä tihkusade eikä yhdelläkään mökillä ollut ketään paikalla! Hymyilin valvontakameroille ja kävelin reippaasti koputtamaan suljetuille oville. Auton jäljet jäivät pihaan ja Jätevesineuvoja kävi täällä -kortti oven pieleen. Pipoa ei tarjennut heittää päästä koko päivänä ennen kuin kotimatkalla. Sellaisena päivänä olisi osannut arvostaa kutsua kahvipöytään. Niin, olisivatpa ihmiset osanneet lähettää edes tekstiviestin, jos jätevesineuvojan käynti ei kiinnostanut.

Aurinko paistaa ja vettä sattaa!

Onneksi neuvontakäynneillä pääsi kokemaan myös suomalaisten kesämielen. Pihoilla ja rannoilla oltiin lomafiiliksissä ja jätevesineuvoja otettiin vastaan mielellään. Muistan, kun herätin isännän puolen päivän aikaan sängyn pohjalta osallistumaan neuvojan käynnille. Huumorintajua oli silloin löydyttävä molemmin puolin. ”Anteeksi, minä odottelen täällä pihalla.” Kesti hetken, kun herätetty oli pukeutunut ja seurasi perässä ulos.

Anttila nyt ampaisee ylös vuoteestaan!

Esittäytymisten ja sääkeskustelujen jälkeen arvioitiin kiinteistön jätevesiä ja jätevesijärjestelmän kuntoa. Jätevesineuvoja kertoi, minkälaista uudistamista jätevesien käsittely mahdollisesti vaatii ja kuinka kunnostamisessa edetään. Aikaa pitää jättää myös suunnittelulle, toimenpideluvan hakemiselle, urakan sopimiselle ja tarvikkeiden hankkimiselle ennen varsinaista jätevesiremontin tekoa. Vaikka uudistamisen määräaika on jo mennyt, ohjeet ovat yhä pätevät. Vesistöjen äärellä alle 100 metrin etäisyydellä olevien rakennusten puutteelliset järjestelmät tulee edelleen kunnostaa, samoin kuin pohjavesialueilla olevien rakennusten jätevesijärjestelmät.

Mä kuljin herrojen kanssa pellon laitaa.

Monella kesämökillä käyttövesi kannetaan sisälle ja jätevesiä syntyy vain saunasta ja ehkä myös keittiön tiskivesistä. Nämä mökit säästyvät jätevesiremontilta. ”Meidän ei siis tarvitsekaan laittaa sisävessaa?” Jätevesineuvoja oikaisi tämänkin väärinkäsityksen ja muistutti tärkeistä jätevesijärjestelmän huoltotöistä. Jätevesilietteiden tyhjennys on tehtävä vähintään kerran vuodessa eikä lietteitä saa levittää käsittelemättöminä peltoon tai metsään.

Minä vaan tiskaan astioita…

”Ja muistakaa, että selvitys jätevesijärjestelmästä pitää olla, vaikka teidän ei tarvitse mitään tehdäkään.” Jätevesineuvoja poistui tulosuuntaan ja tällekin pihalle laskeutui taas lomarauha. Toivottavasti jätevesineuvojan neuvot eivät ole unohtuneet niin kuin joiltakin kesäkissa.

Aion elokuussa kahden viikon loman vielä ottaa…

Jätevesineuvonnan kesinä olisi ollut hienoa törmätä pohjalaiseen kateuteen, vaikka Keski-Suomessa oltiinkin. Jahkailu seis ja hommiin. Turhaa ei edelleenkään kannata tehdä, mutta naapurin voi aina yrittää saada kateelliseksi ja kiinnostuneeksi työn alla olevasta jätevesiremontista.

Kirjoittaja: Mirja Hurskainen, jätevesineuvoja, projektiasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Tietolaatikko

JAMKin Biotalousinstituutti toteutti ympäristöministeriön rahoittamaa jätevesineuvontaa kahdeksan vuotta. Neuvonta päättyi 31.10.2019. Kohtaamisia kiinteistönomistajien kanssa oli lukuisia: 262 infoa, luentoa, klinikkaa tai neuvontapistettä, joissa yhteensä 4544 osallistujaa; 1741 yhteydenottoa soittamalla tai sähköpostilla; 2204 neuvontakäyntiä kiinteistöillä.

Jätevesineuvontaa toteutettiin Keski-Suomessa kaikkiaan 15 vuotta. Edelleen Biotalousinstituutin asiantuntijoilta kysytään jätevesistä, mikä ei ole huono juttu ensinkään.