Ammattikorkeakoulu ja Nordea työelämäpedagogiikkaa kehittämässä

Nykyinen työelämän jatkuva ja nopea osaamistarpeiden muutos haastaa korkeakoulujen ja työelämän löytämään yhteistyöhön uusia muotoja (Billet & Choy, 2011). Korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö kiinnostaa yrityksiä. EK:n vuonna 2017 toteuttaman yrityskyselyn mukaan yli 70 % yrityksistä on tehnyt yhteistyötä korkeakoulusektorin kanssa ja 90 % yrityksistä arvioi yhteistyön lisääntyvän tulevaisuudessa. Tavanomaisimmat korkeakoulujen yritysyhteistyön muodot ovat harjoittelut ja opinnäytetyöt ja niiden jälkeen tulevat korkeakoulujen henkilöstön vierailut yrityksiin sekä yritysten edustajien osallistuminen korkeakoulun opetukseen. (EK, 2017.)

Ammattikorkeakouluilla on kehittämisen tilaa

Työelämän ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö on kehittynyt koko 2000-luvun ajan, mutta työtä yhteistyön kehittämiseksi riittää vielä tulevaisuudessakin. Töytärin ja Piiraisen (2014) tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopetusta leimaa liiaksi opettajan yksin tekeminen ja verkostoimattomuus työelämän kanssa. Tämä heikentää osaltaan opiskelijan mahdollisuuksia omaksua ajantasaisia työelämän taitoja.

Selvityksen mukaan pk-yritykset toivovat korkeakouluilta yhteistyössä panostusta tehokkuuden, tunnettavuuden, ymmärrettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi (Arene, 2018). Samoin työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen (Crazy Town, 2018) mukaan korkeakouluilla ei ole riittävästi tietoa yritysten tarpeista, mikä osaltaan johtuu juuri korkeakoulujen riittämättömästä yhteydenpidosta yhteistyön kehittämiseksi. On tosin huomioitava, että työelämäyhteistyön laatu eroaa korkeakouluittain ja myös koulujen sisällä voi olla eroja opetus- ja hallintohenkilökunnan osaamisen sekä kiinnostuksen suhteen.

Korkeakouluosaamisen kasvutarvetta ennakoidaan

Hanhijoen (2020) koulutustarpeiden ennakointiraportin mukaan asiantuntija- ja johtotason tehtävien osuus työvoimasta kasvaa kaikilla toimialoilla. Myös rahoitus- ja vakuutuspalveluissa korkeakoulutettujen kysynnän osuus on suurta lähitulevaisuudessa. Absoluuttinen työntekijöiden määrä alalla ei kasva, mutta asiantuntijatehtävien osuus tulee lisääntymään. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyistä suurempi osa työvoimasta tarvitsee alalla korkeakoulutuksen. Uudet avautuvat työpaikat painottuvat siis korkeasti koulutettuun väestöön. (Hanhijoki, 2020.)

Ammattikorkeakoulut vastaavat noin kolmanneksesta tästä koulutustarpeesta (Hanhijoki, 2020). Tämä haastaa erityisesti korkeakoulut eri tutkinnon aloilla pohtimaan ja luomaan uusia pedagogisia ratkaisuja työelämän kanssa yhteistyössä. Ratkaisuksi kehittämiseen ja tutkimukseen on hyödynnetty työelämäpedagogiikan käsitettä ja sen sisältämiä mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema työelämäpedagogiikan hanke 2018–2020 pyrki omalta osaltaan tarjoamaan ratkaisuja työelämän ja koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi.

Työelämäpedagogiikka ja sen tavoitteet

Työelämäpedagogiikasta ei ole olemassa selkeää määritelmää. Se on käsitteenä ja tutkimusalueena melko nuori. Tutkimuskirjallisuudessa käsite liittyy yleisimmin opiskelijoiden työssä tapahtuvan oppimisen tukemiseen, joka syntyy työelämän ja koulutuksen yhteistyöstä. Kansainvälisissä työelämäpedagogiikan tutkimuksissa painotetaan yksittäisten opiskelijoiden näkökulmaa. Suomalaisessa tutkimuskentässä taas yleinen työelämäpedagogiikan muoto on opiskelijoiden samanaikaisen oppimisen tukeminen annetuin toimeksiannoin tai projektitöin. (Virtanen, Tynjälä & Helin, 2020.)

Työelämäpedagogiikka voidaan määritellä siten, että se ”sisältää sellaisia käytäntöjä, toimintatapoja ja pedagogisia menetelmiä tai malleja, joissa joko toimitaan yhteistyössä työelämän kanssa tai joissa pyritään työelämätaitojen kehittämiseen substanssiopetuksen yhteydessä tai erillisinä opintoina tavoitteena vahvistaa opiskelijan työelämävalmiuksia ja nopeuttaa siirtymistä työelämään, sekä vahvistaa korkeakoulujen henkilöstön osaamista työelämäyhteistyössä” (mukaillen Tynjälä, Helin & Virtanen, 2020).

Opiskelijoiden työelämäkokemuksen tavoitteet voidaan jakaa viiteen eri osioon:

1. oppia perusasioita tietystä ammatista,
2. kytkeä korkeakoulussa opittua tietoa ja osaamista työelämässä opittuun,
3. oppia ammattialan moninaisista käytännöistä ja työympäristöistä,
4. kehittää erityisosaamista, jota vaaditaan spesifeissä ammattitehtävissä sekä
5. varmistaa säädösten mukaiset vaatimukset ammatin harjoittamiselle.

Näitä tavoitteita toteutetaan soveltuvin pedagogisin keinoin ennen ja jälkeen työelämäyhteistyön sekä sen aikana. (Tynjälä, Virtanen & Helin, 2020 Billetiä mukaillen.)

JAMKin ja Nordean työelämäpedagoginen yhteistyöinnovaatio

 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Nordea Jyväskylän välillä on aktiivista työelämäpedagogiikan kehittämisen halua. JAMK ja Nordea ovat toteuttaneet jo seitsemättä vuotta yhdessä kokonaisia opintojaksoja, joiden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoiden finanssialan myyntiosaamista ja asiantuntijavalmiuksia. Samalla kehittyvät opiskelijoiden vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot, jotka ovat toiseksi tärkeimmät pitkän aikavälin yleiset tulevaisuuden osaamistaidot (Opetushallitus, 2019). Alan avoimissa työpaikkakuvauksissa korostuvat työntekijän ratkaisukeskeisyys ja oma-aloitteisuus, jotka sisältyvät myyntiosaamisen kehittämiseen.

Opintojaksoja toteutetaan vuodessa kaksi ja niiden sisällöllinen pääpaino on pankkialan rahoitus- ja sijoitusmyynnissä. Opintojaksot ovat osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun finanssialan opintoja ja niiden hallinnointi tapahtuu ammattikorkeakoululla, mutta käytännön toteutuksesta eli kouluttamisesta vastaa Nordean henkilöstö Nordean Jyväskylän konttorin tiloissa. Teoreettisesti yhteistyömallia voisi kuvailla Guilen ja Griffithsin (2001, 2003) mukaisesti ns. työprosessimallina, jossa tavoitteena on tuottaa opiskelijoille kokonaisvaltainen ymmärrys ja kyky soveltaa sekä yhdistää käytäntöä ja teoriaa. Yhteistyömallia määrittää myös Jääskelän, Nykäsen ja Tynjälän (2018) jaottelun mukainen ns. verkostoituneen kulttuurin malli, jossa verkostoja luodaan yhdessä työelämän kanssa ja toimintatapoja sisällytetään opetussuunnitelmaan saakka. (Tynjälä ym., 2020.) Yhteistyömalli herätti runsaasti kiinnostusta heti käynnistyessään ja hyvien kokemusten siivittämänä Nordea on alkanut toteuttaa samaa mallia myös Mikkelissä. Siellä yhteistyökumppanina toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Työelämäpedagogiikan kehittämisestä hyötyvät kaikki osapuolet

Ammattikorkeakoululle yrityksessä tapahtuva koulutus tuo kaivattua konkretiaa opintoihin ja yhteistyöhön yritysverkoston kanssa sekä parantaa rahoitusta työllistymismittarin kautta. Opiskelijoille opiskelu yrityksessä osoittautuu yleensä paljon mieleenpainuvammaksi kokemukseksi kuin opiskelu tutulla kampuksella – etenkin kun opiskelijoiden tuotoksia kuten esityksiä, draamapedagogisia harjoituksia tai tenttejä arvioivat sekä työelämän kouluttajat Nordeasta että ohjaava opettaja. Monelle opiskelijalle opinnot pankissa ovatkin ensimmäinen kontakti finanssialan yritykseen. Lisäksi yhteistyöopinnot johdattelevat opiskelijaa hakeutumaan harjoitteluun finanssialalle ja sitä kautta mahdollisesti myös työllistymään finanssialan yritykseen jo opintojen aikana ja viimeistään opintojen päätyttyä.

Yrityksen näkökulma korkeakouluyhteistyöhön kiteytyy sekä yhteiskuntavastuun periaatteisiin että osaavan työvoiman saannin turvaamiseen. Opiskelijat ovat saaneet tehtävissään myös kiitosta innovatiivisista ratkaisuistaan, joita yritykset ovat voineet hyödyntää liiketoiminnassaan. Opintojen järjestäminen on yritykselle suuri ajallinen panostus, joten siitä saatavien hyötyjen on oltava riittävän motivoivia myös yrityksen kannalta.

Nykyopiskelijat ovat Nordealle voimavara

Nordean asiakaspalvelujohtaja Niina Satusaari kertoo, että yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on pankille erittäin merkittävä rekrytointikanava puhumattakaan siitä, että opintojaksojen järjestäminen tuo mukavaa vaihtelua päivittäiseen työhön. Opiskelijaryhmien ohjaus antaa pankissa työskenteleville mahdollisuuden hankkia valmennus- ja esiintymiskokemusta, jota tarvitaan myös omassa päivittäisessä työskentelyssä.

Niina Satusaari on itse valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2006. Muistellessaan omia opiskeluaikojaan hän toteaa opiskelija-aineksen muuttuneen – ja selvästi hyvään suuntaan! Opiskelijat ovat nykyisin paljon valmiimpia ja motivoituneempia tullessaan harjoittelupaikkaan tai kesätyöhön. Pankissa uusi opiskelijaryhmä herättää aina positiivista mielenkiintoa myös muissa kuin kouluttajissa, onhan ryhmässä mahdollisesti tulevaisuuden työkavereita, joiden osaaminen kiinnostaa.

Anne Eskola, KTT, FM, yliopettaja

Sami Kalliomaa, KTT, KM, yliopettaja

Kirjoittajat ovat suunnitelleet ja käynnistäneet Nordean kanssa yhteistyössä toteutettavia opintoja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Arene (2018). Selvitys: pk-yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön edellytyksiä tulee vahvistaa. Haettu 5.1.2021 osoitteesta http://www.arene.fi/ajankohtaista/selvitys-pk-yritysten-ja-korkeakoulujen-yhteistyon-edellytyksia-tulee-vahvistaa/

Billet, S. & Choy, S. (2011). Work integrated learning as a pedagogy for lifelong learning. International Handbook for Cooperative and Work-Integrated Education: International Perspectives of Theory, Research and Practice (s. 25 – 31). Haettu 5.1.2021 osoitteesta https://www.researchgate.net/publication/261287664_Cooperative_and_work-integrated_learning_as_a_pedagogy_for_lifelong_learning

Crazy Town (2018). Katsaus korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön Suomessa. Haettu 5.1.2021 osoitteesta https://tem.fi/documents/1410877/2132258/Katsaus+korkeakoulujen+ja+yritysten+yhteisty%C3%B6h%C3%B6n+Suomessa.pdf/6f820698-01a2-3863-3623-64abc4b1eb4c/Katsaus+korkeakoulujen+ja+yritysten+yhteisty%C3%B6h%C3%B6n+Suomessa.pdf?t=1551080659000

Guile, D. & Griffiths, T. (2001). Learning through Work Experience. Journal of Education and Work, 14, 113–131.

Guile, D. & Griffiths, T. (2003). A Connective Model of Learning: the implications for work process knowledge. Educational Research Journal, 2(1). 56–73.

EK (2017). Haettu 11.12.2019 osoitteesta https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2017/05/19/ekn-yrityskysely-yritykset-hakevat-yha-tiiviimpaa-yhteistyota-ammattikorkeakoulujen-kanssa/

Hanhijoki, I. (2020). Koulutus ja työvoiman kysyntä. Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia tulevaisuuden koulutustarpeista. Raportit ja selvitykset 2020:6. Opetushallitus. Haettu 5.1.2021 osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/koulutus_ja_tyovoiman_kysynta_2035.pdf

Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Haettu 5.1.2021 osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Tynjälä, P., Helin, J. & Virtanen, A. (2020). Johdanto: Miksi työelämäpedagogiikkaa? Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (2020) (toim.) Työpeda – työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos ja kirjoittajat. Vaasa: Grano Oy.

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. (2020). Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (2020) (toim.) Työpeda – työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos ja kirjoittajat. Vaasa: Grano Oy.

Töytäri, A. & Piirainen, A. (2014) Opiskelijoiden työelämäosaaminen ammattikorkeakoulun päämääränä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16(1), 46–61. Haettu 5.1.2021 osoitteesta https://akakk.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/Aikak_2014_1_lehti.pdf

Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (2020) (toim.) Työpeda – työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos ja kirjoittajat. Vaasa: Grano Oy.

Virtanen, A., Tynjälä, P. & Helin, J. (2020). Työelämäpedagogiikka käsitteenä ja tutkimuskohteena. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (2020) (toim.) Työpeda – työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos ja kirjoittajat. Vaasa: Grano Oy.