Luujohdekuulokkeet avuksi hybridiopetukseen

Sain alkusyksystä tehtäväksi miettiä ja hankkia opettajille henkilökohtaisia apuvälineitä hybridiopetuksen tueksi. Käytännössä siis tavoitteena oli löytää jonkinlainen langaton mikrofoniratkaisu, joita olisi helppo käyttää oman läppärin äänilaitteena. Itse olin jo pidempään käyttänyt bluetooth-kuulokkeiden mikrofonia kokousviestinnässä, joten lähdin ideaa siltä pohjalta kehittelemään. Koska kyse oli hybridiopetuksesta, jossa piti pystyä kommunikoimaan sekä fyysisesti läsnä olevien että etänä olevien kanssa, laite ei saanut sulkea korvia ympäriltä tulevalta keskustelulta. Silloin muistin musiikin historiasta Beethovenin ja luujohdetekniikan. Beethoven halusi aikoinaan epätoivoisesti jatkaa säveltämistä ja pianon soittoa, vaikka oli lähes kuuro. Hän keksi lopulta kiinnittää sauvan pianoonsa niin, että sauvan toinen pää oli hänen hampaissaan, jolloin hän tunsi pianon äänen leukaluunsa kautta. Hän osoitti näin, että ihminen voi kuulla äänet myös käyttämällä luuta välittäjäaineena korvakäytävien ohella.

Biological Fact.jpg

Aloin tosiaan tutkia jokunen vuosi sitten luujohdetekniikkaa, kun koetin löytää apuvälineitä kuuroutuvalle läheiselle ihmiselle. Markkinoille oli silloin tullut luujohdetekniikkaa hyödyntäviä langattomia kuulokkeita, jotka johtavat äänen kuuloelimiin poskiluun kautta jättäen korvan vapaaksi. Palasin tuohon ideaan tehtävän saatuani tarkistaen tarjonnan ja testasin läpi saatavilla olevat laitteet. Afterhokzilta löytyi tarkoitukseen soveltuva malli (Air), joka tuntui ergonomiselta ja sillä tapaa mukavalta että sitä jaksoi pitää pidempäänkin päässä. Laitetta oli myös helposti saatavilla isompiakin määriä. Kuuloke oli tarkoitettu lähinnä fittness-käyttöön, mutta tässä tapauksessa se oli vain etu juuri ergonomiansa vuoksi. Mikrofonin äänen laatu oli kelvollinen, toki sen sijainti posken kohdalla ei ole ihan optimaalinen äänen laadun kannalta. Laite piti osata parittaa oman työläppärin kanssa, jolloin se oli jatkossa helppo aktivoida käyttöön esimerkiksi Zoom-tai Teams-kokouksiin. Windowsissa laite tulee näkyviin kahtena eri äänilaitteena, jolloin kokouskäytössä pitää osata valita äänilaitteeksi Aftershokz Headset saadakseen mikrofoni käyttöön.

Aftershokz Air
Aftershokz Air

Miinuspuolena ja haasteena tämän tapaisessa ratkaisussa oli se, että mikrofoni välittää vain opettajan äänen etäosallistujille, jolloin se sopii parhaiten opettajajohtoiseen opetustyyliin. Keskustelun välittäminen läsnä ja etänä olevien välillä jää opettajan vastuulle. Oletuksena myös etäosallistujien äänet kuuluvat vain opettajlle kuulokkeiden välityksellä, ellei opettaja huomaa ohjata läppärin ääniä luokan kaiuttimiin kokousjärjestelmän asetuksista, hyödyntäen silloin kuulokkeista vain niiden mikrofonia.

Ilmeisesti kuulokkeen valmistaja haistoi busineksen ja toi äskettäin markkinoille tuohyon Aftershokz Air malliin pohjautuvan täsmämallin kokouskäyttöön. Siinä mikrofonia paranneltu niin, että se tuodaan sangan avulla suun eteen, ks. AfterShokz Opencomm. Hinta tietysti nousi, mutta tuolla mallilla kannattanee mennä jatkossa, jos noita hankkii lisää.

Muitakin vaihtoehtoja minulla oli luujohdetekniikan ohella hybridiopetuksen tueksi, kaikki jollakin tapaa ”puettavia” ratkaisuja. Vaihtoehto numero kaksi oli kaulaan puettava hevosenkengän muotoinen viihdekeskus, jossa siis myös mikrofonit puheluita varten. Näitä tuli markkinoille jokunen vuosi sitten useilta valmistajilta (mm. Bose, JBL, Sony, LG). Nämä olivat kuitenkin selkeästi kalliimpia kuin luujohdekuulokkeet ja niiden saatavuus vaikutti huonolta. Mutta sinänsä näissäkin voisi olla potentiaalia tähän käyttötarkoitukseen, jos valmistajat vielä panostaisivat mikrofonien laatuun, sillä mikrofonin paikka hevosenkengän päissä olisi mainio. Nämä toistaisivat myös etäosallistujien äänet ympärillä olijoille toisin kuin kuulokkeet. Toki joku voi kokea näyttävänsä hassulta hevosenkenkä kaulassa.

Samson XPD2 -headset
Samson XPD2 -headset

Kolmanneksi vaihtoehdoksi poimin tietokoneeseen usb-vastaanottimella liitettävän langattoman Samsonin sankamikrofonin. Siinä sankamikrofoni liitetään vyölähettimeen ja ääni kulkee langattomasti usb-vastaanottimen kautta tietokoneella ja etäkokousjärjestelmiin. Tämä vaihtoehto oli näistä kolmesta parhaiten suunniteltu tarkoitukseensa, mutta näiden saatavuus oli kaikkein huonoin. Hinta oli samaa luokkaa kuin luujohdemikrofoneissa. pelkäsimme myös, että nuo usb-vastaanottimet unohtuvat helposti ja hukkaantuvat jolloin sitä myötä tulee erinäisiä harmeja. Luujohdekuulokkeissa oli vähiten irrallisia osia ja niitä on helppo kuljettaa mukana, joten päättelimme sen olevan vaihtoehdoista kestävimmällä pohjalla ja saatavuutensa vuoksi mahdollinen.