Podcastien uusi tuleminen

Äskettäin (8.8.2021) Yle uutisoi, että Areena-palvelun podcastit ovat suosituimpia kuin koskaan. Mutta mitä ne oikein ovat?

Podcasting on äänitiedostojen eli podcastien julkaisua internetissä. Podcast on audiosarja, jonka jaksoissa keskustellaan jostakin asiasta. Podcast muistuttaa radio-ohjelmaa, mutta on rakenteeltaan vapaampi ja ilmestyy yleensä vain internetissä. Itse sana podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, joka viittaa audiotiedostojen siirtämiseen Applen MP3-soittimeen. Koska iPod ei kuitenkaan ole välttämätön podcastin kuunteluväline, termi on myöhemmin määritelty myös lyhenteeksi sanoista ”portable on demand”. Termi ”podcasting” tuli tunnetuksi vuonna 2004 ja Suomessa ensimmäiset podcastit aloitettiin vuonna 2005. (Lähde: Wikipedia)

Podcastit saivat alkunsa, kun Tristan Louis vuonna 2000 esitteli idean video- ja äänitiedostoihin viittaavista RSS-feedeistä eli verkkosyötteistä. Ensimmäiset käytännön kokeilut olivat eräänlaisia audioblogeja, radio-ohjelmien tapaisia keskustelutallenteiden sarjoja, joita voi ladata itselleen tiedostoina kuunneltaviksi. Vuonna 2004 podcasting sana vakiintui tarkoittamaan tilattavaa audiolähetystä. Vuonna 2005 Apple lisäsi podcast tuen iTunesiin. Samana vuonna Googlen haulla löytyi podcast-sanalle 100.000.000 osumaa, kun edellisenä vuonna niitä löytyi 24 kpl. Podcastien suosion myötä Apple yritti vuonna 2006 ”omia” podcast sanan käytön, koska sillä oli jo iPod-niminen tuote äänitiedosten kuunteluun. Tilalle ehdotettiin silloin audiocast ja videocast -käsitteitä, mutta lopulta Apple luopui vaateistaan ja podcast vakiintui käsitteenä. Video-muotoisia podcasteja alettiin samana vuonna nimittää vodcasteiksi, mutta jakelualustoissa niitäkin usein nimitetään podcasteiksi.

Käytännössä podcastit toimivat teknisesti niin, että julkaisija ylläpitää RSS- tai Atom-muotoista uutissyötettä, joka sisältää tiedot ääni- tai videotiedostosta ja tiedoston URI:n eli latausosoitteen (Uniform Resource Identifier). Käyttäjällä on käytössään ohjelma (esim. iTunes tms), joka seuraa syötteen päivittymistä ja sen pohjalta lataa uudet mediatiedostot kuunneltaviksi. Lisäksi tiedostot voidaan edelleen siirtää ilman nettiyhteyttä oleviin laitteisiin kuten MP3-soittimiin. Podcastien suosio selittynee juuri sillä, eli niitä on helppo ottaa käyttöön ja kuluttaa arkiaskareiden lomassa kuunnellen.

Välineitä Podcastien tekoon

Podcastien tekoon tarvitset jonkun ääntä tallentavan laitteen. Yksinkertaisimmillaan se voi olla vaikka matkapuhelin (tai tabletti) ja puhelimen sisäinen mikrofoni tai joku siihen ulkoisesti liitettävä mikrofonin sisältävä laite (esim. bluetooth-kuulokkeet).

Parempaan laatuun pääsee erillisellä äänitallentimella, tai puheäänen taltiointiin suunnitellulla mikrofonilla, joka on liitetty äänitallentimeen tai tietokoneeseen.

Usemman puhujan podcasteihin löytyy myös sitä varten suunniteltuja miksereitä, joissa on mm. tallennusominaisuus ja mahdollisuus lisätä nappia painamalla äänitehosteita (aplodit, introt tms). Niissä on myös mahdollisuus poimia mukaan etäosallistujia puhelimen tai tietokoneen välityksellä.

Tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla tallennettaessa tarvitset vielä jonkun ääntä tallentavan ohjelmiston, sekä mahdolliseen äänen jälkikäsittelyyn jonkun äänieditorin. Esim. iPhonessa tai iPadissa se voisi olla vaikka GarageBand, Windows-tietokoneilla voi käyttää vaikka ilmaista Audacity-ohjelmistoa sekä tallennukseen että editointiin. Maksullisia löytyykin sitten useita, iPhonelle vaikkapa podcast-tuotantoja varten suunniteltu Ferrite, ja tietokoneille esim Adoben Audition.

Liikuteltava Podcast-pöytä

Rakensimme äskettäin liikuteltavan Podcast-pöydän avuksi podcastien tekoon. Pöytä on ihan tavallinen pyörillä varustettu korkeussäädettävä pöytä, johon on kiinnitetty kolme Roden mikrofonipuomia (Psa1), joissa on kiinni suurikalvoiset kondensaattorimikrofonit (SE2300). Mikrofonit voisivat olla toisentyyppisiäkin, mutta nämä sattuivat löytymään kaapista ja soveltuvat yleiskäyttöisinä myös tähän tarkoitukseen.

Monesti podcastaajat suosivat dynaamisia, erityisesti podcasteja varten suunniteltuja mikrofoneja, kuten esim. Roden Procaster. Dynaamisen mikrofonin etuna on mm. se, että se ei ota ihan yhtä herkästi ympäristön ääniä kuin kondensaattorityyppinen mikrofoni. Miinuksena voidaan kai pitää näin korona-aikana sitä, että siihen pitää puhua lähes naama kiinni mikrofonissa. SE2300-mikrofonissa on mahdollista valita suuntakuvio, joista meillä on käytössä mikrofonin etupuolelta ääntä tallentava hertta.

Pöydällä on mikserinä ja tallentimena Roden Podcaster Pro. Jokaista mikrofonia varten mikserissä on kiinni erilliset tarkkailukuulokkeet (ATH-M50x), joilla kukin osallistuja kuulee, mitä tallennetaan. Mikserissä on esiasetukset erilaisille mikrofonityypeille, joten se tasoittaa hiukan tyyppien välisiä eroja. Käytännössä nuo hyllystä löytyneet toimivat siis hyvin ja niillä puhesaundi on täyteläisen oloinen. Mikrofoneissa meillä on kiinni ns. popup-filtterit, joilla voi suodattaa pois puheäänestä aika-ajoin karkailevia poksahduksia tai napsahduksia. Mikserissä on XLR-liitäntöjen lisäksi usb-liitäntä tietokoneelle, 3.5 mm miniplugi-liitäntä puhelimelle ja langaton bluetooth-liityntämahdollisuus puhelimelle tai vaikka tabletille. Mikrofoneille ja lisäliitännöille on omat liukusäätimet. Lisäksi siinä on kosketusnäyttö, josta voi säätää asetuksia. Kosketusnäytöllä näkyy myös äänenvoimakkuusmittarit. Tallennuksen aloitusta varten on iso REC-nappi, ja tehosteääniä varten on kahdeksan nappia.

Pöydän perusideana on se, että sen ympärille mahtuu kolme keskustelijaa, joista yksi voi toimia mikserin käyttäjänä. Siihen voi tarvittaessa lisätä vielä tilapäisesti neljännenkin mikrofonin. Meillä on kolme sen vuoksi että kolme löytyi kaapista:-). Tietokoneen tai mobiililaitteen avulla keskusteluun ja tallennukseen voi tuoda etäosallistujia. Voi liittää vaikka Zoom-kokouksen mukaan keskusteluun, ja jos käyttää Zoomin original audio asetusta kunnon mikin kera, niin etä-äänikin kuulostanee kelvolliselta. Tai puhelimella voi soittaa jonkun mukaan keskusteluun. Pöydän voi työnnellä johonkin vapaana olevaan studio- tai muuhun rauhalliseen tilaan itse tallennustapahtumaa varten. Keskustelu tallentuu mikserin muistilla, tai jos mikseriin liittää tietokoneen, niin silloin se tallentuu tietokoneen kovalevylle. Mikserin asetuksista voi valita, tallennetaanko jokainen mikrofoni ja äänilähde erilliseen tiedostoon, vai kaikki äänet summattuna samaan tiedostoon.

Podcastien suunnittelu

Podcastien sisällön suunnittelu on sitten ihan oma tarinansa. Yleensä kyse on sarjasta ohjelmia, joilla on jokin yhteinen otsikko, teema tai idea. Se voi olla myös joku useaan osaan pilkottu tarina. Parhaiten niistä saa käsityksen kun lähtee selailemaan jonkun jakelukanavan (esim. Yle Areena) podcasteja. Verkosta löytyy useita sivustoja, jossa on vinkkejä suunnitteluun, esim. vaikka tämä.

Podcastien jakelu

Monet käyttävät Podcastien jakeluun Soundcloud-palvelua. Ilmaisen version äänitallenteiden maksimipituus on 60 minuuttia, mutta rahalla saa rajoitukset pois. Esim. GarageBandissa on suora export-nappi Soundcloudiin. Soundcloud on alunalkaen tehty musiikin jakeluun, mutta laajentunut myöhemmin podcastien puolelle. Pelkästään podcasteihin keskittynyt palvelu on PodBean.

Meillä Jamkilla Podcastien jakeluun suositellaan käytettävän omaa Panopto-palvelua. Siinä on tuki sekä video- että äänipodcastien jakeluun. Jakelun vaatimat uutissyötteet saa päälle siten, että luo ensin oman kansion podcasteja varten ja laittaa sitten kansion asetuksista podcast-ominaisuuden päälle. Tässä linkki ohjeeseen. Myös Panopton sisäisille käyttäjille homman pitäisi toimia, kun laittaa ohjeen mukaiset ilmoitukset päälle tai muuten vain markkinoi sisältöä. Applella on nykyisin laitteissaan Podcasts-niminen ohjelma, johon voi tilata podcasteja. Jakelua varten pitää luoda Apple Podcasts Connect account. Julkaisuun liittyy myös jonkinlainen hyväksymisprosessi. Sain toimimaan yrityksen ja erehdyksen jälkeen RSS-feedin osoitteella Applen Podcasteihin. Googlellakin on omansa, ja siihen löytyy apsit niin androideille kuin iOS:illekin. Täältä voi tutkia Google Podcasts -palvelua ja täältä löytyy julkaisijan ohjeet.

Kokeilen harjoituksen vuoksi tehdä esimerkkinä Aivan hanurista -podcastin vielä tähän malliksi. Ihan oikeaa ohjelmaakin on luvassa, jahka ehdin. Nyt siellä on vain testitallenne paikanpitäjänä näin alkuun….