Älyttömästi lisää älylaitteita

Kirjoitin jokunen viikko sitten älyttömistä älylaitteista lähinnä esitystekniikan näkökulmasta. Ajattelin nyt jatkaa samasta aiheepiiristä älykodin, kodin ja arkisten älylaitteiden osalta, niitä kun tuntuu tuppaavan markkinoille vinhaa vauhtia. Listaanpa vaikka aluksi viimeisimpiä poimintoja, niin pääsette kartalle (lähteet: AVplus 1/2017, HS 13.2.2017, Mikrobitti 3/17, iPad&iPhone user 17.3.2017, sekalainen googlaus):

• älypalohälytin ilmoittaa älypuhelimesi kautta milloin talo palaa
• älysisäilmamonitori tarkkailee sisäilman laatua
• älypaistinpannu opastaa reseptien kanssa ja juttelee mukavia, ja etäkomennoilla voi säätää kypsennystä
• älyhajustin tupsauttelee tuoksuja kotiin älypuhelimen komennoilla
• älyhammasharja neuvoo hampaiden harjauksessa
• älytyyny tuudittaa uneen, herättää ja tarkkailee untasi, auttaa tarvittaessa myös kuorsaukseen
• älyjääkaappikameran avulla voit tarkistaa älypuhelimella onko ruoka loppu
• älykahvinkeitin ilmoittaa puhelimesi kautta milloin kahvi on valmis
• älyvedenkeitin kertoo paljonko vettä on kannussa ja ilmoittelee kun vesi on sopivan lämpöistä
• älymuki muistuttaa hörppäämään välillä
• älyhiusharja kertoo milloin tukka on hyvin
• älysälekaihdin avautuu ja sulkeutuu ajastetusti joko valotunnistimella tai älykeskuksen komennoilla
• älyruohonleikkuri kertoo milloin ja miten laitetta on syytä huoltaa
• älysadettaja osaa sadettaa sään mukaan
• älykypärä suojaa sinua kiipeillessä tai pyöräillessä, tallentaa tapahtumat videolle, soittaa halutessasi musiikkia ja toimii handsfree laitteena puhelimelle
• älyvaakoja alkaa olla jo monenlaisia, fiksuimmat osaavat kertoa painon, rasvaprosentin ja painoindeksin lisäksi myös sykkeen, verenpaineen, verisuonten terveyden ja päivän sään. Tiedot saa myös seurantaa varten talteen älypuhelimien terveyssovelluksiin.
• älyvaatteitakin on suunnitteilla, sellaisia jotka osaisivat automaattisesti säädellä vaatteen lämpötilaa
• tässä näitä vain muutama, blogin lukijat voivat ehdoitella lisää listaan ajankohtaisia ja uusia älylaitteita

Nuo kuulostavat lähinnä Pelle Pelottoman hilavitkuttimilta, tai ainakin olisivat kuulostaneet vaikkapa kymmenen vuotta sitten? Jotenkin tuntuu, että tänä päivänä noihin alkaa jo tottua, äly tunkee kaikkiin laitteisiin eikä mikään enää jaksa hämmästyttää, sitä odottaa vain että mitähän kummaa on luvassa seuraavaksi? Tyypillisesti laitteet ovat vuorovaikutteisia, eli niihin saa älypuhelimen sovelluksella yhteyden joko Wi-Fi:n tai Bluetoothin kautta. Ne mahdollisesti keräävät tietoa ympäristöstä, käyttäjänsä arjesta ja tavoista ja välittävät  tietoa käyttäjälle. Niitä voi säätää etänä ja tarvittaessa ne antavat hälytyksiä. Niitä voi ohjelmoida suorittamaan tehtäviä, tai ne voivat opastaa käyttäjäänsä. Useimpien kohdalla voidaan puhua myös ns IoT-laitteista (= Internet of Things).

Itse tulin hankkineeksi kokeilumielessä olohuoneeseen älyledlampun, kun vanha halogeenikruunu räjähti syystä tai toisesta pirstaleiksi. Selvittelin ensin hiukan mikä mahtaa olla hyvä ja edullinen ja tilasin sitten sellaisen hyviä suosituksia saaneen Kiinasta. Ensimmäinen yllätys tuli jo ennen käyttöönottoa, koska käyttöohjeet oli vain kiinaksi. Mandariinikiinan pikakertauksen jälkeen sain selville, että lamppu pitää liittää kodin langattomaan verkkoon ja sitä kautta kiinalaiselle palvelimelle joko Kiinaan tai Singaporeen. Yhdistämiseen tarvittava avainluku oli jossain siellä kiinalaisen ohjetekstin seassa, joten muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen sainkin sitten luotua yhteyden. Yhteyden luonnin jälkeen valon lämpötilaa, kirkkautta ja väriä saattoi säätää älypuhelinsovelluksella. Lamppuun voi ajastaa vaikka herätyksen ja sammutuksen, juhla- ja tunnelmavalaistuksen tai vaikka automaattisesti väriä vaihtavan asetuksen. Tuo komentojen kierrätys Kiinan kautta hiukan arveluttaa, ehkä seuraavaksi maksan lampusta hiukan enemmän ja valitsen sellaisen jota voi komentaa ilman isompia mutkia:-)

Urheilukellon ja älykellon yhdistelmä on minulla ollut käytössä jo hiukan yli vuoden, joten sen kanssa alan olla jo sinut. Kello on yhdistetty bluetoothilla älypuhelimeen, jolloin se osaa ilmoittaa ja näyttää erilaisia muistutuksia, kuten saapuneet viestit ja kalenteritapahtumat. Urheiluporukan päivittäinen Whatsup-viestien määrä on aika iso, pahimmillaan n. 500/päivä, joten aika pian älysin laittaa viestien piippaukset pois päältä kellosta. Kellosta saa tallennetut treenit siirrettyä pilvessä olevaan harjoituspäiväkirjaan kätevästi puhelimen välityksellä. Kello osaa tallentaa kuljetun matkan, reitin, sykkeet, korkeudet ja pilvessä oleva harjoituspäiväohjelmisto osaa sitten kerättyjen tietojen pohjalta kertoa mm. palautumisajan, poltetut kalorit yms tähdellistä tai vähemmän tähdellistä. Jos nappailen valokuvia reitin varrelta puhelimella, niin se osaa jopa tehdä eräänlaisen matkakertomuksen jossa yhdistellään reitin varrelle visuaalisesti kuvat ja sijainnit. Kello tarkkailee myös päivittäistä aktiivisuutta ja kertoo montako askelta on otettu päivän aikana. Itse käytän mieluummin älyominaisuuksilla varustettua urheilukelloa kuin urheiluominaisuuksilla varustettua älykelloa. Nuo jälkimmäiset ovat kyllä hienoja ja salonkikelpoisia, mutta menevät kyllä päreiksi maastossa rymytessä.

Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntasovellukset ja -laitteet näyttävätkin olevan tämän hetken kuumin ja nopeasti kehittyvä alue älylaiteteollisuuden puolella. Samsungilta on tarjolla S health -palvelu, joka kerää eri terveyssovelluksista tietoa saman palvelun alle. Applella jotain vastaavaa yrittää tarjoaa ios-puhelmien Health-sovellus. Suurin ongelma näissä tahtoo olla se, että nämä toimivat vain tietyillä älypuhelimilla ja tuettujen sovellusten määrä on varsin rajallinen. Laajemmin tuettuna voisivat olla käteviä ja hyödyllisiä palveluita.

Älykotiekosysteemit ovat tietoturvallisimpia mutta hiukan kalliimpia vaihtoehtoja kodin älylaitteiden ohjauskeskuksiksi. Niissä kodin IoT-laitteita hyväksytään ekosysteemin osaksi vain jos ne täyttäävät tietyt tietoturvanormit, esim. yhteydet ulkomaailmaan ovat oletuksena pois päältä. Viime vuonna uutisoitiin IoT–bottiverkoista, joissa heikosti suojattuja IoT-laitteita oli häkätty ja valjastettu osaksi palvelunestohyökkäyksiä (DDoS). Näitä  suojatumpia ekosysteemejä tarjoaa mm. Google Home, Amazon Echo, Apple Home Kit ja Cozify. Esim. Apple on viime aikoina voimakkaasti markkoinut neljännen sukupolven Apple TV:tä älykodin keskuslaitteeksi. Siinä iOS-alustalla toimiva Apple Home Kit mahdollistaa eri valmistajien Works with Apple HomeKit -sertifioitujen IoT-laitteiden ohjaamisen iPhonen tai iPadin avulla. Vastaavaa ekosysteemiä yrittää Google rakentaa Google Home käsitteensä alle. Suomalainen Cozify yrittää myöskin kilpailla omalla keskittimellään (Cozify Hub) näiden isojen kanssa.

Jamkillakin on ollut oma älykoti-hankkeensa. Koti valmistui vuosikymmenen alkupuolella ja sitä on jo pariin otteeseen keritty remontoidakin. Se on nyt ollut jonkin aikaa suljettuna rakennustöiden vuoksi, mutta avataan nähtävästi taas kesän jälkeen rempattuna, mitähän älykästä siellä mahdetaan nähdä ja kokea silloin? Älykodin alkutaipaleistakin on oma bloginsa, jotain siitä voi lukea täältä.