Hybridiä striimausta

Korona-ajan tapahtumat ovat tuoneet uusia haasteita myös live-tapahtumien striimaukseen. Rajoitusten vuoksi paikalliset yleisölle tarkoitettuja tapahtumat on muutettu pakon sanelemana virtuaalisiksi verkon välityksellä toteutettaviksi. Live-striimauksia on toki tehty ennenkin, mutta hybirideiksi nämä tapahtumat ovat muuttuneet esiintyjien osalta. Osa esiintyjistä on jouduttu poimimaan tapahtuman striimiin esiintymään etänä. Niinpä jouduimme jumppaamaan tähän sopivat menetelmät uusiksi.

Hybridistream: Esiintyjä - Juontaja
Hybridistream: Esiintyjä – Juontaja

Teknisessä mielessä kyse on kahden erilaisen videoviestintäteknologian yhdistämisestä  eli videostriimausjärjestelmällä video leikataan, jaetaan yleisölle, ja videokonferenssijärjestelmän avulla etäesiintyjät poimitaan mukaan videostrimiin.

Oman haasteensa tähän teknologioiden yhdistelmään tuo järjestelmien erilainen viive. Viiveen vuoksi pitää miettiä ennakkoon, millä tavoin ja missä kohtaa noita tekniikoita voi yhdistää, jotta viestintä esiintyjien välillä näyttää uskottavalta. Videostriimauksen tarkoituksena on lähettää video videojakelupalveluun (esim. Vimeo, Youtube), josta videon katselua jaetaan suurelle joukolle katselijoita. Tässä viiveitä aiheutuu monesta kohtaa matkan varrella. Ensimmäinen viive (30 – muutama sata ms)  tulee, kun kuva ja ääni siirtyvät kamerasta ja mikrofoneista leikkaus- ja lähetysjärjestelmään (esim. tietokone ja striimausohjelmisto). Seuraava viive tulee videokuvan enkoodauksesta lähetyksen vaatimaan muotoon (1-50 ms). Sitten video siirtyy lähetys koneesta videojakelupalvelimelle (n. 5 – muutama sata ms). Datapakettien siirtelyyn tuo pienen viiveen (100 ms – muutama sek) myös ns. Jitter Buffer, eli eräänlainen väliaikainen tallennuspuskuri. Videojakelupalvelimella vastaanotettu video transkoodataan ja muunnetaan useampaan eri muotoon 1-10 sek viiveellä erilaisia katseluvälineitä (esim. tietokone, mobiililaitteet) varten. Videojakelupalvelimelta video siirretään katsottavaksi, jolloin siirron aiheuttaman viiveen pituus riippuu käytettävästä jakelumenetelmästä (ei-http vs http). Esimerkiksi rtmp-tyyppisessä jakelussa on 5-10 sek, ja http-tyyppisissä 2-40 sek. Viimeinen viive (33 ms – muutam sata ms) tulee katseluun käytettävällä laitteella, kun laite ottaa vastaan lähetyksen ja dekoodaan sen katsottavaan muotoon.

Videokonferenssi- tai kommunikaatiojärjestelmät (zoom, teams, skype) eroavat videostriimauksesta siinä, että niissä tyypillisesti viestitään samanaikaisesti rajallisen osallistujajoukon kesken. Siinä tärkeää on viestinnän samanaikaisuus molempiin suuntiin, kun taas striimauksessa liikenne kulkee yhteen suuntaan. Usein myös latauskaista palvelimen suuntaan on isompi kuin kaista takaisin käyttäjän suuntaan. Niinpä näissä kommunikaatiojärjestelmissä on erilaiset tekniset prioriteetit kuin striimausjärjestelmissä. Järjestelmät optimoivat videon ja äänen laatua saatavilla olevan kaistan mukaan (sama Jitter Buffer sielläkin on käytössä). Tallennuspuskuri on myös pienempi kuin videostriimauksessa, jolloin myös kuvan ja äänen laatu jää usein heikommaksi, mutta myös viive on pienempi ja joka tapauksessa erilainen kuin striimauksessa. Kahdensuuntainen videoviestintä on mahdollista toteuttaa karkeasti jaettuna kahdella eri tavalla, joko palvelimen tai datakeskuksen välityksellä, tai sitten suoraan käyttäjien kesken. Esim. Zoom-kokouksissa useamman kuin kahden osallistujan kokouksissa kaikkien osallistujien liikenne kulkee jonkin datakeskuksen kautta. Wirecast-striimausohjelmistoon sisäänrakennetulla WebRTC-tekniikkaa hyödyntävällä Rendezvous-toiminnolla on mahdollisuus kommunikoida pienellä joukolla (esim. ohjaaja, juontaja ja esiintyjät) suoraan osallistujien kesken ilman välipalvelimia.

Kuinka näitä tekniikoita sitten yhdistellään hallitusti tapahtumien livestriimauksissa? Olemme menetelmiä nyt testailleet ja päätyneet saatavillamme olevien tekniikoiden ja välineiden pohjalta kahteen vaihtoehtoon. Toteutamme livestriimaukset Telestreamin Wirecast Pro -ohjelmistolla. Toki myös VMix olisi mahdollinen vaihtoehto (tai jopa OBS Studio). Se perinteinen tapa on ollut kaapata esim. Zoom (tai skype)-kokouksen kuvaa lähetykseen toiselta tietokoneelta hdmi-kaapparilla. Kaappauksessa rajataan hiukan kokousnäkymän käyttöliittymää ja kaapataan ääni samalla mukaan. Jos kaappaukseen on tarve leikata viestintää esim. studion juontajan ja etäesiintyjien välillä, niin silloin juontajan on syytä siirtyä mukaan studiojuonnosta zoom-istuntoon. Ohjaaja/leikkaaja vaihtaa silloin studiokamerasta zoom-leikkaukseen. Studiossa on valmiina juontajalla läppäri, kuulokemikrofoni ja erillinen kamera zoom-juontoa varten. Juontajan leikkaaminen zoom-juontoon sujuvasti pelkästään studion järjestelmän kameralla ja mikrofonilla on viestinnällisesti hankalaa, koska etäosallistuja näkee juontajan vain zoomin välityksellä. Niinpä päädyimme tähän ratkaisuun zoomia käytettäessä.

Toinen teoriassa sujuvampi tapa on käyttää Wirecast-striimausohjelmaan siisäänrakennettua Rendezvous-viestijärjestelmää (vastaava VMix-ohjelmistosta VMix Call). Siinä ohjaaja käynnistää striimausohjelmaan kokouksen, johon on mahdollista kutsua ohjaajan lisäksi 7 osallistujaa. Kokous toimii suoraan ohjaajan tietokoneen ja osallistujien tietokoneiden välisenä istuntona, jossa jokainen osallistuja on mukana kuvalla ja äänellä. He voivat kommukoida keskenään ja ohjaaja voi antaa ohjeita. Kukin osallistuja tulee selaimensa välityksellä striimausohjelmistoon näkyviin oma erillisenä kuvalähteenä, siis eräänlaisina virtuaalikameroina. Ohjaaja/leikkaaja voi sitten sommitella lähetykseen näitä virtuaalikameroita, joko yhden tai useamman samanaikaisesti. Juonto studiosta voidaan tässä vaihtoehdossa leikata joko studion kamerasta tai virtuaalikamerasta. Miinuspuolena tässä on se, että mahdolliset powerpoint-esitykset ym tietokoneelta jaettavat esitykset saa lähetykseen vain siten että etäosallistuja vaihtaa kameransa tilalle esityksen. Eli videokuvan ja esityksen rinnakkaista esitysmahdollisuutta ei ole, toisin kuin vaikka Zoom-kokousta kaapattaessa. Suosittelen myös paneelikeskustelu-tyyppisiin tilanteisiin jotain zoom-kokouskaappausta tai vastaavaa, jo keskustelijoiden tasa-arvoisen esittämisen vuoksikin.

Tätä on nyt testattu parissa tapahtumassa, siten että striimauspalveluna käytettiin vimeota, ja esiintyjiä otettiin mukaan molemmilla tavoilla. Homma toimi jälkimmäisellä kerralla pienten säätöjen jälkeen täydellisesti. Studiossa oli juontaja, tapahtuman järjestäjät, sekä pari esiintyjää. Suurin osa esiintyjistä poimittiin mukaan zoomilla, koska heillä oli esitysmateriaaleja. Yksi esiintyjistä poimittiin mukaan Rendezvousilla. Tapahtuman lopussa ollut paneelikeskustelu kaapattiin zoom-kokouksesta. Tapahtuma kesti noin 6 tuntia, sillä oli yksilöityjä katselijoita yli 400, ja katsojapalaute oli erinomaista, toki kohdistui lähinnä erinomaiseen ohjelmasisältöön. Tässä vielä lopuksi piirtämäni kaavio teknisestä toteutuksesta. Haastan kollegat kommentoimaan ja kertomaan, millä muilla tavoin tämmöisen voisi järjestää.

Hybridiä striimausta -kaavio
Hybridiä striimausta -kaavio

1 kommentti

  1. Heti tuli hyviä kommentteja FB-kollegoilta. Suositeltiin etäesiintyjien tuomiseen sellaisia palveluita kuin Whereby, StreamYard, Jitsi. Täytyypäs tutkia.

Jätä kommentti