Uraohjauksen kehittämistä YAMK-ohjelmissa
Työelämä on murroksessa. Työn sisällöt, tekemisen tavat ja paikat muuttuvat, mikä tarkoittaa, että koulutuksessa on panostettava entistä enemmän opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen. Tämä haastaa ammattikorkeakoulun koulutuksen sisällön, mutta myös uraohjauksen. Opiskelijat tarvitsevat kykyä rakentaa ja suunnata omaa työuraansa muuttuvassa työelämässä. Uraohjauksen avulla opiskelijan urasuunnittelutaidot kehittyvät, mikä auttaa työllistymiseen ja uusien urien löytymiseen.
Uraohjauksen toteutumista seurataan korkeakouluissa esim. ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn (AVOP)- ja uraseurantakyselyn avulla. Uraseurantakysely toteutetaan niille opiskelijoille, joilla on kulunut viisi vuotta tutkinnon suorittamisesta. Kyselyjen tulokset ovat löydettävissä korkeakouluittain ja tutkinto-ohjelmittain Opetushallinnon tilastopalvelusta (Vipunen, 2021). Perusteet uraohjauksen kehittämiseen on kirjattu ammattikorkeakoululakiin (932/2014). Ammattikorkeakoululain 4 § edellyttää, että korkeakoulujen on annettava koulutusta, joka johtaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen YAMK-opiskelijapalautteessa (AVOP) kysytään työelämäneuvonta kohdassa, onko opiskelija saanut opintojensa aikana riittävästi tukea urasuunnitteluun? (Vipunen, 2021.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä uraseurantatiedon tulokset arvioidaan YAMK-tutkintojen osalta tutkintovastaavien toimesta ja esitellään tiimipalaverissa. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnoissa ohjausta opintoihin saa hyvin, mutta ohjaus urasuunnittelutaitojen kehittämiseksi on jäänyt tähän saakka vähäiseksi. (Korkeakoulujen uraseuranta, 2021) Saloranta (2019) toteaakin, että urasuunnittelu on ammattikorkeakouluissa sisältynyt ammatilliseen kasvuun, joka ei ole ollut tavoitteellista urasuunnittelua. Vuonna 2020 suoritetussa valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyssä opiskelijoiden kokemukset riittävästä tuesta urasuunnitteluun saavat alhaisen arvion, joka oli YAMK-tradenomien ja -restonomien osalta asteikolla 1–7 mitattuna keskimäärin 4,2 (Vipunen, 2021).
Uraohjausta ja -suunnittelua on tutkittu yliopistokontekstissa melko paljon. Jyväskylän yliopistossa on toteutettu HOPPU-tutkimuskokonaisuus 2016–2017, jossa tutkittiin opiskelijoiden Hyvinvointia, OPiskelusta Palautumista ja Urahallinta- ja suunnittelutaitoja. 68 % vastaajista kaipasi yliopiston henkilökunnalta lisää ohjausta työelämätaitojen ja -kontaktien kehittämiseen ja 67 % valmistumisen jälkeisen elämän suunnitteluun (Rantanen, 2018). On oletettavaa, että jos tämän tutkimuksen toteuttaisi ammattikorkeakouluympäristössä tulokset olisivat samansuuntaiset.
Edellä esitettyjen ohjeistusten, perusteiden ja tulosten johdosta urasuunnittelu ja -ohjaus on valittu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikön YAMK-koulutuksen lukuvuoden 2021–2022 kehittämisen painopisteeksi. Tavoitteena on työelämän uravalmiustaitojen, korkeakoulun laadun sekä tuloksellisuuden parantaminen. Uravalmiustaidoissa on tärkeää opiskelijan itsetuntemuksen lisääminen ja tavoitteiden, suunnan ja uramahdollisuuksien tunnistaminen.
Uraseurantatieto ja tyytyväisyys uraohjaukseen opintojen aikana
Ammattikorkeakoulujen urasuunnittelun kehittäminen alkoi AMKista uralle! -hankkeessa vuosina 2015–2018. Hankkeen kerättiin keväällä 2019 valtakunnallisesti tietoa valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen uramahdollisuuksista ja opintojen työelämävastaavuudesta. (Korkeakoulujen uraseuranta, 2020)
Sähköinen uraseurantakysely tehtiin syksyllä 2020 viisi vuotta sitten valmistuneille. Valmistuneet ovat olleet tyytyväisiä YAMK-tutkinnon suorittamisen vaikutuksiin työuraansa. Esimerkiksi 54 %:lla työtehtävät olivat muuttuneet YAMK-tradenomitutkinnon jälkeen. Restonomi YAMKin osalta vastaava tulos oli 58 %. 78 % Liiketalouden YAMK-tutkinnon suorittaneista kertoi YAMK-tradenomitutkinnon auttaneen etenemään asiantuntijauralla. YAMK-restonomeilla näin koki 71 % vastaajista. Kokonaistyytyväisiä suorittamaansa YAMK-tradenomi-tutkintoon työuran kannalta oli 90 % vastaajista (melko-tyytyväinen/tyytyväinen/erittäin tyytyväinen). YAMK-restonomien osalta tyytyväisyys oli 93 %. (Korkeakoulujen uraseuranta, 2020.)
Kullaslahti ja Nikander (2017) ovat tutkineet urasuunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä Suomessa laajasti. Heidän mukaansa uraseurantatietojen hyödyntäminen on jäänyt ammattikorkeakouluissa satunnaiseksi yksittäisten opettajien oman aktiivisuuden varaan. Tietoa ei useinkaan analysoida yhdessä, joten se ei vaikuta jatkuvaan kehittämiseen. Yleensä raportit lähetetään avainhenkilöille tiedoksi eivätkä ne näin ollen ole yksittäisten opettajien saatavilla tai hyödynnettävissä. (Kullaslahti & Nikander, 2017.)
Uraohjaajat YAMK-tutkinnoissa
Kuurilan (2014) mukaan opettajatutorin rooliin ei ole olemassa soveltuvuusvaatimuksia. Ei ole olemassa myöskään räätälöityä täydennyskoulutusta, jonka läpikäytyään opettaja olisi pätevä toimimaan ammattikorkeakoulun ohjaustehtävässä. Kuurila (2014) toteaa myös, että ohjaajan vastuulliseen tehtävään tulisi valita taitavia henkilöitä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikön ylemmän korkeakoulututkinnon opettajatutorien tehtäviin kuuluu huolehtia opiskelun ohjauksen lisäksi myös uraohjauksesta. YAMK-opettajatutorit ovat kehittäneet ohjaustaitojaan oma-aloitteisesti, mutta ohjausta kehitetään jatkuvasti yhdessä ja osaamista jakaen. On tärkeää, että aikuisten, työkokemusta omaavien YAMK-opiskelijoiden uraohjausta toteuttavat henkilöt ovat itse kiinnostuneita tästä vastuullisesta tehtävästä. Tällä hetkellä on tarjolla myös uraohjaukseen soveltuvaa tukevaa koulutusta, esimerkiksi uraohjauksen erikoistumiskoulutus, jota eri korkeakoulut tarjoavat.
Uraohjausta on mahdollista antaa opiskelijoille laajemminkin eri kohtaamisissa kuin vain muodollisissa uraohjaustapaamisissa. Laajala ja Lehtelä (2017) toteavat, että uraohjauksen tulisi olla jokaisen opettajan yhteinen tehtävä ja että korkeakoulun tulisi varmistaa, että jokainen saa uraohjausta opintojensa aikana. Tämä haastaa korkeakoulujen täydennyskoulutuksen, jossa tavoitteena voisi olla, että jokainen opettaja saisi sellaiset perustiedot, jotta kykenisi antamaan opiskelijaa tukevaa uraohjausta.
Uranarratiivi keskeinen ohjauksen työkalu
Olemme valinneet uraohjauksen alkuun uranarratiivin opiskelijan oman reflektoinnin ja suuntautumisen tueksi. Uranarratiivi kirjoitetaan ensimmäisenä lukukautena opintojen alussa.
Sosiaaliset normit ovat aiemmin vaikuttaneet urien rakentumiseen. Nykyään urat ovat hyvin yksilöllisiä ja puhutaan pikemminkin narratiivisista todellisuuksista. Narratiivisuus-käsite on peräisin latinankielisestä sanasta narrare, jolla tarkoitetaan kertomista. Uramalleissa ja ohjausmenetelmissä tulisi keskittyä subjektiivisten ja moninaisten todellisuuksien rakentumiseen sekä uudelleen rakentamiseen. Merkitysten avulla ohjattavat voivat tunnistaa ja luoda uusia mahdollisuuksia urilleen. (Savickas ym., 2009.)
Uranarratiivi on sekä ohjattavan että uraohjaajan työkalu. Työkalun avulla ohjattava ns. sanoittaa kokemuksiaan ja suunnitelmiaan. Uranarratiivin avulla ohjaaja voi ymmärtää paremmin ohjattavan ammatillisia kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Narratiiveissa korostuvat ohjattavan omat subjektiiviset merkitykset, ja niiden antama keskeinen tieto, joka huomioon uraohjauksessa. (Christensen & Johnston, 2003.)
Narratiiveja ei voida pitää neutraaleina peileinä, eivätkä ne ole vain tarinoita ohjattavan elämästä, vaan niillä on rooli todellisuuden tuottamisessa ja ymmärtämisessä. Uraohjaajilla on mahdollisuuksia vaikuttaa narratiivien avulla siihen, millaisia merkityksellisiä päätöksiä ohjattava tekee omassa elämässään. Ohjattava on aina vuorovaikutuksessa osallinen ja pystyy siksi muotoilemaa omaa narratiiviaan. Kukaan ei ole koskaan toisten määrittelemä. Uran rakentaminen on keskusteluprosessi sen välillä, mitä toiset sanovat meidän voivan olla, ja millaiseksi itse haluamme tulla. (Winslade, 2011.)
Huomioitavia asioita ja kehittämistä eteenpäin
Mitä voisimme ottaa huomioon uraohjauksen kehittämisessä yliopistokontekstissa tehtyjen tutkimusten mukaan? Rantanen, Hanhimäki ja Selkamo (2018) nostavat esiin neljä kehitysehdotusta. Ensinnäkin, opiskelijat odottavat tukea niin urasuunnitteluun kuin työelämävalmiuksien kehittämiseen. E-portfolio sovelluksen käyttäminen on yliopistokoulutuksessa koettu hyväksi. Toiseksi, uraohjauksen tulisi olla korkeakoulussa samansisältöistä ja tasalaatuista eri oppiaineissa ja korkeakouluissa. Alumnit, mentorit, cv-työpajat ja konkreettiset työelämäyhteydet verkostoineen on tutkimuksissa koettu mielekkäiksi ohjauksellisiksi toiminnoiksi. Kolmanneksi, ohjausta tulisi olla riittävästi ja sen tulisi olla suunnitelmallista, systemaattista ja pitkäjänteistä. Erityisesti urasuunnitteluun liittyvä ohjaus toivottaisiin sisältyvän opintojen loppuvaiheeseen. Neljänneksi, uraohjaus tulisi kytkeä osaksi opetussuunnitelmaa ja sen tulisi sisällöltään pureutua asiantuntijuuteen ja konkreettisiin työelämätaitoihin. (Rantanen, Hanhimäki & Selkamo, 2018.)
Uusissa malleissa tulee huomioida sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaisesti yksilön tieto ja identiteetti ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen tulosta ja merkitys luodaan yhdessä tässä vuorovaikutteisessa prosessissa (Savickas ym., 2009). Joensuu, Kopra ja Nivalainen (2020) korostavatkin yksilöllisten tarpeiden tunnistamista säännöllisissä ja toistuvissa henkilökohtaisissa uraohjauskohtaamisissa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikön YAMK-tutkinto-ohjelmien osalta uraseurantatietoa on hyödynnetty ohjauksen ja opiskelun suunnittelussa. Uraohjausta toteutetaan koko opintojen ajan Master’s Career Wheel-mallin mukaan lukuvuodesta 2022 alkaen. Mallia tullaan pilotoimaan osittain jo lukuvuoden 2021–2022 aikana. Mallissa on monenlaisia työkaluja uraohjauksen tarkoituksenmukaiseen ja monipuoliseen toteuttamiseen. Ohjausmenetelmiä toteutetaan yksilö- ryhmä- ja vertaistoimintoina. Uraohjausmallin mukainen työskentely alkaa jo ennen varsinaista opiskelun aloitusta ennakkotehtävällä uravisiosta ja jatkuu HOPS-suunnitelman laadinnalla sekä valituilla uraohjausmenetelmillä. Urasuunnittelu ja -ohjaus kulkee opiskelijan mukana suunnitelmallisesti koko opintojen ajan.
Anne Törn-Laapio, FT, tutkintovastaava (Restonomi ylempi AMK)
Sami Kalliomaa, KTT, KM, tutkintovastaava (Tradenomi ylempi AMK)
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki (932/2014). Haettu 9.9.2021 Edita Publishing Oy:n osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search
Christensen, T. K. & Johnston, J. A. (2003). Incorporating the narrative in career planning. Journal of Career Development, 29(3), 149–160.
Hanhimäki, E. (2018). Toimijuus ja identiteetti korkeakoulutettujen uratarinoissa. Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Haettu 1.9.2021 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60255
Joensuu, M., Kopra, M. & Nivalainen, K. (2020). Mitä minä oikeasti osaan? Ohjauksella kohti yksilöllisiä urapolkuja. Teoksessa T. Isosuo, M. Joensuu, J. Klemola, I. Lignell, & K. Paavola (Toim.), Tukea urapolulle (s. 24–29.) Humanistinen korkeakoulu julkaisuja 116, Tampere: Grano. Haettu 8.9.2021 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/493154/Tukea_urapolulle.pdf?sequence=1
Jokinen, T. & Marttila, L. (toim.) (2017). Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen – AMKista uralle! -hankkeen loppuraportti. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 94. 94-Nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen.pdf (tamk.fi)
Kauppila, P., Koskelo, V. & Pasanen, M. (2017). Uraohjauksen monet toimijat ammattikorkeakouluissa – avauksia osaamisen kehittämiseen. Teoksessa T. Jokinen, & L. Marttila (Toim.), Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen – AMKista uralle! -hankkeen loppuraportti. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 94. https://www.tamk.fi/web/tamk/-/julkaisu-nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen.html
Korkeakoulujen uraseuranta. (2020). Ammattikorkeakoulujen uraseuranta tulokset. Haettu 4.9.2021 https://uraseurannat.fi/ammattikorkeakoulujen-uraseuranta/tulokset-uraseurantakyselyista/
Kullaslahti, J. & Nikander, L. (2017). Uraseurantatiedon hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä ja osaamisen johtamisessa. Teoksessa T. Jokinen, & L. Marttila (Toim.), Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen – AMKista uralle! -hankkeen loppuraportti. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 94. https://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/94-Nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen.pdf
Kuurila, E. (2014). Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja, Turun yliopisto, Turun yliopiston julkaisuja 384. Haettu 4.9.2021 osoitteesta https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/98607/AnnalesC384KuurilaVK.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Laajala, T. & Lehtelä, P-L. (2017). Uraohjausosaamisen kehittyminen osaamisperusteisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 26. Haettu 6.9.2021 osoitteesta http://www.oamk.fi/epooki/2017/uraohjausosaamisen-kehittyminen/
Rantanen, J. (Toim.) (2018) Onko hoppu? – kehittämistutkimus: yliopisto-opiskelijoiden urasuunnittelutaitojen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen. Jyväskylän yliopisto. Haettu 7.9.2021 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59833/978-951-39-7581-4.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Rantanen, J., Hanhimäki, E. & Selkamo, S. (2018). Yhteenveto ja kehitysehdotukset tulosten hyödyntämiseksi Jyväskylän yliopistossa. Teoksessa J. Rantanen (Toim.), Onko hoppu? – kehittämistutkimus: yliopisto-opiskelijoiden urasuunnittelutaitojen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen. Jyväskylän yliopisto., 42–51. Haettu 7.9.2021 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59833.
Saloranta, A. (2019). Korkeakoulusta valmistuneiden työelämään siirtymisen tukeminen Laurea- Ammattikorkeakoulussa. Teoksessa H. Kotila & L. Vanhanen-Nuutinen (Toim.), Työn ja oppimisen liitto. Toteemi-hankkeen uusia innovaatioita. Haaga-Helian julkaisut 8/2019.,
117–120. Haettu 8.9.2021 osoitteesta https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2020-10/tyon-ja-oppimisen-liitto.pdf.
Savickas, M. L., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder, J.-P., Eduarda Duarte, M., Guichard, J., … & van Vianen, A. (2009). Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior, 75, 239–250. Haettu 8.9.2021 osoitteesta http://www.sef.usp.br//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/sites/218/2018/03/Savickas-et-al.-2009-Life-designing-A-paradigm-for-career-construction-in-the-21st-century.pdf
Vipunen, 2021. Opetushallinnon tilastopalvelu- Ammattikorkeakoulutus. Haettu 8.9.2021 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/amk
Winslade, J. (2011). Constructing a career narrative through the care of the self. In Shaping the Story – A Guide to Facilitating Narrative Career Counselling. Maree, K. (toim.) Sense Publishers.