Gimbaali – tuo mekaaninen kanan kaulan korvike
Jo antiikin kreikkalaiset tunsivat kolmiakselisen gimbaalin toimintaperiaatteen (roll, pitch, and yaw). Gimbaalin keksijänä pidetäänkin muinaiskreikkalaista arkkitehtiä Filo Bysanttilaista (tunnettu myös nimellä Filo Mechanicus, eli n. 280–220 eKr) . Filo kuvasi ensimmäisenä gimbaalia näin: hän rakensi kahdeksanpuolisen mustepannun, jota voitiin kääntää millä tahansa tavalla vuotamatta mustetta. Tämä tehtiin mustesäiliön keskellä olevan ripustuksen avulla, joka asennettiin sarjaan samankeskisiä metallirenkaita, jotka pysyivät paikallaan riippumatta siitä, mihin suuntaan ruukku kääntyy.
Löytöretkien aikaan gimbaalin tekniikkaa hyödynnettiin pitämään laivan kompassi vakaana. Noihin aikoihin italialainen matemaatikko Gerolamo Gardano (1501–1576) kehitteli kardaaniakselin idean gimbaalin pohjalta. Avaruusteollisuus on sittemmin myös hyödyntänyt gimbaaleja navigointilaitteissa ja astronauttien koulutuksessa, esim. harjoiteltaessa G-voimien vaikutuksia avaruuslentojen aikana.
Videokuvauksessa kuvanvakautus parantaa lopputuloksen laatua, varsinkin käsivaralta kuvattaessa ja liikuttaessa kameran kanssa. Kuvanvakautusominaisuuksia on nykyisin integroituna kameroiden runkoihin ja jopa puhelimiin. Erilliset kuvanvakaajat ovat yleensä parempia kuin integroidut, ja antavat samalla paremman otteen kamerasta. Erilliset kuvanvakaajat jaetaan tekniikkansa mukaan steadycameihin ja gimbaaleihin. Steadycamin kuvanvakautus toimii mekaanisesti, kun taas gimbaaleissa vakautuksen hoitaa moottori ja ne tarvitsevat myös virtaa (akku). Yleisesti gimbaaleja pidetään vaihtoehdoista helpoimpina käyttää. Gimbaalit ovat yleistyneet viime vuosina Drone-kehityksen myötä myös käsivarakuvauksen apuvälineiksi. Ensimmäiset Steadycamit ilmestyivät ammattikäyttöön jo vuonna 1975, gimbaalit vasta vuonna 2013. Keskitynkin tässä artikkelissa nyt gimbaaleihin.
Esikuvia kuvanvakautukseen löytyy myös luonnosta, mm. linnun kaula toimii omituisen erinomaisena kuvanvakaajana. Tässä pari hauskaa esimerkkivideota youtubesta.
Itse olen viime aikoina alkanut hyödyntää gimbaalia (DJI Osmo Mobile 3) matkapuhelimen vakaajana reaaliaikaissa virtuaaliesittelyissä. Minulta pyydetään silloin tällöin esittelemään Jamkin Digikeskusta zoomin välityksellä, ja varsinkin viimeaikoina kun ihmiset ovat välttäneet matkustamista ja kontakteja pandemian vuoksi. Käytän sitä myös videotallenteiden tekemiseen nopeissa demostraatioissa ja testeissä. toteutan virtuaaliesittelyn siten, että liitän äänilaitteiksi mikrofonilla varustetut langattomat bluetooth-kuulokkeet puhelimeeni, kiinnitän puhelimen gimbaaliin, käynnistän gimbaalin ohjausohjelmiston puhelimeen taustalle, ja avaan sitten zoomin mobiilisovelluksen. Näin voin liikkua tiloissa vapaasti samalla kommuikoiden äänellä etäosallistujien kanssa ja näyttäen kameran välityksellä paikkoja, tai vaikka välillä omaa naamaanikin vaihtamalla takakameran etukameraan. Kokeilin tätä tehdä aiemmin pelkän selfietikun avulla, mutta palautteen mukaan kuva oli varsin levotonta ja heiluvaa.
Kuvassa olevan gimbaalin avulla on mahdollista ladata myös puhelimen akkua gimbaalin akkua hyödyntäen. Gimbaalin nappien avulla voi säätää mm. puhelimen asentoa. Jos kuvaa videota gimbaalin omalla ohjelmistolla, niin silloin käytössä on myös digitaalinen zoom ja kohteen seuranta. Zoomissa riittää, että lukitsee vakaajan tiettyyn asentoon ja keskittyy esittelyyn ja viestintään. Jos on tarve haastatella tai välittää jostakin tilasta suuremman joukon keskustelua, niin bluetooth kuulokkeet voi korvata helposti jollakin bluetooth-kokousmikrofonilla. Tässä esimerkkivideossa demostroin Sennheiserin Team Connect Wireless mikrofonien toimintaa eri järjestelmissä ja isossa luokassa höpöttäen (zoom, panopto recorder sekä pelkkä videotallennus puhelimen sovelluksella).
Olen gimbaalia testaillut myöskin livestriimauksia ajatellen, soveltaen samaa ideaa kuin miten esimerkiksi suunnistuskilpailussa välitetään maastokameran kuvaa, jolloin videokuvaaja juoksee kilpailijoiden perässä risukko ryskyen ja ohjaaja/leikkaaja välittää kuvaa videolähetykseen striimausaohjelmistosta käsin. Tuo onnistuu ainakin Wirecast-striimausohjelmistolla siten, että otetaan ohjelmiston Rendezvous– lisäosa käyttöön, jolloin Wirecast luo striimausseissioon eräänlaisen verkkokokouksen. Verkkokoukseen voi kutsua linkillä osallistujia, jolloin osallistujat ilmestyvät erilliseen kommunikaatioikkunaan videokuvan ja äänen kera. Kommunikaatioikkunan osallistujia voi sitten lisätä ja leikata striimiin tilanteen mukaan. Testieni mukaan yhteys toimii kelvollisesti ainakin Chrome-selaimen kautta tietokoneelta ja iPhonen WirecastGo-sovelluksella, androideilla en ole ehtinyt testata voiko edes toimia pelkällä selaimella. Vastaisuudessa tuota voisi kokeilla jossakin live-tapahtumassa. Muitakin sovelluksia ja tekniikoita tuohon voi löytyä, mutta tämän olen testannut ja saanut toimimaan. Rendezvous-tekniikkaa testattiin viime kesänä myös onnistuneesti, kun piti etänä haastatella videolle paria vierailevaa opettajaa, jotka pandemian vuoksi estyivät matkustamasta maahan ja paikan päälle.