Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kirjoittajakeskeinen viittaus

Tekstiviite ja lähdeviite

Mikä on tekstiviite? Mikä on lähdeviite?

Vastaus:

Tämä on tärkeä kysymys, tekijänoikeudenkin kannalta.

Viitteet tehdään JAMKin raportointiohjeen mukaisesti, joka sanoo näin:

Käytetyt lähteet ilmoitetaan asian yhteydessä tekstiviitteinä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan.

Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran) lainauksen yhteyteen. Tekstissä pitää käydä ilmi, mikä osa on tekijän ”omaa” ajattelua, mikä toiselta lainattua: toisen tekstin omin sanoin sanomista, lähdetekstin referointia tai suoraa lainausta.

Standardin määritelmät

Standardi SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet määrittelee ne näin:

  • Tekstiviite on tietolähteeseen viittaava suppea merkintä tekstissä.
  • Lähdeviite on laaja viitemerkintä, jonka avulla tietolähde voidaan tunnistaa tai paikantaa.

Mikä sitten on tietolähte? Standardin mukaan se on ”aineisto tai resurssi, johon viitataan; esimerkiksi
asiakirja, julkaisu tai (digitoitu) kuvateos”.

JAMKin tekstiviite ja lähdeviite

JAMKissa tekstiviite on tämäntapainen (Sukunimi julkaisuvuosi, sivut). Esimerkiksi

Tekstiä tekstiä tekstiä (Lautamo 2013, 35). Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. esim. Vänskä 2012, 23).

Lähdeviitteinä kyseiset viitteet voivat näyttää vaikka tällaisilta:

Lautamo, T. 2013. RALLA: ryhmätilanteessa tapahtuva lapsen leikin arviointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vänskä, K. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.6.2014. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-222-6.

P.S. Nuo sivunumerot vedin niin sanotusti hatusta.

Mitä seuraa, jos ei tee tekstiviitteitä ja lähdeviitteitä`?

No, mitä väärinteosta nyt yleensä seuraa. Harmia, vahinkoa, selvittelyä, tuomio.

JAMKin eettisten periaatteiden mukaan on piittaamattomuutta viitata puutteellisesti aiempiin julkaistuihin tuloksiin. Samoin piittaamattomuutta on itsensä plagiointi eli samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina.

Suoranaista vilppiä on jättää viitteet kokonaan teksteistään, diaesityksistä, videoista tai muista tuotoksistaan pois. Luvatonta lainaamista eli plagiointia on ”toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, harjoitteluraportin, opiskelutehtävän tai muun tekstin ja sen osan esittämistä omanaan”. Ja tekstiksesi se ymmärretään, jollet teksti- ja lähdeviittein ilmoita, keneltä ajatukset ovat peräisin.

Asiantuntija seuraa alansa kehitystä. Joten osoitat asiantuntemustasi, jos tiedät, mitä tutkimustuloksia, ammatillisia kehitystoimenpiteitä tai muita vastaavia on alan lähteissä julkaistu viime vuosina.

Tekstiviite heti referoinnin jälkeen

Onko sosiaali- ja terveysala virallisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala?

Jos viittaan kappaleessa kahteen lähteeseen, joissa puhutaan samasta aiheesta, merkitsenkö molemmat lähteet samoihin sulkuihin vai erikseen? Molempien lähteiden sisältö kertoo samasta asiasta, hieman eri näkökulmista. En viitsisi samoja lähdeviittauksia vuorotella pitkin kappaletta joka lauseen perässä, joten olen halunnut ne loppuun. Voiko näin ylipäätään tehdä?

esim.
Kriisi on muutos, tienhaara, vaara ja mahdollisuus. Kriisi muuttaa ihmistä, tulee se tervetulleena tai kutsumattomana. Kriisi on myös henkilökohtainen kokemus, yhden kriisi on toisen arki ja päinvastoin. Kriisejä katsotaan olevan monen erityyppisiä, esimerkiksi traumaattisia, kehityksellisiä, universaaleja, ei-universaaleja ja kulttuurisia kriisejä. Tavallisin jaottelu tehdään kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Kehityskriisien ymmärtäminen ja määritteleminen pohjautuu Jean Piaget’n ajattelun kehityksen malliin ja Erik H. Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoriaan. Kehityskriisejä ovat niin sanottuun normaaliin elämään kuuluvia kriisejä kuten elämänkaaren aikana tapahtuvat muutokset, kehittymiset ja haasteet. Sekä Piaget’n että Eriksonin teoriat jaottelevat kehityskriisejä iän mukaan ja he olettavat, että ihmisen kriisit normatiivisesti noudattaisivat tiettyjä kaavoja. Heidän mukaansa lapsi, ja myöhemmin aikuinenkin, kehittyy tietyllä tavalla tietyssä ikävaiheessa ja tämä kehittyminen ymmärretään kriisinä. Kehityskriisi on siis ihmisestä itsestään lähtösin oleva muutos. (Poijula 2007, 30–31) (Ihanus & Roti 1997, 61–63)

Vastaus:
Jep, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala on virallinen. Viralliset koulutusalojen nimet löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Toiseen kysymykseesi.

Jos tietty virke on vain Poijulalta, on se tekijänoikeusnäkökulmasta hyvä kertoa. Vaikkapa näin:
Kriisejä katsotaan olevan monen erityyppisiä, esimerkiksi traumaattisia, kehityksellisiä, universaaleja, ei-universaaleja ja kulttuurisia kriisejä (Poijula 2007, 30–31).

Tutkija ilmaisee siis mahdollisimman täsmällisesti referoimansa lähteet. Siinä mielessä vastaus kysymykseesi on: Kyllä, lähdeviittauksia on vuoroteltava pitkin tekstikappaletta eri lauseiden tai virkkeiden perässä.

Vastaaminen kysymykseesi on kuitenkin hieman hankalaa, koska en ole varma, mitä tarkoitat sillä, että lähteiden sisältö kertoo samasta asiasta, mutta kuitenkin hieman eri näkökulmista.

Jos joku tekstikappale on sellainen, että kaikkien virkkeiden sisältö todellakin kerrotaan kummassakin lähteessä, voit tehdä tekstiviitteen kappaleen loppuun. Näin:
Virke. Virke. Virke. Virke. Virke. Virke. (Poijula 2007, 30–31; Ihanus & Roti 1997, 61–63.)

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Tuleeko tekstiviitteeseen ”ym.” vai ”ja muut”?

Emme osaa määritellä minkälainen teksti on asiakeskeinen ja asiantuntijakeskeinen. Tätä tietoa tarvitsemme, kun samaan lähteeseen viittaamme toista tai useampaa kertaa opinnäytetyössämme.

Eli miten määritellään, että viittaukseen tulee ”ym.” (asiakeskeineinen) tai ”ja muut” (kirjoittajakeskeinen)? Voisitko auttaa meitä ratkaisemaan tämä kysymys?

Alla luettelo lähteistä joiden kohdalla meidän tulee tämä miettiä:

1. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A. 2005. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Yliopistopaino.

2. Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström H., Lyytikäinen, A., Nurttila, A., Peltola, T., Talvia, S. 2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Edita Prima Oy.

Vastaus: Oletan, että asiantuntijakeskeinen viittaustapa tarkoittaa tässä nyt samaa kuin kirjoittajakeskeinen viittaustapa. Alkuun huomautus, että olen korostanut (boldannut) &-merkkejä ja ilmaisuja ”ym.” ja ”ja muut”. Oikeasti niin ei tehdä, mutta tässä tapauksessa ajattelin, että ne huomataan niin paremmin.

Raportointiohje erottelee nämä viittaustavat näin: ”kirjoittajakeskeinen viittaus eli tekijän nimi mainitaan virkkeessä. Toinen viittaustapa on asiakeskeinen viittaus, jossa lähdetiedot laitetaan referoidun osuuden loppuun sulkuihin”. Myös yhden virkkeen tekstiviite-esimerkissä on näiden tapojen erot näytetty.

Asiakeskeinen tarkoittaa siis sitä, mennään asia edellä. Referoidaan asia ja sitten kerrotaan, kenen ajatuksista tässä on kysymys:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Hakulinen-Viitanen, Pelkonen & Haapakorva 2005, sivut). Tekstiä tekstiä tekstiä (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila, Peltola & Talvia 2004, sivut).

Näin siis silloin, kun ekan kerran viittaatte kyseisiin lähteisiin. Toisella kerralla asiakeskeinen viittaus tuohon kahdeksan kirjoittajan tekemään suositukseen onnistuu lyhemmin:

Tekstiä teksiä tekstiä (Hasunen ym. 2004, sivut).

Asiakeskeisessä viittauksessa yritetään lähteet kertoa mahdollisimman lyhyesti sulkujen sisällä, joten niissä käytetään mielellään lyhenteitä (&, ym.).

Kirjoittajakeskeinen viittaus tarkoittaa sitä, että kerrotaan ekaksi, kenen ajatuksia referoidaan ja sitten vasta ne ajatukset:

Hakulinen-Viitanen, Pelkonen ja Haapakorva (2005, sivut) toteavat, että …

Suosittelen, että kun viittaatte tuohon toiseen tietolähteeseenne (Hasunen ym.), käyttäkää ekalla kerralla asiakeskeistä viittaustapaa. Toisella kerralla voi käyttää sitten kirjoittajakeskeistä, koska voi lyhentää. Näyttää yksinkertaisemmalta ja nätimmältä:

Hasunen ja muut (2004, sivut) toteavat…

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa tekijät kerrotaan luonnollisen tekstin osana eikä silloin suosita lyhenteitä, vaan kerrotaan ihan tavallisesti, että tää kirjoittaja ja ne muutkin kirjoittajat ovat sitä-ja-sitä mieltä.

Muutama havainto tähän loppuun:

Ilmoittakaa julkaisijana kustantaja, älkää kirjapainoa. Kustantaja ottaa vastuun julkaisun rahoituksesta ja sen myynnistä sun muusta sellaisesta. Kirjapaino tekee, kun kustantaja maksaa, julkaisun käsikirjoituksesta painotuotteen, eikä ole mitenkään muuten hommassa mukana.

Kustantaja/julkaisija-tiedot löytyvät Janet-tietokannassa julkaisun tiedoista, riviltä ”Julkaistu:”

Siis näin, näyttääkin heti arvovaltaisemmalta, kun ovat näköjään ministeriön julkaisuja:

Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A. 2005. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström H., Lyytikäinen, A., Nurttila, A., Peltola, T., Talvia, S. 2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto.

Tuo ”terveysosasto” ei ole välttämätön tieto, mutta saa se siinä olla, jos haluaa.

Toinen julkaisuista löytyy myös e-kirjana, tieto siitä on Janetissa: http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=97496.

 

Viittaustapojen sekakäyttö

Olen käyttänyt opinnäytetyössä asiakeskeistä viittaustapaa. Miten siinä tulisi viitata toissijaiseen lähteeseen?

Jos viittaan alla esitetyllä tavalla, niin luuleeko lukija minun laittaneen vahingossa kaksi eri lähdettä? Ja kiepsahtaako viittaus näinkin kirjoittajakeskeiseksi?

Hart (1996) määrittelee massaräätälöinnin… (Ahoniemi ym. 2007, 16).

Entä saako asia- ja kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käyttää sekaisin opinnäytetyössä? Tarkoitan lähinnä tilannetta, jossa kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käytetään vain toissijaisissa lähteissä.

Vastaus:
Asia- ja kirjoittajakeskeisten viittausten sekakäyttö on ihan sallittua. Sellaista tekstiä on mielestäni jopa virkistävää lukea. Ei ole väliä, viittaatko ensisijaisiin vai toissijaisiin lähteisiin.

Esimerkkisi on oikeastaan aika vekkuli. Se on jännä risteytys kahdesta viittaustavasta, siis muodikas hybridiviittaustapa ;)

En erehdy luulemaan, että olet vahingossa ängennyt kaksi lähdettä samaan virkkeeseen. Ymmärrän lukijana, että Hart on määritellyt massaräätälöinnin tietyllä tavalla, mutta että olet lukenut määritelmän Ahoniemen kirjasta. Eikö vain?

Minusta tekstiviite on ok. Jäämme odottelemaan muiden kommentteja…

Kirjoittajan nimi kappaleen alussa – entä lopussa?

Tarvitseeko lähdettä mainita vielä kappaleen lopussa, jos alussa sanotaan että manningin mukaan (1999), mutta sen jälkeen tulee vielä toinen tai monta lausetta kuten:

”Manning ym. (1999) ovat puolestaan osoittaneet tutkimuksessaan sekä hengityksen vitaalikapasiteetin (FVC) että uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) vähentyvän siirryttäessä puoli-istuvasta asennosta oikealle tai vasemmalle kylkimakuulle. Puoli-istuvassa asennossa keuhkojen tilavuus ja kapasiteetti ovat maksimissaan, mutta tässä asennossa nukkuminen ei ole unen laadun kannalta suositeltavaa. (Manning ym. 1999, 456.)”

Vastaus:
Joo, tarvii. Raportointiohjeessa ohjeistetaan, että ensiksi mainitaan kirjoittajan nimi referoinnin alussa ja lopussa ilmoitetaan lähde suluissa. Tässä esimerkki suoraan raportointiohjeesta:

Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari. Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Jos viittaat yhtäjaksoisesti samaan lähteeseen, käytä lyhenteitä mt. (mainittu teos) tai mts. (mainitun teoksen sivulla/sivuilla).

css.php