Ongelmalähtöinen koulutuspedagogiikka yrityksen liiketoiminnan kehittämisen välineenä

Yrittäjyyskasvatuksen merkitys Suomessa on suuri sekä koulutuksen että yritysten näkökulmasta. Pitkäkestoisen yrittäjyyskasvatuksen on todistettu vahvistavan työelämässä tarvittavia valmiuksia ja samalla tukevan kaikkea oppimista. Tämä selvisi vuoden 2018 kansainvälisessä suurtutkimuksessa (ICEE 2018), johon osallistui Suomen osalta viisi koulua ja 2200 suomalaista oppilasta, opettajaa, yrittäjää ja vanhempaa. Erityisesti vanhemmat ja opettajat uskovat yrittäjyyskasvatuksen tärkeyteen, mutta yleisesti koulutuksen ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö koetaan Suomessa heikoksi. Tutkimuksen perusteella myös suurin osa yrittäjistä suhtautuu yrittäjyyskasvatukseen positiivisesti, mutta yrittäjät kokevat, että koulut eivät näe tarpeeksi vaivaa löytääkseen yrittäjiä yrittäjyyskouluttajiksi. Toisaalta noin puolet tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä oli sitä mieltä, että useimpien elinkeinoelämän edustajien aika ei riitä yrittäjyyskasvatukselle. Yrittäjiä onkin harvoin tarjolla vapaaehtoisiksi kouluttajiksi ja mentoreiksi. (ICEE-tutkimusraportti 2018.) Suomessa koulutustehtäviä toteutetaankin pääasiassa opettajavoimin.

Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamineen käytännössä on olemassa monia keinoja, ja näitä malleja tullaan ulkomailta hakemaan juuri Suomesta. Työelämän tarpeista nouseva ongelmalähtöinen lähestymistapa on yksi keino, joka hyödyttää elinkeinoa ja voi siten lisätä yritysten edustajien halukkuutta toimia yrittäjyyskasvatuksen mentoreina. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa yleistynyttä ongelmaperustaista pedagogiikkaa (Problem Based Learning) käytetään yleisesti luokkaopetuksessa niin, että opetukseen tuodaan aito ongelmatilanne tai kehittämistarve, johon yritys tarvitsee ratkaisuja. Ongelmaperustaisen opetuksen lähtöasetelmassa on aina ongelma tai pulma, joka ei ole selkeästi ratkaistavissa eikä rajattavissa. Tämä on usein työelämästä johdettu tai annettu tilanne, johon opiskelijat tuottavat ratkaisuja ryhmässä. (Poikela, 1998; Mwasalwiba, 2010.) Opiskelijoiden tuottamat ideat ovat elinkeinolle arvokkaita, sillä niistä lähes aina nousee esiin jotakin uutta: nuorten aikuisten visioita tulevaisuuden liiketoiminnasta ja asiakaskunnan tarpeiden kehityksestä. Yksi näkyvimpiä PBL-esimerkkejä on vuosittain järjestettävä restonomiopiskelijoiden SM-kilpailu nimeltä Resto tietotaitokilpailu (lyhyemmin Restokisat).

Case Restokisat

Työelämän konkreettiset toimeksiannot ovat keskeinen osa Restokisoja. Vuodesta 2002 lähtien järjestetyissä kisoissa keskitytään palvelualan yritysten ja opiskelijoiden väliseen osaamisen vaihtoon. Maaliskuussa 2019 Pohjois-Karjalassa järjestetyissä Restokisoissa työelämälähtöisyys tuli konkreettisesti esille toimeksiannoissa ja ennakkotehtävissä, joissa paikalliset yritykset haastoivat opiskelijat esittämään ratkaisuehdotuksia yritysten tarpeisiin.

Kisoissa oli kaksi ennakkotehtävää, jotka liittyivät restonomin ammattiosaamisen korostamiseen ja tapahtumapakettien luomiseen. Restokisojen paikan päällä ratkottavia toimeksiantoja oli kolme ja ne liittyivät paikallisuuden tuotteistamiseen ja markkinointiviestintään. Ensimmäisessä toimeksiannossa odotettiin tapahtumaideoita, joissa tuli korostaa paikallista ruokakulttuuria. Toinen toimeksiantaja halusi opiskelijoiden tulkintoja palveluympäristönsä vieraanvaraisuudesta ja kolmas haki uutta ympärivuotista palvelukonseptia eksoottiseen sisäpuutarhaan.

”Tulevaisuudessa restonomin suorittama asiakaspalvelu on luksusta, kun robotiikka on normi.” Näin JAMKin restonomiopiskelijat kuvailevat restonomien ydinosaamista Restokisojen 2019 ennakkotehtävässä.

Kaikissa ratkaisuissa nousi esiin paljon vaihtoehtoja, jotka toivat esille nuorten näkemyksiä. Toimeksiannoissa on tyypillisesti kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa; elinkeino haluaa joko kehittää uusia ideoita vanhan päälle tai innovoida täysin uuden idean. Etenkin jälkimmäisessä vaihtoehdossa opiskelijat voivat olla yritysten apuna ja auttaa seuraamaan markkinoiden kehitystä sekä mahdollisuuksia uusin silmin. Yrittäjän oma työhistoria ja aiemmat kokemukset saattavat asettaa ’hupun silmille’, mikä voi estää näkemästä uusia avauksia.

KUVA 1 Kolmannen kisatehtävän toimeksiantaja Botania palkitsi JAMKin restonomiopiskelijat tehtävän parhaasta sloganista: ”Paluu juuriin”. (Kuva: Henna Siltanen)

Opiskelijoiden lopputuotoksista voi olla konkreettista hyötyä yrityksille. Restokisojen kolmas toimeksiantaja päätti ottaa heti käyttöön Jyväskyläläisten restonomiopiskelijoiden kehittämän sloganin. Lisäksi yritys kertoi ottavansa kaksi konsepti-ideaa jatkokehitykseen. Jatkokehitys onkin tärkeä osa opiskelijatuotosten hyödyntämistä, jotta ideat eivät jää vain ajatuksen tasolle vaan oikeasti konkretisoituvat yritysten tarpeisiin käytännön toteutuksessa. Toimeksiantoihin vastaamisessa täytyy tasapainoilla sen kanssa, tekeekö niin kuin toimeksiantaja pyytää, vai sen, mitä yritys voi tarvita, muttei välttämättä osaa kysyä. Vastaavasti toimeksiantajien täytyy miettiä, ovatko he valmiita vastaanottamaan myös kriittisiä ajatuksia, innovatiivisia ideoita tai täysin odottamattomia ehdotuksia. Yritysten on myös hyvä miettiä, miten kehittää toimintaa odottamattomien ehdotusten perusteella. Opiskelijat voivat nimittäin huomata myös asioita, jotka yrittäjiltä ovat jääneet tunnistamatta.

Restokisat osana restonomikoulutusta

Restonomikoulutusta järjestetään Suomessa 13 ammattikorkeakoulussa. Koulutus tuottaa palveluelinkeinolle jatkuvasti uusia tulevaisuuden osaajia. Restonomitutkinnon tunnettuus on Suomessa yleisesti heikompi kuin esimerkiksi tradenomitutkinnon Restonomin ydinosaamiseen kuuluu palveluliiketoiminta. Restonomeilla on valmiudet toimia palveluliiketoiminnan asiantuntijoina ja esimiehinä muun muassa hotellissa ja ravintolassa, markkinointikoordinaattorina, myyntipäällikkönä, tapahtumavastaavana tai projektipäällikkönä.

Resto tietotaitokilpailu on vakiintunut jokavuotiseksi tapahtumaksi, jossa restonomiopiskelijat edustavat omaa ammattikorkeakouluaan ja kilpailevat toisia joukkueita vastaan. Kilpailupäiviin osallistuu vuosittain opiskelijoita ja henkilökuntaa jokaisesta ammattikorkeakoulusta noin 100-200 henkeä. Kilpailu on kunniatehtävä kilpaileville opiskelijajoukkueille ja merkittävä tilaisuus oppia soveltamaan tietotaitoa käytännön toimeksiannoissa. Toimeksiantajille eli yrityksille Restokisa on puolestaan ainutlaatuinen tilaisuus saada valtakunnallista näkyvyyttä marata-alan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden keskuudessa sekä saada konkreettisia kehitysehdotuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen. Kilpailun isännöintivuoro vuorottelee Suomen restonomikoulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen kesken. Vuoden 2020 kisat järjestää Haaga-Helia Helsingissä. Vuonna 2021 kisat saadaan Jyvässeudulle JAMKin järjestämäksi. Suunnittelu on juuri aloitettu ja haku vuoden 2021 Restokisojen yrityskumppaneiksi on käynnissä.

Kirjoittajat työskentelevät Jyväskylän ammattikorkeakoulussa:

Henna Siltanen, matkailun asiantuntija, opettaa matkailun tulevaisuuden teknologiaa ja digitaalisia palveluja. Jyvässeudun Restokisojen 2021 vastuuopettaja.

henna.siltanen@jamk.fi

Minna Tunkkari-Eskelinen, yliopettaja, toteuttaa yrittäjyyspedagogiikkaa sekä valmentaa matkailuliiketoimintaa ja tutkimuksen tekemistä.

minna.tunkkari-eskelinen@jamk.fi

Lähteet

ICEE-tutkimusraportti. (2018). Määrällisen tutkimuksen tulokset – Suomi. JA Europe 2018. (9.10.2019). Haettu osoitteesta https://nuoriyrittajyys.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2018/03/Suomen-tulokset_ICEE_tutkimuksesta.pdf.

Mwasalwiba, E. S. (2010). Entrepreneurship Education: A Review of Its Objectives, Teaching Methods and Impact Indictors. Education and Training, 52, 20-47.

Poikela, S. (1998). Ongelmaperustainen oppiminen: uusi tapa oppia ja opettaa? Ammattikasvatussarja, 19. Hämeenlinna: Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.