Optiman nimeämättömät PDF-tiedostot

Löytyisikö jostain helppo vastaus siihen, miten Optimasta poimitut lähteet tulee merkitä? Tähän mennessä olen nähnyt kirjavaa käytäntöä.

Silloin, kun ei pääse väistämään esim. saman lähteen ”ulkomaailman versiolla”, on vastassa usein tiedosto (PDF) ja sen otsikko samaa soosia kuin tietokannan tekemä URL. Kukaan ei ole vielä puuttunut omiin otsikointeihini näissä kohdin, vaikkeivät ne liene protokollan mukaisia.

Vastaus:

JAMKin verkko-opintokurssit ovat Optima-ympäristössä (verkko-opiskeluympäristö). Siellä on työtiloja eri kursseille. Työtiloissa on mm. oppimateriaaleja, opiskelijoiden tekemiä tehtäviä ja niiden arvosanoja sun muuta, mitä verkkokursseilla nyt voi olla. Lisäohjeistusta Optimasta on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/optima/.

Huomaan, että minun on melko vaikeaa vastata esitettyyn kysymykseen, koska ne työtilat, joihin pääsen, ovat hyvässä reilassa. Löydän vaan hienosti nimettyjä dokumentteja, kuten:

Nurminen, A. 2011. Kehittämishankkeen raportointi. Ohje matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoille. Julk. tammikuussa 2011. Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkko-opiskeluympäristö, työtila MZRD1000.3K0j3 Tutkimus- ja kehittämistyön lähtökohdat. Viitattu 5.12.2013. Https://optima.jamk.fi/.

Tai jos haluaa kertoa, että Optimaan pääsee vain JAMKin tunnuksilla, sen voi tehdä, vaikka tuo https:kin sen jo kertoo. On myös mahdollista, että työtilan nimen laittaa verkko-osoitteen yhteyteen (polku):

Nurminen, A. 2011. Kehittämishankkeen raportointi. Ohje matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoille. Julk. tammikuussa 2011. Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkko-opiskeluympäristö. Pääsy vain JAMKin tunnuksilla. Viitattu 5.12.2013. Https://optima.jamk.fi/, MZRD1000.3K0j3 Tutkimus- ja kehittämistyön lähtökohdat.

Tietokannan generoima höttö-otsikko

Minun on siis kuviteltava tilanne, jossa kurssin työtilassa on otsikoimaton PDF-tiedosto, tai jonka otsikko on tietokannan generoima höttö. Esimerkiksi opettaja on voinut skannata tiedostoon erilaisia rahtikirjoja.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) on tässäkin ajan tasalla: se osaa ohjata nimettömienkin lähteiden käytössä. Ja näin se sujuu:

1) Jos lähteestä on olemassa jokin yleisesti tunnettu tai perinteinen nimi, käytetään sitä.

Jollei:

2) Nimi/otsikko sepitetään tietolähteen aiheen perusteella. Aiheen lisäksi kerrotaan myös lähteen laji (esim. pamfletti, piirros, pohjapiirros, valokuva tms.).

Jos kyse on henkilöstä, rakennuksesta, paikasta tai muusta kuvatusta kohteesta, kerrotaan tarvittaessa myös kohteen nimi. Kartoista ilmoitetaan maantieteellinen alue.

Standardi kehottaa merkitsemään sepitetyn nimen hakasulkeisiin. Koska JAMKissa vältetään hakasulkeita, lähdeviite tullee jotenkin näin:

Virtanen, A. 2013. Esimerkkejä kansainvälisistä rahtikirjoista. PDF-tiedosto. Oppimateriaali. Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkko-opiskeluympäristö, työtila X. Viitattu 1.12.2013. Https://optima.jamk.fi/.

PDF-tiedoston tilalla voi lukea pelkkä ’PDF’. Ja suoran Optima-osoitteen sijaan voi olla polku esimerkiksi opiskelijoiden intranetistä (opiskelija-Elmosta).

Mihin päädyimme tässä ongelmassa? Omat otsikoinnit ovat protokollan mukaisia, jos tietolähteellä ei ole minkäälaista nimeä/otsikkoa. Eikä soosi-osoitteitakaan tarvitse ilmoittaa, jos ilmoittaa kurssin työtilan ja sen, että matsku on (ollut) luettavissa JAMKin Optimassa.

Helppoa kuin heinänteko!