Ympäri pyöreitä valokuvia ja videoita

Hurahdin jo vuosia sitten panoraamavalokuvaukseen. Alkuun yhdistelin rinnakkain otettuja kuvia laajaan kuvakulmaan maisemaksi Adoben Photoshopilla, sittemmin myöskin digitaalisten kameroiden sisäänrakennetuilla panoraamatoiminnoilla. Niissähän kameraa käännetään haluttuun suuntaan ja painetaan samalla laukasinta, jolloin kamera tallentaa useita kuvia ja yhdistää ne sitten kameran sisäisessä ohjelmistossa panoraamakuvaksi. Nykyisin tämä ominaisuus löytyy myös monista älypuhelinten kamerasovelluksista.

Teiden kansallispuiston maisemaa muutamasta kuvasta Photoshopilla yhdisteltynä

Töissäkin noita panorointitekniikoita tuli tutkittua, kokeiltiinpa kuvata opetustiloja 360-asteen kuviksi. Photoshopin ominaisuudet osoittautuivatkin pian yhdistelyyn puutteellisiksi ja tilalle löytyikin pienen vertailun jälkeen Kolorin mainio Autopano Pro -sovellus, jolla kuvien yhdistely on tarkkaa ja saumatonta ja lopputulos alkoi lähennellä priimaa. Ongelmaksi osoittautui vielä kuvien esittäminen. Siihenkin löytyi googlailun tuloksena useita vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista päädyin lopulta Pano2VR-sovellukseen. Nuo tila-panoraamojen esitykset on laadittu juuri tuolla sovelluksella. Siinä valitaan ensin katselukulma, sitten tuetut selailutekniikat ja mahdolliset hienosäädöt esityksen tarkkuuden osalta ja lopulta julkaistaan valmis panoraamaesitys. Pano2VR Pro:lla on mahdollisuus toteuttaa ns. virtuaalikierroksia, esim. vaikka jonkun huvipuiston, rakennuksen tai museon esittely. Myös Kolorilta löytyy nykyisin tähän tarkoitukseen sopiva tuote: Panotour.

Tuki pelkän 360-asteen panoraamavalokuvan esittämiseen löytyy ainakin Flickr-kuvapalvelusta, sivun upotuksessa ominaisuus ei vielä toimi ainakaan tässä blogipalvelussa. Tässä linkki Flickr:in panoramaesimerkkiin. Google StreetView-palveluunkin voi panoraamakuvia julkaista vaikka suoraan mobiililaitteista, kunhan määrittelee kuvalle myös sijaintitiedot.

Panosauruksia ja kalansilmiä

Panoraamavalokuvaukseen on tarjolla monenlaisia apuvälineitä. Jos kuvaa rakennetaan useammasta kuvasta, niin avuksi on hyvä ottaa ainakin jalusta ja ehkäpä myöskin ns. panoraamapää. Tilapanoraamoja kuvatessa käytin jalustan jatkeena Panosaurusta, joka ei suinkaan ole av-elokuvan viriili monsteri vaan kätevän oloinen laite, jolla siihen pystyasentoon kiinnitettyä kameraa voi säätää ja kääntää kuvia otettaessa kuva kuvalta niin, että vältytään perspektiivin vääristymiltä. Panoraamapään avulla kameran pyörähdyspiste saadaan määriteltyä niin, että kameraa käännetään sen pisteen suhteen, jossa valonsäteet yhdistyvät objektiivissa. Tätä kutustaan myös nodaalipisteeksi. Tilapanoroinnissa käytin objektiivina järjestelmäkameraan kiinnitettyä kalansilmäoptiikkaa.

Kalansilmä-optiikka (=Fisheye) helpottaa laiskaa kuvaajaa, sillä täyden 360-asteen kuvan saa helposti muodostettua 4-6 pystyyn otetusta kuvasta. Tyyppillinen kalansilmän kuvakulma on varsin mulkosilmäinen 180-astetta. Koska kalansilmän ottama kuva ”puristetaan” kameran kennon sallimiin mittoihin eli kinokoossa 3:2 kuvasuhteeseen, kuva näyttää usein kovin pullistuneelta, jopa pallolta. Esimerkiksi Kolorin Autopano -ohjelmistolla voidaan korjata ohjelmallisesti nuo vääristymät ja yhdistää kuvat saumattomaksi 360-asteen panoraamakuvaksi. Ohjelma tukee monenlaisilla polttoväleillä kuvattujen kuvien panoraamatoteutuksia, tosin mitä pidempi polttoväli, sitä pienempi kuvakulma ja sitä enemmän kuvia on sitten otettava, jotta saavutetaan tuo 360-astetta. Toki muitakin ohjelmistovaihtoehtoja on markkinoilla tarjolla, mutta ainakin tämä Autopano Pro on testattu ja hyväksi havaittu. Ilmaisena vaihtoehtona voi kokeilla vaikka PTGui-sovellusta.

Ympäripyöreät videot tulevat!

360-asteen videokuvaus on ollut tulollaan jo muutaman vuoden ajan. Kesällä 2015 Nokia julkaisi ammattikäyttöön tarkoitetun Ozo-kameran. Kameran maksaa 55000€, joten ihan jokamiehen kamera se ei ole. Samohin aikoihin tuli markkinoille erityisiä usean kameran videorig-toteutuksia, tunnetuimpia niistä lienee kuudella Gopro-kameralla toteutetut viritykset, joita on myös tuotteistettu, esim. GoproVR. Noita rigejä ovat harrastajat askarrelleet myös 3D-printtereillä erilaisille laajakulmaisille Action-kameroille. Videorig toteuttaa tavallansa panoraamapään tehtävää, tosin videokuvauksessa kuvaa täytyy vain osata tallentaa ja säätää joka suunnasta samanaikaisesti.  Lopuksi videot sitten ohjelmallisesti yhdistetään yhdeksi 360-asteen videokuvaksi.

Viimeisin villitys tuntuu olevan 360-asteen videoiden suoratoisto, ja siihenkin on jo välineitä ja jakelukanavia tarjolla. Teradekin Sphere -järjestelmä mahdollistaa 4-8 kameran kuvan yhdistämisen lennosta ja edelleen striimaamisen. Suoratoistopalveluista nähtävästi ainakin Youtube ja suoratoistojärjestelmistä Wowza tukevat jo kyseistä formaattia. Uskoisinkin, että juuri tämä 360-videoiden suoratoisto tulee vahvasti lisääntymään lähiaikoina, jahka siihen soveltuvia laitteita tulee lisää markkinoille. Tallentavia kohtuuhintaisia kameroita on tarjolla jo jonkin verran, tyypillisesti näissä on kaksi kalansilmälinssiä vastakkaisilla puolilla. Kuvanlaatu näissä on suunnilleen kännykkäkameran luokkaa, itselläni kokemuksia on lähinnä Ricohin Thetasta ja LG 360Camista. Nikonilta on tarjolla 360-asteen urheilukamera KeyMission 360 ja 360fly:lta drone-koptereihin soveltuva yhdellä optiikalla toteutettu malli. Kyseessä on vasta ensimmäinen kamerasukupolvi, joten jonkinlaista kehitystä noissa varmaan on vielä tulevaisuudessa odotettavissa kuvan laadun ja ominaisuuksien osalta.

Opetuksen saralla uskoisin 360-asteen videotallenteille ja striimaukselle löytyvän käyttöä. Opetusharjoittelussa, ohjauksessa tai luentotallennuksessa 360-asteen kameran voi vaikka asettaa luokaan ikäänkuin virtuaalisen oppilaan tallentamaan kuvaa ja monikanavaista ääntä oppilaan näkökulmasta. Tallenteen katselija voi sitten jälkikäteen kokea saman kuvakulman, halutessaan myös ”pyöritellä päätään ja kurkkia olkapään yli” selkänsä taakse hiirellä vedellen ja havainnoiden mitä luokassa tai tilassa tapahtuu. Virtuaalilaseilla, tai vaikka Google Cardboardin ja mobiilipuhelimen avulla noin voi jo tehdä ihan konkreettisestikin päätä käännellen, sillä sovellus ja puhelin tunnistaa pään käännökset ja kääntelee kuvaa sen mukaisesti.

Tuota virtuaalikatselijan näkövinkkeliä, pään kääntelyä ja ympäristön havainnointia voit kokeilla vaikka tällä LG 360 Camilla kuvatulla leikkeellä.
Jutun alussa ollut ”kahden kalansilmän” videoleike muunnettuna hiirellä pyöriteltäväksi 360-asteen videoksi. Klikkaa video käyntiin ja raahaa kuvaa hiirellä eri suuntiin. Kuvattu kesäkuussa 2016 Ricohin Theta kameralla.

2 kommenttia

  1. Mielenkiintoista luettavaa. Onhan se jotenkin hämmentävää, että Adoben tuotteet eivät ole ketteriä tässä panoraamaluokassa. Harrastelija ei voi hankkia määrättömästi softaa ja hardwarea kuvaukseen, joten toivoisi asian korjaantuvan. Lightroomin tuo panoraama tuli pariseb vuotta sitten, mutta eipä ole tullut kokeiltua. Lieneekö kokemuksia jollakin?

    1. Jari Järvinen

      Lightroomin panoraamatyökalu on kutakuinkin samanlainen kuin photoshopissakin. Nuo molemmat selviävät vielä kohtuullisesti 35-50 millisellä polttovälillä otetuista kuvista, mutta laakulmaisten kuvien kanssa tulee ongelmia. Esim. Autopano Pro:ssa voit määritellä jokaisen kuvan polttovälin ja kroppikertoimen erikseen, lukuisien muiden säätömahdollisuuksien ohella. Suosittelen kokeilemaan…