Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Opinnäytetyön rakenne

Ensin johtopäätökset, sitten pohdinta – Jorman ohje

Tässä on Jorma Kanasen kommentti kirjoitukseeni Ei teoriaa tulokset-lukuun.

Halusin nostaa sen kommentista paremmin näkyville, sillä kokemukseni mukaan selkeä rakenne auttaa paljon opparin kirjoittamisessa!

Jorma kertoo:

Käytäntöjä on monia lähinnä pohdinnan (discussion) ja johtopäätösten (conclusion) osalta (paikka) riippuen siitä, ollaanko Britanniassa vai Yhdysvalloissa. Näiden paikka voi maailmalla vaihdella.

Hyvä ja selvä ohje on:

1) Johdanto

2) Tutkimusasetelma

3) Teoriaosa (2 ja 3 voivat vaihtaa paikkaa)

4) Tutkimustulokset

5) Johtopäätökset

6) Pohdinta

Teoriaosassa esitellään keskeiset teoriat ja aikaisemmat tutkimukset.

Tutkimustuloksissa esitellään omat tutkimustulokset.

Johtopäätöksissä tulokset puristetaan vastaukseksi tutkimusongelmaan. Tässä on varottava, ettei tule toistoa. Pitää siis ymmärtää tulosten ja johtopäätösten ero.

Pohdinnassa pohditaan alussa sitä, miten tutkimus meni noin yleensä, tämän jälkeen tarkastellaan tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti ja validiteetti) eli onko tuloksiin luottamista. Tämän jälkeen palaute omista tuloksista teoriaan (feedback) ja lopuksi jatkotutkimusehdotukset.

Tämä rakenne on selvä ja looginen.

Ei teoriaa Tulokset-lukuun

Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa?

 ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot. 

Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin? 

Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä pointteja, joita kirjaan ylös. Näin ollen tuntuisi oudolta kirjoittaa löytämiäni merkittäviä pointteja ilman minkäänlaisia perusteluja, ja seuraavassa luvussa kirjoittaa ne uudelleen teorian kera. Jos kirjoitan tuloksia ja teoriaa yhdistellen, mikä olisi sopiva otsikko? Nyt otsikkoina ovat ”Results” (jaoteltuna noiden tiedonkeruumenetelmien mukaan) ja ”Discussion”, jossa alaluvut ”Answering to Research Questions” ja ”Suggestions for Future Researches”. 

Vastaus:

Jep, yleensä Tulokset-luvussa esitellään vastaukset tutkimusongelmittain, siis tutkimusasetelman mukaisesti. Keskity niihin, vaikka olisit saanut selville vaikka mitä mielenkiintoista muuta asiaan liittyvää.

Tuloksia havainnollistetaan usein kuvioina, taulukkoina tai esimerkkeinä, jotka on napattu haastatteluista.

Tutki ja kirjoita -oppaassa Hirsjärvi ja kumppanit (2010, 263) toteavat:

Joskus tutkimusselosteissa esiintyy ennen loppulukua käsittelyjakso ”Tulokset ja johtopäätökset”, jolloin jo tässä yhteydessä tulkitaan tuloksia. Vaikka tutkijan onkin syytä eritellä ja yhdistellä tuloksiaan aiemmasta tutkimuksesta ammentamansa perehtyneisyyden silmin, tulososassa ei yleensä vielä verrata tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia muihin tutkimustuloksiin.

Jos tästä voi tehdä jonkun päätelmän, on se luultavasti se, että Tulokset-luvussa kannattaa keskittyä oman tutkimuksen tulosten selostamiseen ja havainnollistamiseen.

Mutta virallinen vastaukseni kysymykseesi on: Parasta on kysyä opparisi ohjaajien näkemys asiasta.

Erityisen suositeltavaa: Lue Jorma Kanasen kommentti tähän kirjoitukseeni.

Mallipohja ensi viikolla

Oppariblogi (15.4.2015) kertoo, että valmis raporttipohja tulee. Mikähän tilanne, kerkiikö meitä auttamaan? Kansilehti – onko uusi tullut – ja mistä sen löytäisi?

Vastaus:

Hieman ollaan myöhässä keväällä suunnitellusta aikataulusta, pahoittelen!

Tänään olen saanut tiedon, että ensi viikolla viedään eka mallipohja (amk, suomenkielinen) Elmo-opiskelijaintraan Opinnäytetyö-sivustolle (sivu aukeaa JAMKin tunnuksilla). Mallipohja on auttava työkalu, jossa on marginaalit ynnä muut ulkoasuseikat valmiina. Opiskelija räätälöi siitä oman opparinsa. Kansilehti ja kuvailulehdet ovat valmiina tulevassa mallipohjassa.

Ekan mallipohjan jälkeen tulevat muut mallipohjat: enkunkielinen amk, suomenkielinen yamk ja enkunkielinen yamk.

Kaikki eivät kuitenkaan ehdi saada uutta mallipohjaa käsiinsä ennen opparinsa valmistumista, tai eivät välttämättä edes halua käyttää valmista mallipohjaa. Koulutuksen kehittämispalvelut on nyt lisännyt uudet kansilehdet opinto-oppaaseen (amk, yamk). Käyttäkää niitä tänä lukuvuonna. Ne ovat mielestäni tyylikkäitä, kiitos aktiivisten opettajiemme ja ammattitaitoisen visuaalisen suunnittelijamme.

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Ei pikkujohdantoja päälukujen alkuun

Saako pääotsikon jälkeen kirjoittaa suoraa tekstiä ns. johdannoksi tuleville alaotsikoilla jaotelluille kappaleille? Eli pitääkö kaikki pääotsikon alla oleva teksti jaotella alaotsikoilla, jos alaotsikoita on kyseisessä luvussa käytössä?

Vastaus:

Tähän ei vastata nykyisessä opparin raportointiohjeessa.

Aiemmassa ohjeessa vastaus löytyi kuviosta 6, jossa neuvottiin, että ”Pääluvun ja alaluvun otsikoiden väliin ei yleensä tule tekstiä. Siinä voi kuitenkin olla esimerkiksi käsitteiden määrittely tai jaottelu”.

Joten päälukujen otsikoiden jälkeen ei kirjoiteta yleensä johdantomaista suoraa tekstiä, vaan alaluvun otsikko. Turhat löpinät pois ja suoraan asiaan. Ainoa poikkeustapaus on siis käsitteiden napakka määrittely tai jaottelu. Tavallisinta kuitenkin on, että käsitteet määritellään tekstissä sellaisessa kohdassa, jossa ne on luontevaa esitellä.

Eli kaikki pääluvun otsikon alla oleva teksti jaotellaan alaotsikoihin, jos alaotsikoita on kyseisessä luvussa käytössä.

Mistä ohjeistusta kuvioiden otsikointiin?

Mistä löydän ohjeet kuvioiden otsikointiin? Ja siihen, että saan ne näkymään oikein sisällysluettelossa (eli ihan viimeisenä kohtana, liitteiden jälkeen)? En löydä mistään konkreettisia ohjeita, eikä kukaan ole osannut auttaa.

Vastaus:

Kuviolla on oltava sitä kuvaava nimi.

Raportointiohjeessa neuvotaan kuvioiden otsikointi (kuvioselosteet), luvussa Visuaalinen havainnollistaminen: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/

Taulukko-luettelo (otsikko: Taulukot) ja Kuvio-luettelo (otsikko: Kuviot) tulevat sisällysluettelon jälkeen ennen varsinaista tekstiä. Ohje tähän löytyy raportointiohjeesta luvusta Opinnäytetyön alkuosa.

Lisätietoja on myös sisällysluettelo-luvussa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-opinnaytetyon-osat-4-1/4-2-opinnaytetyon-osat/4-2-3-sisallysluettelo/

Wordissä on Viittaukset-välilehdellä toiminto ’Lisää Kuvaluettelo’. Sitten voi valita Kuvaotsikkoluettelon, jonka tyyliä (mm. otsikon nimeä) voi muokata.

Microsoftin sivuilla on aika pieni ohje kuvaluettelon tekemisestä Word2013:lla. Mutta tässä linkki Word2010-ohjeeseen, joka näyttäisi päällisin puolin pelittävän myös uudemmassa Wordissäkin: http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/kuvaluettelon-luominen-HA102237177.aspx#_Toc276118698

JAMKin kirjastossa on Word2013-oppaita. Niitä voi etsiä Janet-tietokannasta vaikkapa tällaisella hakulauseella: Microsoft word 2013

css.php