Master Career Wheel-malli uraohjausinnovaationa

Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat uraohjausta

Työelämän muutokset työurien pirstaloitumisineen ovat aiheuttaneet osaaja- ja henkilöstöpulaa sekä osaamistarpeiden muuttumista eri aloilla. Euroopan unioni on asettanut elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikassaan uraohjauksen osaksi kaiken ikäisten ihmisten kehityskaarta (ELGBN 2016).  Ammattikorkeakoululain 4§ (932/2014) sisältää perusteet uraohjaukselle. Osaamisvajetta parantaaksemme tarvitaan joustavia koulutusrakenteita, panostusta ja innovaatioita uraohjaukseen korkeakouluissa. Uraohjausta toteutetaan ja kehitetään laajasti kansainvälisesti akkreditoiduissa korkeakouluissa (ks. esim. Curry, 2021). Olemme Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Liiketoimintayksikössä tarttuneet useisiin keinoihin, joista tässä pureudumme uraohjauksen kehittämiseen. Ojala ja Isopahkala-Bouret (2022) toteavat, että YAMK-tutkintoa suorittavien tavoitteellinen uraohjauksen vahvistaminen on tarpeellista. Myös tutkimustieto vahvistaa ymmärrystä uraohjauksen tärkeydestä ja merkityksestä (esim. Lampi, Vähäsantanen & Rantanen, 2019). Tutkinnon suorittamisen tavoite YAMK-opiskelijoilla on lähtökohtaisesti muutokset työuralla (Ahonen & Rouhelo, 2020). Tästä syystä tuki opiskelijan omille päätöksille ja valinnoille työuran taite- ja siirtymäkohdissa on erityisen tärkeää.

Opiskelijat haluavat uraohjausta

Korkeakouluopiskelijat arvostavat heille tarjottavaa uraohjausta, koska se helpottaa työmarkkinoille siirtymistä ja uralla etenemistä (Cobelli, Bonfatti, Cubico & Favretto, 2018). Korkeakouluissa uraohjauksen taso vaihtelee Suomessa eri paikkakunnilla ja koulutusta tarjoavissa yksiköissä. Valtakunnallisesti ohjauksen riittävyyttä mitataan valmistuvilta opiskelijoilta. Jamkin Liiketoimintayksikön toteuttamissa suomenkielisissä YAMK-tutkinnoissa opiskelijoilta saatu ns. AVOP-palaute (Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely) uraohjauksen riittävyydestä on valtakunnallisesti keskiarvotasolla. Tämän lisäksi opiskelijoilta on tullut toiveita henkilökohtaisten uraohjaustapaamisten järjestämiseksi. Näistä edellä mainituista syistä johtuen aloitimme Jamkissa kehittämisprojektin, jossa rakensimme uuden uraohjausmallin Master-opiskelijoille. Sen tavoitteena on tukea uraohjaajien ohjaustyötä, opiskelijoiden työllistymistä, työssä jaksamista ja uusien työurien löytymistä.

Teoriasta tukea muotoiluun

Kehittämisprojektin tuloksena syntyi Master’s Career Wheel -uraohjausmalli (MCW), johon sisällytettiin olemassa olevia hyviä käytänteitä ja luotiin uusia. Ideana mallissa on, että opiskelijat pystyisivät ohjauksen tukemana itse rakentamaan ja suuntaamaan omaa työuraansa. Mallin sisältö perustuu ura- ja ohjausteorioihin, joita sovellettiin käytännön sisältöjen valinnassa. Teoriat muodostavat korkeakouluopiskelijan urakehityksen systeemiteoreettisen metaviitekehyksen. Siinä sovelletaan Hodkinsonin ja Sparkesin (1997), Tomlinsonin (2017), Mitchellin, Levinin ja Krumboltin (1999) ja Savickasin (2000) sekä Pattonin ja McMahonin (2006) teorioita.

Havainnollinen malli opiskelijoiden oppimisen ja uran edistäjänä

MCW kokonaisuus on jaettu kahden vuoden aikajaksolle, jossa jokainen lukukausi sisältää valitut ohjaukset, tehtävät, materiaalit ja ajoitukset. Uraohjaus on integroitu ”Asiantuntijuuden ja uran kehittäminen” -opintojaksoon, ja oppimisympäristönä käytetään Moodlea, koska YAMK-tutkintomme ovat kokonaan ns. verkkotutkintoja. Uraohjausmalli jakaantuu 18 tehtävään ja ohjaustapaamiseen (ks. kuva alla). Pääosin uraohjaus on yksilöllistä ja henkilökohtaista. Lisäksi opiskelijat on jaettu neljän-viiden hengen vertaisryhmiin, joissa he suositellulla tavalla tukevat toistensa urakehitystä. Mallia on havainnollistettu värien ja visuaalisten kuvien avulla. Uraohjaus alkaa YAMK-opiskelijoille suunnatulla ennakkotehtävällä ja orientaatiopäivällä (pinkki). Oranssilla on merkitty kirjallisia tehtäviä, joita ovat esimerkiksi urasuunnitelma, uratarina ja portfolio. Keltaisella on merkitty henkilökohtaiset tapaamiset uraohjaajan kanssa. Vaalean vihreällä on merkitty kaikille yhteisiä webinaareja ajankohtaisista aiheista. Tumman vihreällä on puolestaan merkitty oman ohjaajan uraohjauswebinaarit. Master-tutkinnossa (YAMK) opinnäytetyöllä osoitetaan omaa ammattitaitoa tutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti. Opinnäytetyöllä on merkitystä opiskelijoiden urakehityksessä oman organisaation sisällä tai se voi olla ponnahduslauta uuteen organisaatioon ja tehtävään (ks. Kuurila, 2014).

Uraohjausmallia pilotoidaan lukuvuonna 2022 aloittaneiden opiskelijoiden kanssa ja kehitetään systemaattiseen palautteeseen perustuen.

Sami Kalliomaa, KTT, KM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ME-tiimi, yliopettaja, tutkintovastaava (Tradenomi ylempi AMK)

Anne Törn-Laapio, FT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ME-tiimi yliopettaja, tutkintovastaava (Restonomi ylempi AMK)

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki (932/2014). Haettu 3.10.2022 Edita Publishing Oy:n osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search

Ahonen, P., & Rouhelo, A. (2020). Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta osaamista ja uusia urapolkuja. Talk-verkkolehti, HYVE & Puheenvuoroja 6.8.2020. Haettu osoitteesta Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta osaamista ja uusia urapolkuja – Talk Talk (turkuamk.fi)

Cobelli, N., Bonfatti, A., Cubico, S., & Favretto, G. (2018). Quality and perceived value in career guidance e-services. International Journal of Quality and Service Sciences, 11(1), 53─68.

Curry, C. (2021). Innovations in Career Planning. Haettu osoitteesta 3.10.2022 Innovations in Career Planning | AACSB

ELGPN [European Lifelong Guidance Policy Network]. 2016. Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjesteluille. ELGPN Tools No. 6. Jyväskylä: Kariteam. Haettu osoitteesta http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/suuntaviivoja-elinikaisen-ohjauksen-toimintapolitiikalle-ja-palvelujarjestelyille-yhteiset-tavoitteet-ja-periaatteet-eu-n-jasenmaille-ja-komissiolle

Hodkinson, P., & Sparkes, A. C. (1997). Careership. A sociological theory of career decision making. British Journal of Sociology of Education, 18(1), 29–44.

Kuurila, E. (2014) Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja. Haettu osoitteesta AnnalesC384KuurilaVK.pdf (utupub.fi)

Lampi, E., Vähäsantanen, K., & Rantanen, J. (2019). Uraohjaajien osaaminen ja haasteet työelämän murroksessa. Aikuiskasvatus, 39(3), 208─220. Haettu osoitteesta 22.9.2022 https://doi.org/10.33336/aik.85710 Open Access vahasantanen.pdf (jyu.fi).

Mitchell, K. E., Al Levin, S., & Krumboltz, J. D. (1999). Planned happenstance: Constructing unexpected career opportunities. Journal of Counseling & Development, 77(2), 115–124.

Ojala, K., & Isopahkala-Bouret, U.  (2022). ”Ura on jonkinlainen menestyksen mitta” – YAMK-tutkinnon suorittaneiden uratoiveiden ja urapolkujen rakentaminen erilaisten uratyyppien viitekehyksessä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(1), 44–62. Haettu osoitteesta Vol 24 Nro 1 (2022): Ajankohtaista ammattikasvatuksesta – pdf (journal.fi)

Patton, W., & McMahon, M. (2006). The Systems Theory Framework of Career Development and Counseling: Connecting Theory and Practice. International Journal for the Advancement of Counselling, 28(2), 153─166. Haettu osoitteesta 29.9.2022 Microsoft Word – 2621.doc (qut.edu.au).

Savickas, M. L. (2000). Career development and public policy: The role of values, theory and research. Teoksessa B. Hiebert & L. Bezanson (Toim.), Making waves: career development and public policy. The international symposium 1999. Papers, proceeding and strategies. Canadian career development foundation. Ottawa. Haettu osoitteesta 3.10.2022 http://www. ccdf.ca/ccdf2/making_waves/chapters/chapter6. pdf. 

Tomlinson, M. (2017). Forms of graduate capital and their relationship to graduate employability. Education & Training, 59(4), 338–352.