Hyvinvoiva yrittäjä näkee muutoksen mahdollisuudet liiketoiminnassaan 

Kaikki lähtee terveydestä ja hyvinvoinnista   Pitkällä jänteellä yritys voi olla hyvinvoiva vain, jos yrittäjä voi hyvin. Tämä oli perusajatuksena myös Keuruulla kevään ja alkusyksyn 2022 aikana toteutetussa Hyvinvoiva yrittäjä, hyvinvoiva yritys -valmennuksessa. Valmennus sisälsi neljä valmennuskertaa, joissa annettiin työkaluja ja tuettiin sekä yrittäjän että yrityksen hyvinvointia. Korona ja nyt viimeistään vahvistuva inflaatio ja muut uhkakuvat…

Jatka lukemista

Pk-yritysten digiosaaminen tukee työhyvinvointia 

Hyvinvoivassa työyhteisössä ollaan motivoituneita ponnistelemaan yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työhyvinvoinnin keskeinen osatekijä on työn vaatimuksiin nähden riittävä osaaminen, mistä syystä työn tuottavuus ja työntekijöiden hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Digiosaamista edellytetään lähes kaikissa työtehtävissä. Yritysten kannattaakin aidosti panostaa henkilöstön digiosaamisen kehittämiseen sekä tuottavuuden että hyvinvoinnin näkökulmista. (Ranki, 2022.)    Suurin paine digiosaamisen kehittämiselle ja tuelle on pienissä,…

Jatka lukemista
Esa Saarinen luennoimassa Jamkilla 23.3.2022 kuva Venla Saarelainen Jamk

Systeemiälyä työyhteisön arkeen

Kevään aikana olemme Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa syventäneet osallistujayritysten ymmärrystä systeemisestä johtamisesta. Yritysten arjessa tapahtuvien kehittämistoimenpiteiden lisäksi järjestimme Systeemiälyä työyhteisön arkeen -työpajan, johon saimme vieraaksi itse systeemiälymaestron, Esa Saarisen. Omassa osiossaan Esa keskittyi puhumaan inhimillisyydestä ja siitä, miten paras meissä voisi toteutua entistä paremmin. Blogissa käytetään systeemiälyn viitekehystä (Törmänen, Hämäläinen & Saarinen, 2016). Sisältö mukailee…

Jatka lukemista
Valmentavalla johtamisella positiivista kierrettä työhön kuvituskuva

Valmentavalla johtamisella positiivista kierrettä työhön

Systeemiajattelun mukaisesti organisaatiot koostuvat useista eri systeemeistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Systeemiälyllä viitataan ajattelu- ja toimintamalleihin sekä asenteisiin, joiden myötä inhimillinen potentiaali saadaan paremmin esiin ja ihmiset voivat paremmin. Systeemiälykäs henkilö tai -organisaatio osaa havainnoida toimintaympäristöään kokonaisvaltaisesti, huomioida ajattelussaan useita näkökulmia ja toimia toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. (Saarinen & Hämäläinen, 2004.) Systeemisellä johtamisella tavoitellaan kokonaisuuksissa…

Jatka lukemista
DigiKyky-projektin pääkuva

Informaatioergonomia: säädä aivoillesi työrauha!

Ergonomia on tuttu termi työelämässä. Osaamme säätää työtuolia, työpöytää, tietokoneen näyttöä ja työstökoneita ja tunnemme parhaat työasennot omassa työssämme. Ergonomian voidaan kuitenkin katsoa muodostuvan kolmesta eri osa-alueesta: fyysisestä, organisatorisesta ja kognitiivisesta ergonomiasta (mm. Kokonaisvaltainen ergonomia; International Ergonomics Association, n.d.). Informaatioergonomian käsite on hyvin lähellä kognitiivisen ergonomian käsitettä. Työterveyslaitoksen määritelmässä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa työn suunnittelemista ihmisen…

Jatka lukemista
Robotti tuli töihin -projektin pääkuva kuvituskuva

Kokemuksia ohjelmistorobotiikan piloteista

Robotti tuli töihin -projektissa (ESR) rakennettiin ohjelmistorobotteja eri toimialoilla toimivien yritysten kanssa. Jokaisen mukana olleen yrityksen pilotoinnin kohteet olivat erilaisia. Myös niistä saadut kokemukset poikkesivat toisistaan. Projektin alkuvaiheessa käytiin yritysten kanssa yhdessä läpi, mitä projekti kokonaisuutena pitää sisällään ja millaisia työkaluja projektissa on käytössä pilotin toteutukseen. Onnistumisia ja haasteita Taloushallintoalalla toimiva Aallon Jyväskylä on yksi…

Jatka lukemista
Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projekin pääkuva ihmisiä tekemässä yhdessä töitä

Kiire kaventaa yritysten johdon näkökenttää ja haastaa toiminnan kehittämistä

Teollisuusyrityksissä on hyvin yleistä, että yrityksen toimintaa tarkastellaan tuotannon näkökulmasta. Miten voisimme tehostaa tuotantoa ja nopeuttaa tuotteiden läpimenoaikaa? Onko meillä riittävän nykyaikaiset laitteet? Ovatko laatu ja tuotannonohjaus riittävällä tasolla? Tuotannon näkökulma korostuu myös yritysten sisäisessä viestinnässä. Henkilöstön viikkopalavereissa käydään läpi muun muassa laadun tasoa, millainen tilausjono on tällä hetkellä, mitä tuotteita tulisi nostaa prioriteettilistauksella ja…

Jatka lukemista
Robotti tuli töihin -projektin pääkuva

Robotti tuli töihin – ohjelmistorobotiikan mahdollisuudet isännöintialalla

Ira Tenhunen kirjoittaa maaliskuussa 2021 julkaistussa Isännöintiliiton blogitekstissä isännöintialan olevan takamatkalla digitalisaation hyödyntämisessä. Hänen mukaansa ohjelmistorobotiikan (RPA) käyttö on vielä jokseenkin harvinaista isännöinnissä, eikä alan välttämättä tarvitsekaan kiirehtiä digitalisoitumisessa. Millaiset siis ovat robotiikan ja automaation mahdollisuudet isännöintialalla? Rutiinitöiden automatisointia Ohjelmistorobotti on ohjelmistokokonaisuus, joka käyttää eri tietojärjestelmiä ihmisen tavoin suorittaakseen erilaisia työprosesseja. Ohjelmistorobotin toiminta on automaattista…

Jatka lukemista
Etätyö ja johtajan uudet haasteet -artikkelin kuvituskuva

Etätyö ja johtajan uudet haasteet

Suomen Yrittäjien tuoreen työelämägallupin mukaan 1,15 miljoonaa suomalaista eli 48 prosenttia työllisistä tekee etätöitä. Moni asia työarjessamme on mennyt uusiksi, ja aikaa myöten olemme sopeutuneet muutaman metrin työmatkaan ja videopalaverien taustalla vilahteleviin lemmikkieläimiin. Verkkareista on tullut jo työarjen normi dress-code. Toisaalta kyse on poikkeusajan tilanteesta, mutta taidamme elää enenevän etätyön aikaa pandemian jälkeenkin, sillä saman…

Jatka lukemista

Lähijohtaminen ja esimiestyö on yhä tärkeämpää

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja vallitseva pandemiatilanne tuo johtamiseen sekä esimiestyöhön lisää haasteita. Jatkuvat muutostarpeet sekä epävarmuus tulevasta näkyy yritysten päivittäisessä toiminnassa, henkilöstön ajatuksissa ja työtavoissa sekä esimiestyössä. Yksi esimerkki työelämän murroksesta on esimiestyön roolien, tehtävien, vastuiden sekä nimikkeiden lisääntyminen. Esihenkilön lisäksi käytetään jo yleisesti nimityksiä lähiesimies, team leader, head of team, valmentaja ja mentori….

Jatka lukemista