Palkansaaja – joko olet tutustunut omiin tulorekisteritietoihisi?

Kansallinen tulorekisteri on reaaliaikainen sähköinen tietokanta, joka sisältää tiedot maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Tulorekisteri otettiin käyttöön 1.1.2019 ja siihen liittyvät eri tiedonsaajat vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Tällöin mukana arvioidaan olevan noin 4,6 miljoonan tulonsaajan tiedot eli kyseessä on erittäin mittava hanke ja merkittävä askel kohti digiyhteiskuntaa. (Tulorekisteri, 2019.)

Tulorekisterin vaikutuksista yritysten palkkahallintoon on puhuttu paljon, mutta mitä konkreettisia hyötyjä tulorekisteri tarjoaa tavalliselle palkansaajalle?

Tiedot yhteen paikkaan

Tulorekisteri kokoaa yhteen paikkaan reaaliaikaisesti kaikki tiedot palkansaajan saamista palkkatuloista, etuuksista ja eläkkeistä korvaten näin erilaisia aiemmin erikseen annettuja laskelmia ja ilmoituksia. Tämä reaaliaikaisuus mahdollistaa ajantasaisen verotuksen ja sosiaaliturvan, sillä palkkatiedot on ilmoitettava rekisteriin viiden päivän kuluessa palkkojen maksamisesta (Tulorekisteri, 2019).

Tiedot toimitetaan rekisteriin vain yhden kerran välittömästi palkanmaksun yhteydessä. Tiedot rekisteriin toimittaa työnantaja eli palkansaajan ei itse tarvitse toimittaa rekisteriin mitään tietoja. Työnantajien näkökulmasta tulorekisterin uskotaan yksinkertaistavan palkkojen maksamiseen liittyviä hallinnollisia töitä, koska tiedot toimitetaan aina palkkojen maksun yhteydessä yhteen ainoaan paikkaan sen sijaan, että niitä raportoitaisiin erikseen monille eri tiedontarvitsijoille.

Vaikka yritykset hoitavat tiedot rekisteriin palkansaajien osalta, on muistettava, että myös palkansaaja saattaa joutua ilmoittamaan tulorekisteriin tietoja toimiessaan kotitaloustyönantajana esimerkiksi palkatessaan lastenhoitajan. Tällainen tilanne voi syntyä myös silloin, kun kotitalous ostaa palvelun, vaikkapa remontointia, ja palveluntarjoaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Tulorekisteriin ei ole asetettu mitään alarajaa, joten kaikki pienetkin maksetut palkat on ilmoitettava eikä viiden päivän aikarajastakaan jousteta.

Tulorekisteri helpottaa palkansaajan pääsyä omiin tulotietoihinsa – toisten palkansaajien tietoihin rekisteristä ei pääse. Tulorekisterin tietoja pääsee katsomaan tulorekisteri.fi -sivulta, jonne pystyy kirjautumaan esimerkiksi pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Tulorekisteristä on hyötyä erityisesti sellaisille palkansaajille, joilla on useita työpaikkoja vuoden aikana, sillä nyt palkansaaja löytää eri työantajien ilmoittamat tiedot yhdestä ja samasta paikasta.

Tiedoistaan ja tietoturvastaan huolestuneiden palkansaajien on hyvä huomata, että tulorekisterin tietoja voivat käyttää vain sellaiset tiedontarvitsijat, joille on lainsäädännöllä annettu lupa tiettyjen tietojen tarkasteluun. Näitä ovat esimerkiksi Verohallinto, Kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset, Työllisyysrahasto, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus, kunnat, työsuojeluviranomaiset, työttömyyskassat sekä vahinkovakuutusyhtiöt. Tulorekisteri ei kuitenkaan laajenna tai luo viranomaisille mitään uusia tiedonsaantioikeuksia koskien palkansaajien tietoja, eikä kenelläkään yksittäisellä tiedontarvitsijalla ole oikeutta tarkastella kaikkia tietoja, vaan oikeudet on annettu ainoastaan niihin tietoihin, joita kyseinen viranomainen tarvitsee. Rekisteriin ei myöskään kirjata turhaa tietoa. (Tulorekisteri, 2019.)

Tulorekisterin ansiosta asiointi eri viranomaisten kanssa helpottuu toimitettavien tietojen osalta. Jatkossa esimerkiksi työntekijän palkkatodistustietoja tarvitsevilla viranomaisilla on mahdollisuus saada tiedot suoraan rekisteristä ilman erillisiä palkkatodistuspyyntöjä esimerkiksi sairauden, vanhempainvapaan tai työttömyyden aikana. Tulorekisteriotteen pystyy myös itse tulostamaan järjestelmästä vaikkapa pankkia varten. Koska asiointi viranomaisten kanssa helpottuu, se myös nopeutuu, ja tulevaisuudessa on odotettavissa, että erilaiset etuisuuspäätökset voidaan tehdä tulorekisterin ansiosta nopeammin kuin ennen. (Kela, 2019.)

Verotus ajantasaiseksi

Yksi uudistuksen merkittävimpiä hyötyjä aiempaan verrattuna on se, että kun ennen verotus ja etuuksien laskenta perustuivat edellisen verovuoden tietoihin, uudistuksen myötä päästään laskennassa reaaliaikaiseen tietoon. Tämä vähentää jälkikäteen tehtävien oikaisujen tarvetta. Erityisesti opintotukien tulovalvontaan kohdistuu suuria odotuksia tulorekisterin ansiosta, sillä opintotukiin on perinteisesti liittynyt paljon etuisuuksien takaisinperintää (Kela 2019).

Tulorekisteriin on jo suunnitteluvaiheessa kohdistunut odotuksia erilaisten kannustinloukkujen purkamisen suhteen siten, että esimerkiksi työtön voisi ottaa vastaan lyhytkestoisen työtehtävän ilman, että se aiheuttaisi kohtuutonta viivettä sosiaalietuuksien maksamisessa tai jo maksettujen tukien takaisinperintää. Tästä syystä tulorekisterin on myös toivottu vähentävän harmaan talouden aiheuttamia ongelmia.

Tulorekisterin kanssa samanaikaisesti siirryttiin myös vuositulorajallisten verokorttien käyttöön palkkakausikohtaisten tulorajojen sijasta. Näin erilaiset poikkeavien palkkakausien veropäivälaskennat ja kumulatiivinen ennakonpidätys poistuivat käytöstä. Tämä muutos helpottaa huomattavasti palkansaajan itsensä mahdollisuuksia tarkastella oman verotuksensa oikeellisuutta palkkakausikohtaisesti. Kun lisäksi tulokertymän seuraaminen tulorekisteristä on helppoa, on palkansaajan mahdollista säätää veroprosenttiaan ennakoivasti. Myös työnantajasuoritusten maksutapahtumien seuranta on helppoa ja mahdollisista puuttuvista suorituksista voi reklamoida välittömästi.

Ajantasaista tietoa tuottavaan tulorekisteriin siirryttäessä jouduttiin samalla heittämään hyvästit ennen joulua tapahtuville veronpalautuksille (tai mätkyille), sillä tietojen ajantasaistuminen huolehtii yhä enenevässä määrin verotuksen oikaisuista jo verovuoden aikana. Tämä voi olla pettymys niille palkansaajille, joilla oli tapana nostaa veroprosenttiaan tarpeettoman korkeaksi sopivasti ennen joulua tapahtuvien veronpalautusten toivossa. Eikä kyseessä ollut mikään pieni joukko ihmisiä, sillä monena vuonna palautusten saajia oli reilut kolme miljoona kansalaista, joista ainakin osalle tulorekisterin käyttöönotto tarkoittaa nyt uudenlaisten säästämistapojen opettelua, kun Verohallinnon tileille rahaa ei voi enää kerätä.

Kirjoittaja Anne Eskola, KTT, FM työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa taloushallinnon yliopettajana ja on päässyt opiskelijoiden kanssa perehtymään tulorekisterin tuomiin muutoksiin opettaessaan toisen vuoden opiskelijoille palkkahallintoa.

anne.eskola@jamk.fi

Lähteet

Kela (14.11.2019). Haettu osoitteesta https://www.kela.fi/tulorekisteri

Tulorekisteri (14.11.2019). Haettu osoitteesta https://www.vero.fi/tulorekisteri/