Hybridiluokan opetusteknologiat vuonna 2021
Olen kirjoitellut moneen otteeseen hybridi- ja monimuotoluokista ja hybiridiopetukseen liittyvistä opetusteknologiaratkaisuista. Niinpä ajattelin päivittää viimeisten kokeilujen tuloksena, minkälainen voisi olla hybridiluokka vuonna 2021.
Aiemmin olen kirjoittanut että hybridiopetuksen peruspilareihin kuuluu kaksi näyttöä, ja niin on edelleenkin mielestäni tarpeen. Äskettäin kokeilin lisätä webinar-tilaan kolmanneksi näytöksi piirtonäytön esim. valkotaulutyöskentelyyn, vaikkapa Microsoftin Whiteboard apsilla tai One Notella käytettäväksi. Sillä voi sitten kirjoitella kaavoja, tai piirustella kaavioita. Samaa voisi soveltaa luokissakin joko pöydällä makaavalla piirtonäytöllä tai interaktiivisella kosketusnäytöllä. Eli useamman näytön idea on se, että yhdellä näytöllä hallitaan kokousympäristö, ja muilla näytöillä esitetään, mahdolliosesti nyt myös piirtäen.
Vastaavasti luokassa on hyvä olla pääesityslaitteen (projektori tai iso näyttö) lisäksi toinen esityslaite johon voi ottaa näkyville kokoushuoneen näkymän. Tyypillisesti aiemmin meillä pienemmissä hybriditiloissa se on ollut takaseinällä oleva valkokangas ja projektori, johon on nostettu näkyville etäosallistujat, ikään kuin fyysisten osallistujien jatkeeksi.
Ääni on ollut hybridiluokkatoteutuksissa kaikkein vaikeimmin säädettävä mediaelementti ja mielestäni myös kriittisin. Jos se toimii huonosti, niin se kyllä vesittää koko opetuksen. Etäosallistujien ääni saadaan kyllä kuulumaan helposti esim. luokan aktiivikaiuttimista, ja opettajankin ääni kohtuullisesti langattomalla sankamikrofonilla, mutta fyysisesti läsnä olevien osallistujien äänten kanssa on ollut haasteita. Olemme kokeilleet kattomikrofoneilla ja saaneet kovan säätämisen jälkeen homman toimimaan niillä kohtuullisesti, ehkä niiden määrää lisäämällä mikitys paranisi entisestään hiukan. Äskettäin saimme testattavaksi toisenlaisen ratkaisun, joka testin perusteella vaikutti varsin lupaavalta. Parilta mikrofonivalmistajalta löytyy ns. kattopaneelimikrofoneja, joissa kattopaneelin näköiseen neliön muotoiseen laattaan on sijoitettu suuri joukko suuntaavia mikrofoneja, joilla saadaan parhaimmillaan mikitettyä n. 60 neliömetrin suuruinen alue, yhdellä paneelilla. Ja isommissa tiloissa paneeleja voi ketjuttaa, jolloin mikitettävä alue laajenee entisestään. Kattopaneelin mikrofonit poimivat aina äänekkäimmän puhujan äänen keilaten jatkuvasti ympäristöä toimintasäteen rajoissa.
Meillä kokeilussa oli Sennheiser Team Connect Ceiling 2, jossa paneeliin on sijoitettu 28 mikrofonia kulmittain ristiin. Asennus oli nopeaa ja helppoa, mikrofoni oli testiluokassa käyttövalmis parin tunnin asennuksen jälkeen, eli mikrofoni vain kattolevyn tilalle ja verkkokaapelin veto luokan etuosaan, sekä asetusten tarkistus Sennheiserin omalla Cockpit Control -ohjelmistolla. Sijoitimme sen turhaan luokan etuosan kattoon, lähelle opettajan pöytää, vaikka sen olisi huoletta voinut sijoittaa keskelle luokkaa. Mutta toimi se testissä hyvin etuosastakin. Mikrofonissa on kaksi Dante-liitäntää (verkkokaapeli), sekä yksi verkkoliitäntä etähallintaa varten, ja varalta analogin äänilähtö. Toisesta Dante-liitännästä vedimme kaapelin luokan etuosaan ja liitimme siihen Dante-USB-adapterin. Adapterilla saimme mikrofonin liitettyä tietokoneeseen mikrofoniksi. Cockpit Controllilla mikrofonin asetusten säätö on helppoa, oletuksena mikrofoni poimii äänet joka suunnasta tasapuolisesti, mutta tilaan voi myös säätää sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti alueita joista se ei poimi ääniä, esim. vaikka projektorin hurina tai vaikka kaiuttimet. Asetuksissa on myös määritykset mm. siihen onko kyseessä hiljainen vai meluisa tila.
Teimme testinauhoituksia ja järjestimme testikokouksia. Testikokouksissa sijoitimme ihmiset tilan eri nurkkiin ja kokeilimme lukea vuoron perään numeroita ääneen. Mikrofoni suoriutui testistä hyvin ja pysyi luvussa mukana. Testikokouksissa läsnä oli sekä fyysisesti että etänä henkilöitä eli samaan tapaan kuin hybridiopetuksessa konsanaan. Kokouksissa testasin mikrofonia sekä Zoomilla että Teamsilla. Tallenteita kokeilin tehdä Panopton Recorderilla. Ohessa synkkää yksinpuhelua testimielessä Panopto Recorderilla tallennettuna. Testin perusteella tämä on mielestäni tällä hetkellä parasta saatavilla olevaa mikrofoniteknologiaa hybridiopetuskäyttöön. Tai toiseksi parasta, jos saman valmistajan Team Connect Wireless lasketaan mukaan. Meillä on käytössä yksi salkullinen, jossa on neljä kappaletta toisiinsa langattomasti linkittyviä kokousmikrofoneja. Yksi mikrofoneista on master, muut slave-yksikköjä. Master kytketään tietokoneeseen (tai puhelimeen) usb-johdolla tai bluetoothilla, jolloin sekä master että slave-yksiköt toimivat tietokoneen mikrofoneina ja kaiuttimina. Slave-yksiköt voi vapaasti sijoittaa eri puolille tilaa. Kussakin mikrofonissa on mykistyspainike ja äänenvoimakkuuden säätö. Yksikköjen toiminta-aika on täyteen ladattuna 8 tuntia. Tässä siitä esittelyvideo ja testitallenne. Ikävä kyllä Team Connect Wireless -mikrofonien valmistus lopetettiin äskettäin, joten sitä voi saada käsiinsä tällä hetkellä vain tuurilla. Toivotaan että tilalle tulee joku vastaava ja vähintään yhtä hyvä tuote.
Tasapuolisuuden vuoksi pitää tässä yhteydessä mainita, että myös Shurelta löytyy vastaava tuote (MXA910 Ceiling Array Microphone) kuin tuo Team Connect Ceiling. Siitä minulle ei ole kokemuksia mutta käsittääkseni sillä on mahdollista päästä suunnilleen samanlaiseen lopputulokseen. Sen konfigurointi on kuulemma käänteinen verrattuna Sennheiserin malliin, eli siinä määritellään alueet miltä mikrofoni poimii ääntä. Sennheiserissa määritellään alueet miltä se ei poimi ääntä. Molemmat tuotteet painivat samassa hintakategoriassa eli eivät ole ihan halpoja. Siitä kuitekin kukin voi ottaa itse selvän omilta jälleenmyyjiltä;-)
Videokameran merkitys on yllättäen osoittautunut vähäisemmäksi kuin mitä voisi kuvitella. Toki niitäkin välillä tarvitaan. Esimerkiksi luokkaopetuksessa opiskelijat eivät aina välttämättä halua näkyä kameran kuvassa, ainakin saamani palautteen perusteella. Opettajan kuvaa on silti syytä näyttää kameran välityksellä. Aiemmin olemme käyttäneet siihen mm. sivuseinälle sijoitettuja Logitechin PTZ Pro 2 kameroita, tai pienempiäkin pöytäjalustalle sijoitettuna. Nyt valitsisin luokkaan asennettavaksi jonkun hiukan laadukkaamman, esim. Logitech Rally tms sivu- tai takaseinälle sijoitettuna. Tämän artikkelin ensimmäisessä testitallenteessa kokeilin Jabran Panacast panoraamawebkameraa. Se välittää 180 asteen panoraamakuvaa, mikä sinänsä voisi sopia joihinkin opetustilanteisiin. Siinä on mahdollista säätää kameran toimimaan myös niin, että se rajaa hahmon tunnistuksella ihmishahmot kuvaan. Tosin ominaisuus tuntui toimivan vain lähietäisyydeltä, joten luokassa sitä ei oikein voisi käyttää. Mutta johonkin toiminnalliseen (tanssi, ilmaisutaito, toimintaterapia, fysioterapia) opetukseen voisi soveltua hyvinkin. Sen aiemmin mainitun Team Connect Ceiling -kattopaneelimikrofonin saa myös ohjaamaan kameraa, eli siinä on sellaiseen rajapinta. Silloin käytännössä kamera seuraisi mikrofonin keilaa ja näyttäisi aina sitä ken on kulloinkin äänessä.
Edellisten lisäksi tarvitaan mahdollisesti ainakin hdmi-jakovahvistimia, jotta esityskuvaa voidaan jakaa sekä monitoreille että esityslaitteille ja mahdollisesti av-ohjausta lisäämään käytettävyyttä. Mutta ne ovat sitten kunkin kukkaron mukaisia lisävalintoja. Olennaisimpia osatekijöitä ovat hyvä ääni ja laadukas mikitys, useampi monitori sekä kokouksen että esitysmateriaalien hallintaan, useampi esityslaite sisältöjen näyttämiseen ja etäosallistujien havainnointiin, sekä kamera opettajan näyttämiseksi. Ja tietysti helppokäyttöisyys ja järjestelmän toimintavarmuus. Näillä eväillä hybridiä opetusta vuonna 2021?