Esitystekniikka monimuoto-opetuksessa

Monimuoto-opetuksessa opiskelijalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua opetukseen joko etänä tai paikan päällä, ja välillä työskennellään myös itsenäisesti. Monimuoto-opetuksessa pyritään nimensä mukaisesti monimuotoisuuteen, jolloin opetus voi olla luokka-, verkko-, luento-, ryhmä-, lähi- ja etäopetusta tai näiden yhdistelmiä. Oman haasteensa se asettaa opetustilojen esitystekniikoille silloin kun opettaja antaa samalla kertaa lähi- ja etäopetusta ja oppilaat voivat valita tulevatko paikan päälle vai osallistuvatko etänä. Jotkut kutsuvat tätä yhdistelmää myös hybridiopetukseksi.

Verkkokokousjärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen etäopetuksen

Keskityn tässä jutussa monimuoto-opetusta tukevan esitystekniikan ja verkkokokousjärjestelmien käsittelyyn, niiden parissa kun on tullut askarreltua viime aikoina kiivaasti. Palataanpa aluksi ajassa taaksepäin vuoteen 2006, jolloin törmäsin itse eka kertaa ohjaamissani oppilasprojekteissa Macromedia Breeze -verkkokokousjärjestelmään. Osallistuimme opiskelijoiden kanssa asiakkaan hallinnoimiin verkkokokouksiin etänä tuolla järjestelmällä. Järjestelmä oli verrattain helppo käyttää, se mahdollisti kokoustamisen videon ja äänen välityksellä, chattailun ja jopa dokumenttien jakamisen omalta tietokoneelta. Sen avulla pystyimme viestimään ketterästi jopa kotoa käsin kiireisen asiakkaan kanssa. Olihan Skype (julkaistu 2003) jo silloin tuttu, mutta mitään vastaavaa sillä ei voinut tehdä, vain pelkkiä ääni- ja videopuheluita. Seuraavana vuonna sainkin sitten tehtäväkseni olla mukana ottamassa tuota järjestelmää käyttöön yliopistossa. Siinä vaiheessa Adobe oli jo ostanut Breezen muiden Macromedian tuotteiden mukana ja sen nimi vaihtui Adobe Connect Pro:ksi. Käyttöönottoon kuului ideoiden metsästys. Googlailimme ankarasti käyttötapausesimerkkejä maailmalta, millä tavoin järjestelmää käytettiin viestintävälineinä kokouksissa, koulutuksissa ja opetuksessa. Koetimme sitten soveltaa noita tapoja mahdollisuuksien mukaan omissa koulutuksissamme kertoassamme järjestelmän mahdollisuuksista henkilöstölle. Aika pian hoksattiin, että tämähän sopii kokoustamisen ohella myös etäopetukseen.

Alusta asti oli selvää, että verkkokokouksiin osallistuminen oli mukavampaa, jos käytettävissä oli kaksi näyttöä. Näytöt määriteltiin tietokoneessa ns. jatketun näytön tilaan, jolloin yhdellä näytöllä näkyi verkkokokousjärjestelmä ja toisella näytöllä saattoi touhuta muuta tai jakaa näytön kuvaa muille etäosallistujille, jos oli jotain tärkeää näytettävää. Kuvaruudun jakaminen osallistujien kesken ja dokumenttien jakaminen osoittautuivat myöskin hyödyllisiksi ja suosituiksi ominaisuudeksi. Virtuaalinen valkotaulu, äänestystyökalut, muistiot, chatit, kokousten tallennus ja myöhemmin lanseeratut ryhmätyöhuoneet (Breakout rooms) täydensivät etäopettajan ja kokoustajan työkalupakkia. Järjestelmä tuntui myös skaalautuvan ennen näkemättömän isoihin ”torikokouksiin”, jopa useamman sadan hengen kokouksiin. Tosin näitä rajoitti käyttäjien kannalta hiukan kankea ohjelmalisenssi, jossa valmistaja halusi hinnoitella kokoushuoneiden käytön samanaikaisen osallistujamäärän mukaan. Selväähän myöskin oli, että megakokouksissa tarvittiin moderointia ja tiukkaa kuria osallistujien oikeuksien suhteen, jotta tilanne pysyisi hallinnassa.

Tyypillisimmillään käyttäjillä tuli jo käyttöönoton alkuvaiheessa ongelmia lähinnä mikrofoniäänten, joskus videokuvan ja verkkoyhteyksien kanssa. Ja näin on edelleenkin, tosin etäkäyttäjien verkkoyhteydet ovat nykyisellään paremmat ja myöskin kokoustamista tukevat laitteet (kuulokemikrofonit, kokousmikrofonit, konferenssikamerat) ovat yleistyneet ja kehittyneet varmatoimisimmiksi. Verkkokokousjärjestelmien sujuva käyttö edellyttää erityisesti opettajilta ja miksei myöskin opiskelijoilta hiukan järjestelmään tutustumista, ehkä koulutustakin, ennakointia (tarvittavat säädöt tehtävä ajoissa ennen koulutuksen alkua), ymmärrystä kunkin käytössään olevan tietokonelaitteiston perustoiminnoista sekä lehmän hermoja;-) Myöskin vanhanaikaisella ja oikukkaalla Flash-tekniikkalla selaimeen latautuva kokousohjelma aiheuttaa välillä harmaita hiuksia niin käyttäjille kuin heitä tukevillekin. Toivomuslistalla oliskin, että valmistaja tekisi tältä osin täysremontin ja vaihtaisi konepellin alla jyristelevän moottorin moderninpaan tekniikkaan.

Kilpaileviakin tuotteita on tarjolla, varteenottavin ja käytetyin lienee Ciscon WebEx, josta suunnilleen löytyy samat työkalut kuin Adobe Connectistakin. Myös Skype for Business -sovellusta voidaan käyttää soveltuvin osin samaan tapaan (kuvaruudun ja dokumenttien jakaminen, chattailu, videoviestintä, tallennus), tosin jotkut ryhmätyöskentelyä tukevat työkalut (ryhmätyöhuoneet, äänestystyökalut) puuttuvat siitä. Entäpä jos Skypen kera hyödynnettäisiinkin Office365:n työkaluja?

Monimuoto-opetusta luokissa

Kaksi näyttöä, tietokone, riittävän laadukas kuva ja ääni sekä hyvät verkkoyhteydet muodostavat teknisen perustan monimuoto-opetukselle.

Yhden opettajan Webinaariotilan (ei opiskelijoita samassa tilassa, vain etänä) varustukseksi riittää tavallinen webkamera ja kuulokemikrofoni sekä kahdella näytöllä varustettu tietokone. Tilan on syytä olla rauhallinen ja varustettu asiallisilla valosäädöillä. Jos Webinaariossa on kaksi opettajaa yhden tietokoneen ääressä, niin silloin tarvitaan avuksi pieni usb-kokousmikrofoni (ns. speakerphone) tai erityinen y-haaroitettu usb-kuulokemikrofonipari.

Hybridiopetustilanteissa vaatimukset monimutkaistuvat ja  lisääntyvät, sillä silloin myös tilan esitystekniikoiden on tuettava vuorovaikutusta sekä paikan päällä että etäällä olevien ja opettajan välillä. Tätä varten onkin askarreltu parin vuoden aikana muutama pieni parinkymmenen hengen opetustila yksi kerrallaan ketterästi käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta korjaten ja eteenpäin kehittäen, välillä muita oppilaitoksia ”vakoillen”, tietoa etsien ja kehitystä seuraten, edeten koko ajan toivottavasti kohden käytettävämpää ja toimivampaa opetustilaa.

Pitkällisen pähkäilyn ja kokeilujen tuloksena olen päätynyt seuraaviin vaihtoehtoisiin teknisiin ratkaisuihin:

1. Kauko-ohjattava kamera + kokousmikrofoni tilaan asennettuna, 1 projektori, aktiivikaiuttimet, tietokone ja 1-2 näyttöä
2. Kauko-ohjattava kamera, kattomikrofonit, usb-automaattimikseri/ääniprosessori, aktiivikaiuttimet, 1 projektori, tietokone ja 2 näyttöä
3. Kauko-ohjattava kamera/kokousmikrofoni, av-ohjausjärjestelmä, 2 projektoria, aktiivikaiuttimet, tietokone ja 2 näyttöä
4. Kauko-ohjattava kamera, kattomikrofonit, usb-automaattimikseri/ääniprosessori, av-ohjausjärjestelmä, aktiivikaiuttimet, 2 projektoria, tietokone ja 2 näyttöä

Uskoisin, että jatkossa toimivimmat vaihtoehdot löytyvät versioista 2. ja 4. Tiloja on pyritty varustelemaan sitten, että tilat on helppo päivittää versiosta toiseen, eli jälkikäteen tavalla 1 varustettu voidaan täydentää varustelun osalta vaikka versioon 4, jos vain maksaja löytyy. Varustelut ovat myös ohjelmistoista riippumattomia, eli jos vaikka käytetty verkkokokousjärjestelmä vaihtuisikin, niin laitteiden pitäisi toimia myös vaihtoehtoisilla järjestelmillä. Jos tiloihin halutaan tilatallennusominaisuus (tilatallennus = tilassa oleva videotallennus- ja striimausjärjestelmä), niin senkin pitäisi toimia kaikilla noilla varustelutasoilla, vaikkapa tilan tietokoneen asennettu vMix-ohjelmistolla voisi opettaja hoitaa itse tallennuksen.

Järjestelmän hinta nousee roimasti ykkösestä neloseen mentäessä, mutta myös käytettävyys paranee, ainakin toivon niin. Näyttäisi myös että tilasta mikrofonien kautta lähtevän äänen laatu paranee kelvollisesta erinomaiseksi sopivasti sijoitetuilla kattomikrofoneilla. Vielä kun tiloja saisi akustoitua paremmin, esim. kokolattiamatto ja sopivasti verhoja seinille auttaisi asiaa roimasti ja loisi tiloihin rauhallisen äänimaiseman.

Versioissa 3-4 toinen vastakkaiselle seinälle heijastava projektori helpottaa etäällä olevien osallistujien huomiointia. Siinä etäjärjestelmän kuva heijastetaan vastakkaiselle seinälle ja varsinainen esitys opettajan vieressä olevalle seinälle, jolloin läsnä olevat näkevät sen ja opettaja näkee etäjärjestelmän. Etäosallistujille jaetaan järjestelmän kautta opettajan vieressä olevan seinän kuvaa.

Versioiden 2 ja 4 kattomikrofonit välittävät tilassa olevien keskustelun ja opettajan puheen selkeästi automaattimikserin kautta. 20 hengen tilan äänet saa helposti välitettyä kolmella mikrofonilla. Automaattimikseri miksaa automaattisesti mikrofoneja lähetykseen sen mukaan mistä nurkasta ääni milloinkin tulee.

Aika näyttää, kuinka hyvin opettajat pärjäävät näiden varsin mutkikkaiden järjestelmien kanssa. Myös tavat opettaa kehittyvät, tapahtuu pois oppimista vanhoista tavoista ja vasta sinnikkään tekemisen ja kokeilujen kautta löytynee uusia pedagogisia keinoja toteuttaa tätä uutta monimuotoista opetusta.

Alla hybridiluokan esittely 360 videona.

Tästä linkistä käynnistyy edelliseltä videolta tuttu esittely Adobe Connect näkövinkkelistä. Tallenteessa n. 1:30 minuutin jälkeen myös ääninäytettä kattomikrofoneista.