Tilitoimistoalan osaamisesta on pidettävä huolta
Suomessa on lähes 4300 tilitoimistoa, joissa työskentelee 11700 henkilöä. Tilitoimistoista noin 880 on auktorisoitu. (Taloushallintoliitto, 2020.) Taloushallintoliiton mukaan tilitoimistoalan osaamisen johtamisessa ja kehittämisessä on paljon parannettavaa (Lehtonen, 2018), sillä nykyisin tilitoimiston keskeiseen osaamiseen kuuluu lakisääteisen kirjanpidon ja raportoinnin lisäksi niin sujuva asiakaspalvelu kuin liiketoimintaosaaminenkin, joka taas edellyttää verotuksen ja rahoituksen kaltaisten laajojen kokonaisuuksien hallintaa (Talvitie, 2019).
Tilitoimiston valinnassa tärkeimmäksi kriteeriksi nousee tilitoimiston ammattitaito ja osaaminen, sillä tilinpäätösten oikeellisuudesta vastaa asiakasyrityksen johto, eikä osaamattomuus tilinpäätösasioissa vapauta tästä vastuusta (Raatikainen, 2019). Tilitoimiston osaamisesta kertovat esimerkiksi se, että henkilöstöllä on liiketalouden alan peruskoulutus, toimialan oma asiantuntijatutkinto, joka kertoo ammattitaidon jatkuvasta ylläpidosta, ohjelmistojen hallintaan liittyviä sertifikaatteja, sekä tilitoimiston auktorisointistatus. (Visma Solutions, 2018).
Tilitoimistoalalla on paljon eläköityvää työvoimaa ja uutta henkilöstöä ei ole helppo löytää, sillä toimialan työtehtävät ovat paljon mielikuvaansa vaikeampia. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet digitalisaation, automaation ja ohjelmistorobotiikan myötä, ja lisäksi tarve hallita ammattialan teoreettinen osaaminen on korostunut entisestään juuri edellä mainitun kehityksen vuoksi (Ilves, 2019.) Tradenomiliiton vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan tilitoimistot odottavat rekrytoitavilta tradenomeilta tuloksen ja taseen lukujen analysointikykyä, ohjelmistojen käyttötaitoa, laajempaa ymmärrystä tietojärjestelmistä sekä asiakaspalvelu- ja viestintätaitoja. Tilitoimistot ovat kokeneet tradenomien osaamisen vastanneen heidän tarpeitaan pääosin hyvin, mutta samanaikaisesti tutkimuksen tuloksissa korostuvat puutteet käytännön osaamisessa. (Tral, 2020).
Kirjanpitäjän asiantuntijavastuu
Asiantuntijuus ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen on korostunut yhteiskunnan muutostilassa. Monimutkainen yhteiskunta vaatii toimijoiltaan pistemäistä syväosaamista ja erityisasiantuntijuutta. Kun yhteiskunnassa tarvittava osaaminen eriytyy ja syvenee, yhä enemmän myydään ja ostetaan erilaisia asiantuntijapalveluita. Palveluita ostavan on voitava luottaa asiantuntijuuteen ja asiantuntijan on tunnettava ja hallittava vastuunsa.
Tilintarkastajilta ja verotarkastajilta saatu palaute sekä yleistyneet kirjanpitäjien saamat tuomiot talousrikoksissa viittaavat siihen, että kaikilla tilitoimistoilla ei ole riittävää tietoa asiantuntijavastuun määräytymisen perusteista. Tilitoimistojen ja kirjanpitäjien ammattikenttä on monimutkaistunut niin sääntelyn lisääntymisen ja voimakkaan digitalisaation kuin yhä nopeammin kansainvälistyvän, innovatiivisen yrittäjyyden myötä. Asiantuntijavastuun arviointi on muuttunut ankarammaksi talousrikosten oikeuskäytännössä viimeisen 10 vuoden aikana. Erityisesti kirjanpitäjien rikosoikeudellisessa vastuussa on tapahtunut muutoksia. Aiemmin kirjanpitäjät nähtiin oikeudenkäynneissä todistajan asemassa. 2010-luvulla kirjanpitäjien rikosoikeudellinen vastuu on laajentunut.
Kirjanpitäjän eri vastuumuodot
Kirjanpitäjän ja tilitoimiston vastuumuodot jakaantuvat rikosoikeudelliseen ja taloudelliseen vastuuseen. Taloudellinen vastuu ilmenee sopimusvastuuna tai sopimuksenulkoisena, ns. deliktivastuuna suoraan lain nojalla. Kirjanpitäjät ovat asiantuntijapalveluita tarjoavia talouden asiantuntijoita, jotka solmivat toimeksiantosopimuksen asiakkaansa, toimeksiantajayrittäjän kanssa. Toimeksiantosopimuksen hoitaminen edellyttää täydellistä luottamusta asiakkaan ja toimeksisaajan välillä. Luottamussuhteen rikkoutuessa osapuolilla on sopimuksen irtisanomisoikeus ilman muuta syytä. Sopimuksen päättäminen voi aiheuttaa myös vahingonkorvausvelvollisuuden yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan.
Kirjanpitäjän pitää asiantuntijatyössään täyttää laaditun sopimuksen pää- ja sivuvelvoitteet ja huomioida aina asiakkaan etu. Kirjanpitäjän työhön vaikuttavat periaatteet, kuten puuttumis- ja tarkkailuvelvollisuus, selvitysvelvollisuus ja pidättäytymis- ja irtaantumisvelvollisuus, ovat käytännön tasolla päivittäin toteutuvia velvoitteita, joiden laiminlyönnistä voi seurata rikosoikeudellinen vastuu. Tämän lisäksi kirjanpitäjällä on mm. huolellisuus-, tiedonanto- ja vahingonkorvausvelvollisuus. Salassapito- ja lojaliteettivelvollisuus ovat itsestään selviä sopimusoikeudellisia periaatteita. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä huolellisuusvelvoite ja sen täyttymisen arviointi on ollut korostunutta. Korvausvelvollisuus voi seurata myös muista yllä mainituista, yleisistä sopimusoikeudellisista velvoitteista, joista ei sopimuksessa ole erityisesti sovittu.
Kirjanpitorikokseen voi syyllistyä kirjanpitovelvollinen tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla annettu. Kirjanpitäjällä on vastuu kirjanpidon hoitamisesta. Kirjanpidon toimittaminen liiketoiminnan harjoittajalle on lailla säädetty velvoite, jota kirjanpitäjä asiantuntijana tekee asiakkaansa puolesta. Tämä johtaa kirjanpitäjän huolellisuusvelvollisuuden arviointiin ankarasti. Talousrikosten oikeudenkäynneissä kirjanpitäjille avunantajana tai tekijänä annetut tuomiot ovat olleet kiihtyvässä kasvussa 2010-luvulta lähtien.
Kirjanpitäjän taloudellisen vastuun realisoitumisesta ei juuri ole tuomioistuinratkaisuja. Asian ollessa imagoherkkä pyritään riitatilanteet sopimaan julkisten oikeudenkäyntien ulkopuolella. Jää arvailujen varaan, kuinka paljon sopimusoikeudellisia ja vahingonkorvausoikeudellisia vastuita sovitaan suljettujen ovien takana. Todennäköistä kuitenkin on, että rikosoikeudellisen vastuun realisoituminen kirjanpitäjän työssä on moninkertaisesti harvinaisempaa kuin taloudellisen vastuun.
Osaamisvaje paljastuu tilintarkastuksissa
Tilintarkastajat ovat viime vuosina huomanneet tilitoimistojen osaamisvajeen seuraukset tilinpäätöksiä tarkastaessaan. Tilitoimistoista saattaa tulla muodollisesti hyvän näköinen tilinpäätös, mutta itse tarkastuksessa alkaakin tulla virheitä vastaan. Olennaisimmaksi syyksi paljastuu usein se, että ei tiedetä mikä on asiakasyrityksen liiketoiminta; mitä myydään ja kenelle, mitä ostetaan ja mistä. Kun yrityksen liiketoimintaa ei tunneta, voidaan esimerkiksi kirjata pysyviin vastaaviin vaihto-omaisuutta ja päinvastoin, josta puolestaan seuraa se, että liikevaihtokaan ei ole oikein ja poistot on laskettu ja kirjattu väärin. Kirjanpitäjien vaihtuvuus tilitoimiston sisällä tai kirjanpitäjien lähteminen muualle töihin haittaa tiedonkulkua, ja joskus samat virheet toistuvat vuodesta toiseen yrityksen kirjanpidossa.
Tiedonkulun puutteet tilitoimiston ja asiakasyrityksen välillä aiheuttavat harmillisia virheitä. Esimerkiksi lomapalkkavelkaan saattaa syntyä merkittävä virhe siksi, että pitämättömiä lomapäiviä on laskelmassa aivan liikaa, koska tieto pidetyistä lomista ei ole saavuttanut tilitoimistoa. Myöskään erilaisia sopimuksia ei aina löydy tilitoimistosta. Tällöin esimerkiksi vuokrasopimuksen vuokravakuus kirjataan vuokriin ja vuokravastuun määrä jää kirjoittamatta liitetietoihin. Sijoittamiseen liittyy niin ikää paljon sopimuksia ja vahvistuksia, ja jos kirjanpitäjällä ei ole ollut näitä asianmukaisesti käytössä, voivat vaikkapa sijoitusten tuotot olla väärin kirjattu.
Ilman asianmukaista tositetta kirjaamisen voidaan sanoa yleistyneen. Kirjanpidon selvittelytiliä käytetään joissakin tilitoimistoissa säilömään asiakasyrityksen kuitittomia tapahtumia, esimerkiksi luottokortti- ja pankkikorttiostoja. Kuittien löytyminen on kuitenkin aina epätodennäköisempää, kun aikaa kuluu. Kirjaukset saatetaan tehdä kirjanpitoon ilman asianmukaista tositetta, mutta arvonlisäverottomalle tilille. Kirjanpitoon merkitsemisen edellytys on kuitenkin tosite. Joskus myös muistiotositteet puuttuvat kokonaan kirjanpidosta, koska ajatellaan, että kirjanpitojärjestelmän muodostama vientitosite on riittävä tositteeksi. Näin ei kuitenkaan ole kirjanpitolain mukaan.
Joskus tilitoimiston ohjeena on ollut, että asiakas huolehtii myyntilaskujen ja ostolaskujen kirjaamisen oikealla kaudelle tilinpäätöksessä. Tämä on kuitenkin kirjanpitäjän varmistettava, koska hänen tulee vastata tilinpäätöksen oikeellisuudesta. Myynnin katkon virheet ovat usein niin olennaisia, että tilinpäätös pitää korjata.
Vuonna 2020 useat yritykset ovat hakeneet ja saaneet kehittämisrahaa. Ilman rahoituspäätöstä ja kirjanpitäjän asiantuntemusta kehittämisraha on saatettu kirjata väärin kirjanpitoon esimerkiksi tuotoksi tuloslaskelmaan, vaikka se kuuluisi kirjata pienentämään taseen vastaavia. Toinen virhe voisi olla se, että raha saatiin ennakkosuorituksena pankkiin, mutta sitä vastaavia kuluja ei ole vielä edes syntynyt, kun se on kirjattu tuloksi.
Tilintarkastajalla on vastuu laadusta
Usein pienen yrityksen omistajilla tai hallituksella ei ole riittävästi osaamista tuloslaskelman ja taseen tulkitsemiseen, jotta virheitä saataisiin oikaistua jo tilikauden aikana. Toisaalta yritys on juuri siksi ulkoistanut kirjanpidon ammattilaiselle, että ei tarvitse näitä asioita osata. Tilintarkastajan työn laatuvaatimukset kuitenkin pakottavat tilintarkastajan arvioimaan virheiden vaikutuksia tilinpäätöksen oikeellisuuteen. Tilintarkastajahan voi menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan, mikäli hän ei noudata laatuvaatimuksia. Kun tilintarkastaja alkaa korjauttaa tilinpäätöstä, hänet voidaan kokea hankalana yhteistyökumppanina kirjanpitotyön kannalta.
Kun virheitä tulee paljon vastaan yhdessä tilintarkastuksessa, aikaa saattaa kulua kaksinkertainen tai jopa kolminkertainen määrä siihen, mitä hyvän kirjanpitäjän työn tarkastamiseen menee tarkastusmäärän kasvaessa. Seuraava pulmallinen kysymys onkin se, mitä yritykselle maksaa moneen kertaan tehty tilinpäätös ja tilintarkastus, joka johtuu virheiden korjailuista. Tilintarkastajan dokumentointivelvollisuus on myös kovin laajaa, ja siksi useaan kertaan korjailtu tilinpäätös vaatii myös moninkertaisen dokumentoinnin. Tilintarkastajien laatua valvotaan tiukasti ja tilintarkastajan tulee aina perehtyä yrityksen liiketoimintaan hyvinkin perusteellisesti ennen tilintarkastuksen aloittamista. Tämä on myös tilintarkastajan työn hyviä puolia: Kun tilintarkastaja on sisäistänyt yrityksen toiminnan, hän voi keskustella siitä yrityksen johdon kanssa ja olla hyödyksi yritykselle. Sama laadunvalvonta olisi ulotettava myös kirjanpidon asiantuntijoiden ammattiryhmään.
Osaamisvaje haastaa myös taloushallinnon kouluttajat
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toteutettiin yhdeksän vuotta sitten tilitoimistojen kehittämisprojekti. Hanke käynnistyi siitä havainnoista, että pienten tilitoimistojen todettiin tuolloin jäävän kehityksen jalkoihin, jos ajattelutapa ja suhtautuminen ympäristön kehitykseen ei muutu. Hankkeessa oli mukana 15 keskisuomalaista tilitoimistoa. Hankkeen käynnistyessä ajatuksena oli keskittyä tilitoimistojen ydinprosessin ympärille eli taloushallintoon. Näkemys asiantuntijuuden kehittämisestä muuttui kuitenkin hankkeen edetessä. Asiantuntijuus on miellettävä laajaksi kokonaisuudeksi ottamalla huomioon ydinosaamisen eli taloushallinnon lisäksi myös työmenetelmät, verkosto-osaaminen, liikkeenjohto- ja organisointitaidot sekä tuotteistaminen. Nämä kaikki osaamiset tai ainakin osa näistä koettiin hankkeeseen osallistuneissa tilitoimistoissa puutteelliseksi.
Hankkeen lopputuloksena todettiin muun muassa se, että tilitoimistoissa ei tunnisteta riittävän nopeasti tarvetta kirjanpitäjän työnkuvan muuttumiseen, mikä aiheuttaa ajan kuluessa osaamisvajetta. Tuloksista ilmeni myös, että kaikkien, mutta erityisesti pienten tilitoimistojen, pitää kasvattaa osaamistaan ja luoda itselleen verkostoja kompensoimaan mahdollisesti puuttuvan osaamisalueen tietoja. Kuitenkin osaamisvaje on vuosien kuluessa kasvanut edelleen.
Tilitoimistoalalle on helppo työllistyä vähäiselläkin osaamisella, erityisesti jos ajatellaan, että kirjausten automatisointi vähentää vaatimuksia kirjanpitäjän osaamisesta ja ammattitaidosta. Tosiasiassa on käynyt juuri päinvastoin: Automaation myötä vaatimus syvällisestä osaamisesta on kasvanut ja käytännössä alan osaamisvaje pahenee jatkuvasti pitkän linjan kirjanpitäjien eläköityessä.
Asiantuntijavastuu on jäänyt vähälle huomiolle käytännön taloushallinnon asiantuntijaorganisaatioissa eikä taloushallinnon toimeksiantosopimusten kautta muodostuvia vastuita aina ymmärretä tilitoimistokentällä. Alan vakava työvoimapula, sekä pirstaleinen, vain taloushallinnon pintatason koulutus kasvattaa riskejä, kun taloushallinnon opetus ei kohtaa alan nykyisten vaatimusten kanssa. Asiantuntijavastuun sisältö tulisikin huomioida selkeämmin myös alan koulutuksessa ja koulutusorganisaatioiden on tehtävä kaikkensa, jotta osaamiskuilu ei enää syvene.
Eskola Anne, KTT, FM, Yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, anne.eskola@jamk.fi
Kananen Marja-Liisa, KTM, KLT, Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, marja-liisa.kananen@jamk.fi
Moisio Pirjo, KTM, KHT, Tuntiopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, pirjo.moisio@jamk.fi
Welling Milla, Tradenomi (AMK), Tuntiopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, milla.welling@jamk.fi
Kirjoittajat työskentelevät taloushallinnon opettajina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Lähdeluettelo
Ilves, M. (2019). Tilitoimistoon on vaikea löytää hyviä työntekijöitä. 26.9.2019. Haettu 16.11.2020 osoitteesta https://www.digitase.fi/tilitoimisto-kirjanpitaja/.
Lehtonen, T. (2018). Taloushallintoalan yrityksille tarjolla osaamiskartoituksia. Haettu 16.10.2018 osoitteesta https://tilitoimistossa.taloushallintoliitto.fi/osaaminen/osaamiskartoituksia.
Raatikainen, T. (2019). Vinkkejä tilitoimiston valintaan – varmista ammattitaito ja luota muiden kokemuksiin. 21.8.2019. Haettu 16.11.2020 osoitteesta https://y-studio.fi/yrityksen-alku/yrittajan-osaaminen/vinkkeja-tilitoimiston-valintaan/.
Suurten tilitoimistojen ja taloushallinnon toimijoiden odotukset tradenomien osaamiselle. (2016). Tral. Haettu 16.11.2020 osoitteesta https://www.tradenomi.fi/site/assets/files/1197/odotukset_talhal-osaamiselle_2016.pdf.
Taloushallintoliitto. (2020). Haettu 16.11.2020 osoitteesta https://taloushallintoliitto.fi/tietoa-meista/tutkimuksia-ja-tietoa-alasta/tilitoimistoala-suomessa.
Talvitie, A. (2019). 30.10.2019. Tilitoimiston ammattitaito ja asiakaspalvelu. Haettu 16.11.2020 osoitteesta https://selectfinancial.fi/tilitoimiston-ammattitaito-ja-asiakaspalvelu/.
Visma Solutions. (2018). Miten valitsen juuri minulle sopivan tilitoimiston? 9.8.2018. Haettu 16.11.2020 osoitteesta https://netvisor.fi/blog/hyvan-tilitoimiston-valinta/.